Trendikkäintä juuri nyt: ruoka, jota voi syödä

Toimitus

Banaaninpalasisista, mustikoista ja cashew-pähkinöistä on muodostettu valokuvauksellinen sommitelma. Ruokalajin nimi on smoothie bowl, ja se on juuri nyt internetin suurin terveysruokahitti.

Kyllä, terveysintoilijat kohkaavat juuri nyt smoothiesta, jota ei ole koskaan sössätty smoothieksi asti. Kun heiltä kysytään, mikä epäsmoothiessa kiehtoo, vastaus on yksinkertainen: on kivaa, että ruokaa ei tarvitse juoda.

Niinpä. Maailmassa on jotain vialla, jos ruokalajista tulee ilmiö siksi, että sen voi syödä.

Olen kirjoittanut muutaman ravintojutun, joissa asiantuntijat hehkuttavat ruokafilosofiaa nimeltä 80/20. Pointtina on, että kun syö 80 prosenttia ajasta terveellisesti, 20 prosentin kanssa ei tarvitse olla niin justiinsa.

Toinen viime vuosien ilmiö tietoinen syöminen tarkoittaa puolestaan sitä, että syödessä ei räplätä puhelinta vaan keskitytään siihen, miltä ruoka maistuu.

Kannatan kumpaakin ajattelutapaa. Eniten kuitenkin toivoisin, että kummallekaan niistä ei olisi tilausta: että meistä ei olisi tullut ihmisiä, jotka tarvitsevat ravitsemusterapeutin kertomaan, että toisinaan on ihan ok syödä miettimättä proteiinien ja hiilihydraattien ihanteellisinta suhdetta.

Ei kaupan hihnalle laskettavien ruokien pitäisi olla esitys, joka kuvastaa shoppailijan persoonallisuutta. Mitä enemmän pohdimme sitä, miltä arkemme näyttää Instagram-kriteereillä ja millaista elämämme voisi täydellisimmillään olla, sitä kauempana olemme asioista, jotka tekevät oikeasti onnelliseksi. 

Onneksi moni alkaa olla kanssani samaa mieltä. Siitä kertoo jotain se, että seuraavaksi ruokatrendiksi ennustetaan muodista tuttua normcorea, sitä, että on oikeastaan coolia olla ihan tavallinen. Kaiken karppaamisen, raakaruokaintoilun, superfoodien ja gluteenittomien mantelikakkupohjien jälkeen on helpottavaa kuulla, että ihan ok syödä jauhelihakastiketta, vaikka se näyttää rumalta kuvissa eikä siinä ole yhtään lehtikaalia. Alamme vähitellen tajuta, että siihen on syynsä, miksi useimmissa ruokakulttuureissa on käytetty enemmän liettä ja vähemmän mehulinkoa.

Normcore on synninpäästö, joka kuuluu: aina ei tarvitse esittää parasta versiota itsestään. Joskus riittää, että syö ihan vain ruokaa. Siihen ei kuole, ainakaan kovin nopeasti. Mummoni kasvoi suunnilleen pelkällä ruisleivällä ja perunalla, ja hän eli lähemmäs yhdeksänkymppiseksi.

Minullakin on erikoisruokavalio. Se perustuu elämänmittaiseen kokemukseen juuri minun kroppani toiminnasta, ja sen päivittäisiä kulmakiviä ovat kaurapuuro, juusto, porkkana, banaani, mustikka ja pähkinät. Ruokavalio suhtautuu sallivasti valkoviiniin, rommirusinajäätelöön ja överisuolattuihin ranskanperunoihin. Liikuntaan yhdistettynä sillä pysyy terveenä ja normaalipainoisena.

Dieetin yksi ominaisuus on kuitenkin ylitse muiden. Ruokavalioni ansiosta jaksan tehdä kaikkea sitä, mikä on elämässä tärkeää: rakastaa, tehdä töitä, nauraa ja itkeä.

Kyllä, pähkinöiden syöminen pidentää ikää. Kyllä, raaoista kasviksista saa enemmän ravintoaineita kuin kypsennetyistä. Kyllä, hitaat hiilihydraatit pitävät verensokerin tasaisena.

Mutta silti. Mitä jos keskittyisimme vähän enemmän elämään ja vähän vähemmän ravinnon aminohappokoostumukseen.

Minulla on kaikille syömisiään liikaa miettiville ratkaisu. Se ei ole smoothie bowl tai normcorehenkinen ruskea kastike, vaan elämä. Kun keskittyy muihin ihmisiin, tajuaa, että maailmassa on tärkeämpiäkin asioita kuin lautasen sisältö. 

Tee sitä, mikä tekee sinut ja mahdollisimman monta muuta ihmistä onnellisiksi.

Ja kun tulee nälkä, muista syödä.

