Päivän paljastus: Aika moni meistä on itkijänainen

Toimitus

Pupulandian Jenni purskahti itkuun kuntosalilla ja kaipasi kohtalotovereita. Kommentteja alkoi sadella, sillä yllättävän moni meistä kyynelehtii herkästi hassuissakin tilanteissa:

"Itken kaikissa kevätjuhlissa (olen lastentarhanopettaja) ja joulujuhlissakin. Usein itku tulee myös julkisilla paikoilla, mutta tällöin osaan olla välittämättä siitä, mitä muut ajattelevat. Jos itkee metrossa tai bussissa, niin ihmiset välttelevät lähellesi istumista."

-Laals

"Itken huomattavasti helpommin kuin kukaan ystävistäni. Asetun helposti toisten ihmisten asemaan ja ajattelen aina, miltä jokin tuntuisi itsestä. Toisaalta itkin myös Koko Suomi leipoo -finaalijaksossa, kun kilpailijat kantoivat viimeiset leipomuksensa tuomareille. Tällöin jo nauroin omille tunteilleni!"

-Riinanen

"Purskahdin itkuun eilen kesken lenkin. Ekat viisi kilsaa pidättelin kyyneleitä, kunnes luovutin ja istuin penkille itkemään. Viiden minuutin päästä helpotti. Sillä hetkellä oli vain jostain syystä pakko itkeä."

-polkadotsjonna

Tunnistatko sinäkin itsesi? Liity keskusteluun!

Teksti: Aino, jota melkein alkoi itkettää tänä aamuna töihin pyöräillessä, kun nainen, jota yritin väistää, huuteli perääni ilkeyksiä

Kuva: Pupulandia (Superstock / Lehtikuva)

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Itkijänainen ilmoittautuu! Entinen poikaystäväni ei lopulta kestänyt itkemistäni. Hänen mielestään itketään kun ollaan surullisia ja silloinkin ehkä kerran vuodessa. Ei auttanut vaikka yritin selittää mikä kaikki minut saa itkemään ja ettei se aina todellakaan ole vakavaa! Mutta sitten kun oli, hän ei enää ottanut minua vakavasti. Itken paljon ilosta ja väsymyksestä, kehoni purkaa sillä stressiä. Liikuttuminen on ehdottomasti rikkaus ja positiivinen itku on nautinto. Mieleni on herkkä, mutta niin kai silmätkin: joskus tuuli tai haukottelu saa ne vuotamaan.

(Itkut ovat kyllä vähentyneet kun erosin tuosta mustavalkoisesta pojasta.)

paulahelena
ALUAP

mun hupaisimmat liikutusitkut on edelleen ne, jotka vuodatin aku ankan taskukirjaa lukiessani, kun aku pelasti veljenpojat hukkumasta. puolustaudun sillä et mulla oli menkat mut itku on kyllä herkässä muulloinkin :D

Mrs. K.

Tavallaan olen kateellinen. Vaikka herkistyisinkin, en itke. Sitä itkua, puhdistavaa ja rentouttavaa voi olla myös ikävä.

Mrs. K.

Tavallaan olen kateellinen. Vaikka herkistynkin, ei itkua tule. Sitä puhdistavaa ja hoitavaa itkua voi olla ikäväkin.

What else is there?

Tää ei ole sattumaa, noin 15-20% kaikista ihmisistä (myös miehistä) on erityisherkkiä.

Juttua on ollut mm. Helsingin sanomissa ja Radio Helsingissä.

 

sinisini (Ei varmistettu)

Toisaalta kaikki erityisherkät eivät ole itkijöitä, ei ainakaan allejirjoittanut. Liikutun melko herkästi, mutta se ei yleensä näy muille. Introverttinä yleensä muutekin käsittelen tunteeni vasta yksinollessa ja silloin myös tunnen voimakkaimmin.

Hauskoja muuten nämä kaikki luokitukset. Kaikkien testien mukaan olen reippaasti erityisherkkä ja reilusti introvertti, mutta herkkyys ei näy itkuna ja introverttiydestä huolimatta olen usein hyvin puhelias. No, eipä meistä kukaan taida mikään oppikirjaesimrkki juuri mistään tyypistä olla.

What else is there?

Juu ei se sitä tarkoitakkaan että kaikki herkät itkisi! Musta on kiva että omallekin käytökselle on olemassa joku kuvaava sana, joka toivottavasti yleistyisi käytössä :)

 

Jenni H.
Terävät hampaat.

Tästä kaikesta inspiroituneena kirjoitin kunnollisen postauksen erityisherkkyydestä ja todellisen manifestin herkkyydelle.

http://www.lily.fi/blogit/teravat-hampaat/puolustus-herkkyydelle

Kommentoi