Päivän kysymys: Oletko romanttinen?

Toimitus

Rimakauhua ja rahkapiirakkaa -blogin MinnaM tunnustautuu epäromantikoksi. Minna miehineen on juhlinut hääpäiväänsä esimerkiksi käymällä hampurilaisella ja poistamalla punkin kissan takapuolesta. Viimeisin hääpäivä vietettiin kebabilla.

Oletko sinä romantikko vai epäromantikko?

 

Saavatko ruusut, yllätykset ja rakkaudentunnustukset sinut huokailemaan ihastuksesta vai kakomaan kurkkuasi kiusaantuneena? 

Millä tavoilla osoitat rakkauttasi - tai toivoisit, että sinulle osoitetaan?

Kuvat Wikipedia, Rimakauhua ja rahkapiirakkaa

Share

Kommentit

annakarin
Anna Karin

Hahaha, mä en todellakaan ole romanttinen. Jos yleinen luulo on, että naiset ovat romanttisia ja miehet epäromanttisia, niin mä sanon että ihan puppua koko homma. Kysehän on tietenkin yksilöeroista, mutta mun lähipiirissä miehet kyllä vievät voiton romanttisuudellaan. 

Jos poikaystävä sanoo kuiskaten: "mä rakastan sua", mä vastaan: "en kuule, puhu kovempaa!" Kun mua kosittiin, niin ensimmäiset sanat olivat: "et sää voi olla tosissaan." Oli se, vaikka saikin inttää sitä aika pitkään. Eikä me olla yli puolen vuoden kihlauksen jälkeen saatu edes sormuksia ostettua.

Mutta olen mä silti istunut kynttiläillallisella ja kyllä mä alan itkemään liikutuksesta katsoessani hääohjelmia. Ehkä mun sisällä asuu pieni romanttinen olento, joka ei paljon arkielämässä itsestään merkkejä näytä.

Ja mitä rakkaudentunnustuksiin tulee, niin mä näytän rakkauteni enemmänkin teoilla kuin sanoilla. Ostan kolme donitsia yhden sijasta (kolme siksi, jos toinen haluaakin syödä kaksi), pesen päivästä toiseen likaisia sukkia, tuon kysymättä riippukeinussa makaavalle miekkoselle limsaa jäillä ja luen illalla kirjaa just niin pitkään kun toinen haluaa katsoa telkkaria, jotta voidaan mennä yhdessä nukkumaan. Sanon mä myös, että niin määki sua ja oot mun rakas, mutta oon mä noissa rakkaudentunnustuksissa kieltämättä aika huono.

iidami
Bambino

Yleisesti ottaen pidän kyllä romantiikasta, mutta silleen hyvän maun rajoissa: liika siirappisuus aiheuttaa oksennusreaktion. Toki se, mikä on liian siirappista, on sitten taas hyvin subjektiivista.

Me ollaan vietetty romanttisia hetkiä niin fine diningin, kotona kokkailun kuin pikaruuankin äärellä. Viime vuosipäivänä käytiin hakemassa mäkkäristä Happy Mealit ja mentiin puistoon nautiskelemaan niitä :D

iidami
Bambino

Niin ja lisättäköön vielä, että yleisesti ottaen poikaystävä on meistä se romanttisempi osapuoli: yleensä ystävänpäivän tienoilla (tai siis Valentine's Day'tähän me vietetään) hän löytää aina sen sisäisen jenkkinsä, ja haluaa edes vähän siirappia elämäänsä. Onneksi tähän mennessä ei olla vielä ylitetty ällötyskynnystä.

paulahelena
ALUAP

Mä oon sellanen herkkis liikuttuja mut en mikään överiromantikko. Parasta arkiromantiikkaa on kun mies piilottaa salaa pätkiksiä tai dumleja talon täyteen ja mä sitten riemusta hihkuen löydän niitä ties mistä seuraavan viikon ajan (toim.huom. kesähelteillä kannattaa suosiolla unohtaa vaikeimmat kätköpaikat). :D tai kun illalla mies kattoo dotaa olohuoneessa parven sijaan ja mä voin lölliä sen kainalossa tai antaa jalkani hierottavaks (ja nykyään oon alkanu jo tajuta siitä pelistäkin jotain ja oikeestaan tykkään katsoakin sitä).

loike
Pastilli

Eihän romanttisuuden tarvitse olla ruusuja ja skumppaa. Sehän on mitä sattuu kaksistaan tuntemaan ja tekemään. Joskus jää seisomaan sateeseen tai sitä tekee toiselle leivän keskellä yötä kun toinen saapuu kotiin uupuneena. Onnekseni minullekin on osunut fiilistelijä poikaystäväksi, ja nauresekelemme välillä kliseisimmille sattumuksille.

Olen ällöttävän romanttinen. Niin, että saa itseään ravistella hereille. Ehkä se kertoo siitä, mitä kaipaa, haluaa ja siitä, että ainakin tietää heikkoutensa romantisoida asioita. Onneksi on elämän pikku realiteetit ja niiden ... romanttisuus.

tints

Mä olen romanttinen (ja poikaystäväkin taitaa olla), mutta meikän romanttisuus on aika kaukana perinteisistä suklaarasioista ja kynttiläillallisista. Se on kaiketi sitten sitä arjen romantiikkaa, semmosta toisen huomioon ottamista puolin ja toisin. Aamukahvin tuominen toiselle sänkyyn, välipalaleipien teko, jalkakylvyn laitto... semmosta pientä, mutta josta tulee isosti hyvä mieli.

Vieras
Vierailemassa

en todellakaan.. :D

SARI H.
KOLIBRI

Minä olen romantikko.Pidän lahjoista ja kukista ja minulle ovat

tärkeitä mieheltäni saadut kortit, varsinkin syntymäpäiväkortit.

Pidän myös romanttisista retkistä esim. puutarhoihin. Hääpäiväni

viettäminen on tärkeää. Yleensä syömme silloin täytekakkua.

Toimitus
Toimitus

Hei Emmi, tiedustelemme asiaa meitä paremmin tietäviltä! Siihen asti pikaratkaisuna on muokata kuva mieleisensä kokoiseksi ennen kuin sen lataa Lilyyn.

ameliaemilia

Ollaan poikaystävän kanssa varmaan suurinpiirtein yhtä romanttisia. Tai epäromanttisia. Rakkaudentunnustus sanotaan aina väärinpäin eli aus natsakar eikä todellakaan katsota romkomeja. Kukkia en ole ikinä saanut lahjaksi mutta koruja kyllä ja kerran sain suklaapatukan vaikka en edes syö suklaata. Perusteluna oli että naisia kuulemma pitää aina välillä hemmotella suklaalla. Se patukka on nyt ollut yli puolivuotta ruokakaapissa... :D Mutta kaikilla on omanlaistaan romantiikkaa ja musta romanttisinta on se kun käperrytään yhdessä nukkumaan ja aina kaupassa käydessään hän ostaa mulle muromysliä. Tosin harrastetaan myös käsikädessä kävelyä ja joskus julkipussailua. Ehkä ollaan vähän romantikkojakin. :D

Kommentoi