Päivän tunnustus: Mikä on sinun ikuisuusprojektisi?

Toimitus

 

Muutin uuteen kotiin vuosi sitten. Minulla ei ole vieläkään verhoja. Jotta vastapäisen asunnon asukkailla olisi vähemmän katseltavaa, pukeudun joka aamu vaatekaapin oven takana. Taulut nojaavat yhä naulojen puutteessa seiniin, ja eteisen matto on edelleen hankkimatta.

Kuten varmaan arvaatte, olen armoton lykkääjä. On niin paljon asioita, jotka voi sittenkin hoitaa huomenna, koska tänään voi esimerkiksi lähteä metsästämään täydellistä laskiaispullaa.

Siksi olinkin erityisen riemuissani, kun bongasin CougarWomanin mahtavan haasteen. CougarWoman kannustaa tarttumaan johonkin keskeneräiseen projektiin, mielellään siihen, joka valvottaa öisin eniten.

Uskon siihen, että toimeen tarttuminen on yksi maailman helpommista keinoista kohentaa elämänlaatua. Jos verhojen puuttuminen häiritsee joka päivä, elämä on verhojen ripustamisen jälkeen pikkuisen helpompaa – tiddididii – joka päivä!

Usein asioiden hoitaminen aiheuttaa lisäksi palkitsevan dominoefektin. Vyöryvän hattuhyllyn järjestelemisestä saa energiaa, jolla tekee mieli kantaa sanomalehdet keräykseen ja sulattaa pakastin.

Ensin pitäisi vain päästä alkuun. Usein pakko on paras kannustin: CougarWomankaan ei voi enää perääntyä kuntoprojektistaan, koska on kuuluttanut siitä teille kaikille.

Minä päätin kokeilla hieman toisenlaista pakkoa: järjestän kotona 1-vuotisjuhlat. Niissä juhlissa on vihdoin taulut seinillä.

Mitkä ovat ne teidän ikuisuusprojektinne? Millä tekosyillä olette niitä lykänneet? Odotamme meheviä tunnustuksia!

Teksti: Heini Maksimainen, joka päätti opetella idättämään kaksi vuotta sitten ja jolla on keittiönkaapissa edelleen avaamaton mungpapupussi

Kuva: A-lehtien kuvatoimitus

Share

Kommentit

Toimitus
Toimitus

"Ihana keskeneräisyys!" Ah, ihanaa, että sen voi nähdä noinkin! Itse kun periaatteessa ajattelen, että rentous on hyväksi, mutta silti liika rentous jotenkin ahdistaa.

Mutta ehkä kesken jääminen on myös merkki siitä, että on utelias ja elämäniloinen ihminen: niin kiinnostunut sukeltamaan uuteen kirjaan, että entiset jäävät kesken.

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Kaikki on kesken..? :D Mulla puuttu verhot olkkarista ja ruokailutilasta reilusti yli vuoden, koska en vaan löytänyt täydellisiä. Joulukuussa sain ne vihdoin ja kyllä oonkin nyt onnellinen, etten hyväksynyt mitä tahansa väliaikaisratkaisua. :) Valokuvat on myös mun ikuisuusprojektini. Mulla on valtava pakkomielle laittaa kuvat aikajärjestykseen nätisti kansioihin ja kirjoittaa kuvatekstitkin, mutta viime vuosina oon laiskistunut tässä kovin. Just vähän aika sitten sain vuoden 2012 kuvat kansioon, mutta tekstit uupuu edelleen. Kodissa kaikki on aina kesken, mutta itse asiassa nautinkin siitä! En koskaan saa tätä kotia just täydelliseksi, mutta mä tykkäänkin kaikesta vähän epätäydellisestä. :)

Toimitus
Toimitus

"Mä tykkäänkin kaikesta vähän epätäydellisestä."

Ah, teillä on loistava elämänasenne, naiset!