Share

Kommentit

saara2345 (Ei varmistettu)

Jep just näin! :D Mä oon aavistellutkin, että jossain vaiheessa tää suht. normaali syöminen on taas in! ;) Hienoa! :D Ite ainakin aion puhua sen puolesta. Kantapään kautta oppineena, että gluteenittomat ja maidottomat ei välttämättä oo tie autuuteen. Vaikka joillakin oireita voi helpottaa. Mutta itellä syynä oli ainakin ihan vaan stressi erilaisista ruokavalioista ja sairauksista, joka vaikuttu vatsan ongelmiin. :) Nyt syön kaikkea kohtuudella ja vatsa voi hyvin.

huhhuh (Ei varmistettu)

Ihmettelen aina miten muiden syömisestä jaksetaan pahastua. Maailman suurimpiin ongelmiin ei kuulu se, että ihmiset innostuvat syömään terveellisemmin vaan esimerkiksi jatkuvasti yleistyvä ylipaino, diabetes, sydänsairaudet, syövät ja toisena ääripäänä äärimmäinen aliravitsemus. On mielestäni pikkumaista nipottaa siitä miten "ärsyttävää" on jokun smoothiebowl kun kasvisten syönti mahdollistaisi sen että suurempi osa ihmisistä maapallolla saa ruokaa. Ruokatrendit kuten kasvissyönti ovat suoraa seurausta siitä että nykyiset ruokailutottumukset ovat kestämättömiä, mutta pää piiloon jauhelihaa naamaan...

Toimitus
Toimitus

Kiitos kommentista! Jep, olen kanssasi ihan samaa mieltä siitä, että diabetes on taatusti isompi ongelma kuin hassut ruokatrendit. Harmi vain, että usein ruuan terveysvaikutuksista intoilevat eniten ihmiset, jotka ovat valmiiksi jo hyvinvoivia ja terveitä. Pointtina oli pohdiskella sitä, missä menee kohtuullisen ja överin ruokavalion viilaamisen raja, ei tuomita ihmisten halua pitää itsestään hyvää huolta.

empuska

...ja itse pahastut esimerkillisesti. Mitä ihmettä ihmettelet, kun itsekin pahastut?

Ei ne yleistyvät kauhuskenaariot oleikään sen patempi syy pahastua, just saying.

huhhuh (Ei varmistettu)

Itse en henkilökohtaisesti pahastu kenenkään elämäntavoista jos sitä tarkoitit. Sen sijaan pahastun mm. siitä että lapsille mainostetaan roskaruokaa ja ilmasto menee pilalle koska ihmiset syövät lihaa ja maitotuotteita yli oman tarpeensa kun vähempikin riittäisi. Minua ei häiritse kenenkään yksittäisen ihmisen grilliliha- tai raakaruokakuvia pullisteleva instagram- tili, jätän ne mieluummin klikkaamatta auki ja samaa suosittelen muille.

huhhuh (Ei varmistettu)

jos ne insta-tilit kokee häiritseviksi siis..!

empuska

Niin, miten tämä sitten eroaa siitä muiden ruokavalioiden pahastelusta? Edelleen, jalommat aatteet eivät kivetä tietä jalompiin tekoihin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Itse ajattelen asian niin, että kenelläkään ei ole velvollisuutta muuttaa tottumuksiaan minkään ulkoisen tahon painostuksesta. Jokaisen pitäisi saada syödä sitä mikä tuntuu hyvältä. Faktana voidaan kuitenkin sanoa että rasvaisten, suolaisten ja makeiden ruokien nauttiminen suurina määrinä johtaa terveysongelmiin. Ja kyllä, minusta yhteiskunnan kuuluu maksaa ohitusleikkaukset vaikka tarve olisi omilla elämäntavoilla hankittu. Lihateollisuus ja eläintenoikeudet ovat monimutakisempi asia, mikä on eläimen oikeus ja mikä lihansyöjän oikeus. Jos lihaa kulutettaisi kohtuudella ongelmaa ei olisi, kohtuus on kuitenkin kateissa tällä hetkellä. Siispä summaan tämän niin, että kirjoittajan tarkoitus kohtuuden kuuluttamiselle lähtee väärästä päästä. On myös suurempi ongelma että ihmiset eivät mieti mitä syövät kuin se että miettisivät liikaa. Tietysti on yksittäisi tapauksia ortoreksiaa ja anoreksiaa, mutta syömishäiriöt eivät johdu pelkästään trendeistä.
En usko että on mitään "oikeaa" tapaa syödä, tai mitään "tavallista" tapaa. Ruuasta ei saisi tulla elämän sisältö, mutta on tärkeää monella tavoin miten syö ja millaista ruokaa kuluttaa.

Helmi K
sivulauseita

AH! JÄRJEN ÄÄNI. KIITOS.

Vierailija (Ei varmistettu)

Tuntuu että monet ovat hirveän huolestuneita, paitsi ne jotka ruokavaliota noudattavat. Itse syön gluteenitonta, maidotonta ja lihatonta ruokaa, joka varmaan jonkun mielestä on hirveän radikaali ja vaarallinen. Minulle se on kuitenkin ihan arkipäivänen tapa syödä, en vedä toiselta puolelta maapalloa raahattua ruokaa eikä ruokavalioni perustu jauheisiin ja smoothieihin. En myöskään mieti ruokaa paljon sen enempää kuin makaroonilaatikkoa syövät ihmiset. Ja jos mietinkin se on merkki hyvästä elämänlaadusta.
Lapsuudessani syötiin possua joka tuli lähtilalta ja kerättiin itse perunat maasta. Maailma ei ole sellainen ja on mielestäni naiivia palautella mieleen mitä kotiruokanostalgioita. Ainakin ensin kannattaisi tutustua faktoihin esimerkiksi eläinten olosuhteista karjatiloilla ja metaanipäästöihin. Se pitäisi olla meidän hyvinvoivien velvollisuus.

Riikka. (Ei varmistettu)

Mielenkiintoinen kirjoitus. Pitäisi muistaa, että meitä on moneen lähtöön. Joku tykkää asetella ruoan kulhoon nätisti ja kutsua sitä smoothieksi, toinen tykkää innostua muodista ja taviksen silmään oudoilta näyttävistä vaatteista, koruista ja asusteista. Mikseivät ruokaesteetikot saisi tehdä aterioista kauniita, maistuvia ja sellaisia, jossa aminohapot ja vitamiinit on kohdillaan? Eivät ruokahifistelijäktään ihmettele ihmisiä, jotka jaksavat päivästä toiseen pukeutua erikoisesti ja muodikkaasti, vaikka t-paita ja farkut ajaisivat saman asian. Toisia kiinnostaa ruoka (sen terveellisyys, eettisyys ja esteettisyys) ja toisia taas muoti ja ulkonäkö. Ja kolmansia ja neljänsiä ties mikä muu. Hassua, että ruokailusta jaksetaan pahastua, vaikka se on monille keino toteuttaaa itseään tai pitää itsensä terveenä ja elinvoimaisena, siinä missä moni muukin asia.

"Mutta silti. Mitä jos keskittyisimme vähän enemmän elämään ja vähän vähemmän ravinnon aminohappokoostumukseen". Miksei voisi tehdä molempia? Joku ihan oikeasti saattaa saada iloa elämään miettiessään ravinnon aminohappokoostumusta. Ja ei elämästä nauttiminen automaattisesti tarkoita suolaisia ranskanperunoita tai viiniä - se mikä toisille on nautinto, ei ehkä ole sitä toisille.

Ja vielä loppuun, itse en ole mikään ruokahifistelijä. Syön kaikkea, mitä mieli tekee. Mutta yleensä mieli tekee terveellistä, ravitsevaa ruokaa, jonka avulla tiedän jaksavani ja pysyväni terveenä. Syön jauhelihakastiketta, mutta syön myös spirulinatabletteja ja juon optimsm-drinksuja. Juon myös valkoviiniä joskus harvoin. Mutta en silti kyseenalaista muiden ruokatottumuksia tai ärsyynny niistä. (Okei, sillon ärsyynnyn jos lapselle syötetään pelkkiä eineksiä tai herkkuja).

CougarWoman
CougarWoman

Yess - vihdoinkin olen (kohta) trendikäs! :D 

maitokahvi
Päivän ajatus

Ihana kirjoitus! On totta, että moni suorittaa ja stressaa syömistä ja liikuntaa ihan liian tiukkapipoisesti, joten tällainen maanläheisyys on ihanan helpottavaa :) Mutta täytyy samalla todeta, että omalla kohdallani moni asia elämässä on muuttunut paremmaksi sen jälkeen, kun löysin itselleni sopivan ruokavalion ja aloin liikkua aktiivisemmin. Ehkä parasta siinä on ollut, ettei mikään muutoksesta ole tapahtunut stressaamalla ja nutturaa kiristämällä, vaan nimenomaan tunnustelemalla sitä, mikä omalle keholle sopii parhaiten. Kun on terve ja voi hyvin, jaksaa paremmin välittää muista ihmisistä ja kaikesta siitä, mikä elämässä on oikeasti tärkeää <3

maitokahvi
Päivän ajatus

Aijuu, ja tuosta smoothiebowlista: se on siis sellainen vähän paksumpi blenderillä jauhettu smoothie, josta tulee sellainen ihanan pehmeä ja lusikoitava vanukas. Ne banaaniviipaleet ja pähkinät yms siinä pinnalla on koristeita, ja tuo toki hyvää suutuntumaa. Suosittelen kirjoittajaa kokeilemaan; smoothiebowlit on nimittäin paitsi kauniita ja terveellisiä, myös ihan törkeän hyvän makuisia! :)