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Naulan kantaan! Ja mitä sit, jos sais kaiken valmiiksi; sit tulis varmasti tosi tyhjä olo. Ihan varmasti olis pakko keksiä tikusta asiaa, että sais tehä jotain uutta. :D

minna

Ikuisuusprojektini on erään romaanimittaisen kirjoitelmani editointi. Raaka teksti on ollut kasassa jo vuodesta -09, mutta editointia tulen lykkäämään varmaan maailman tappiin asti...

Toimitus
Toimitus

Noniin, nyt kun tunnustit sen täällä, jäämme odottelemaan projektisi valmistumista!

Mulla on ollut autokoulu inssiä vaille valmis vuodesta 2007. Mietin asiaa joka päivä.

Pistäkää paremmaksi.. tai oikeastaan toivottavasti ette pistä.

Toimitus
Toimitus

Titiu, ymmärrän sinua täydellisesti! Itsekin hain aikoinaan lykkäystä autokoulun kakkosvaiheeseen. No, sittenhän ne rahalla anotut uudet kaksi vuotta hujahtivat. Kahta viikkoa ennen kortin umpeutumista tajusin, että voin joko nyt ilmoittautua siihen kakkosvaiheeseen tai suorittaa inssin uudestaan. Menin sinne kakkosvaiheeseen sitten. Edelleenkään en kyllä osaa ajaa autoa.

-Heini-

Miu
Miu

Eh! Mistähän aloittaisin!

1. No, ensiksi pitäisi hankkia verhotanko, jonka jälkeen sitten saisi verhot ylös. Paitsi että pitäisi ennen ylöslaittamista hankkia nipsut verhoihin, joilla ne pysyy siellä ylhäällä. :D Lykännyt tätä nyt... puoli vuotta?

2. Liitutauluprojekti... Oikean mallisia/kokoisia kehyksiä ei vaan löydy! Ikeassa olisi yksi potentiaalinen vaihtoehto, mutta itse reissu Ikeaanhan on täysin mahdoton toteuttaa. 

3. Lack-hyllyt seinään. Kaksi hyllyä, eli neljä reikää pitäisi porata, miksi tämä on niin vaikeaa! :D

4. Lattioiden vahaus. No tämä nyt on lykkääntynyt ihan vaan sen takia, että kaikki kalusteet pitäisi siirtää ja antaa lakan kuivua, työlästä. Ja ehkä pitäisi vähän hioa lattiaakin ennen tätä kaikkea. En minä tiedä! Tarvitsen miehen tätä varten :D

5. Painonpudotus kropan tiivistäminen lihaksiin = ikuisuusprojekti!

6. Ajokortti. Tämä on ehkä pahin mokani. Ajokortista tosiaan puuttuu enää se kirjallinen ja inssi... Aloitin autokoulun tosiaan ollessani 17,5-vuotias, joten siitä on nyt... 6 vuotta. Ei jeesus mun kanssani. Mutta puolustukseksi, se kynnys palata näiden vuosien jälkeen autokoululle on äärettömän suuri.

Hah, jostain syystä mua lohduttaa ihan hirvittävästi tietää, että en oo ainut "autokoulupudokas" tässäkään yhteisössä :D

Silkkitassu

Muutosta on kohta kuukausi ja edelleen tavarat ovat ihan väärillä paikoilla ja pari muovikassia vielä purkamatta. No laatikoista onneksi päästiin eroon. Ja vasta osa verhoista on ripustettu. :D

maikku67
Vihreitä unelmia

Tällä viikolla saatiin yksi 10 vuoden projekti valmiiksi ja autotallin ovi aukeaa nyt nappia painamalla. Sähköt laitettiin sitä varten heti rakennusvaiheessa, että toteutetaan sitten, kun on varaa. Vähän aiemminkin olisi kyllä ollut, mutta ei saatu aikaiseksi. Jospa saisi vielä varaston muuttolaatikkopinojen tilalle hyllyt ennen seuraavaa muuttoa, olisi vähän helpompi kaivella tavaroita :)

kalorit (Ei varmistettu)

Aloitin laihduttamaan 9-vuotiaana ja nyt ylipainoa on n. 14 kg.

Kommentoi