tanjatanja
Ei Beigeä

Helvetti. Just posti toi kalliin monitoimikoneen portaille ja hekumoin kuinka ei tarvi enää ikinä syödä mitään kiinteää.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mitä jos kaikki keskittyis vaihteeksi omaan syömiseensä? Meillä on kaikilla erilailla toimivat kehot ja niihin toimii erilaiset jutut. Mulla toimii hiilariton, enkä jaksa sitä, että sitä pitää olla koko ajan perustelemassa niille, ketkä voi tosi hyvin myös syömällä vaikkapa sitä jauhelihakastiketta ja pullaleipää.

Lindamanda
Linda Amanda

Hyvä kirjoitus!

Itsekin oon aika ajoin sortunut siihen, että olen pohtinut liiaksikin sitä, mitä lautaselleni pistän. Sitten mummon tarjoilujen äärellä olen pohtinut, että esimerkiksi isovanhempani ovat eläneet terveen ja pitkän elämän maalla, syömällä juurikin oman pellon viljaa ja omien lehmien maitoa. Eli ehkpä mitään suurempia kriiseilyjä ei kannata esimerkiksi maidosta ja gluteenista kehittää, jos hifistely ei oikeasti kiinnosta.

Toisaalta, kuten joku jo mainitsikin kommenteissa aiemmin, niin ei siinä mitään vikaakaan ole, jos joku tykkää asetella ruokansa kauniiksi lautaselle ja nauttia sen esteettisyydestä! Se ei eroa mitenkään siitä, että joku kuvaa päivän asunsa tai olohuoneensa uuden lukunurkkauksen.

jennajohannasi
Pirtti

Kaikki kommentoijat eivät lie huomanneet tuota liikaa-sanaa tuossa viidenneksi alimmalla rivillä. Hienoahan se on, jos joku tulee onnelliseksi aminohappojen pohtimisesta, ja voi hyvin itse rakentamallaan, vaikkakin normisuosituksista poikkeavalla ruokavaliolla. Kaikkien kehot ja mielet ovat erilaisia, ja kaipaavat omankaltaisiaan polttoaineita. 

Mutta jos Instagram-kuvien suunnittelu ja trendikkäästi sekä kellontarkasti syöminen aiheuttavat paljon stressiä, ja kaappaavat ajan mielekkäiden asioiden tekemiseltä (ja ennen kaikkea siltä, että jaksaa tehdä), on aiheellista pohtia viekö ruokavalioon keskittyminen elämästä hieman liian ison siivun.

nimim. eineslohipullia eväänä-88

HanKo
Running on Tofu

Rennosta syömisestä puhuvat yleensä ne ihmiset, joita ruoka ei tee sairaaksi. Mäkin elin varsin huoletonta pullaa lähes joka päivä -elämää ilman minkäänlaista käsitystä tasapainoisesta ruokavaliosta kunnes en enää voinut. Jos syömisestä tulee joka päivä viikko ja kuukausi toisensa jälkeen niin kipeäksi, että makaa iltaisin kippurassa koripallon kokoisen mahan vierellä, sitä alkaa kummasti pohtia, millä kehoaan ruokkii.

Nyky-yhteiskunnan stressaavuus ja jatkuva kiire on varmasti osasyyllinen siihen, että ihmisillä nykyään on niin paljon paljon enemmän IBS:aa ja muita vatsaan ja suolistoon liittyviä sairauksia. Ympäröivää yhteiskuntaa ei niin helposti vain muutetakaan, joten helpompi on kontrolloida sitä mitä voi eli omaa ruokavaliotaan.

Leena P (Ei varmistettu)

Näinhän se on, että suolistovaivoja on vaikka kuinka paljon. Kuitenkin iso osa niistä liittyy ylivirittyneeseen hermostoon, stressiin ja väsymykseen, joita myös pitää hoitaa muillakin tavoin kuin ruokavalion avulla. Ja tämän sanon nimenomaan suolisto-ongelmien hoitoon perehtyneenä ravitsemusterapeuttina. :) Itse vatsavammaisena (= IBS) en tajua, miksi kukaan rajoittaa ruokavaliotaan, jos ei ole pakko. Onneksi myös vatsaonglemaisena voi syödä monipuolisesti ja maistuvasti, ns. tavallisesti! Tämä oli mainio blogautus!

Mari H (Ei varmistettu) http://kaduilla.fi/marih

Heh, just tänään postasin kuinka opettelin taas keittää perunoita :D Ja otin kuvan jauhelihakastikkeesta!! :D

Liisa
Osasin!

Joskus menneisyydessä smoothie bowlia kutsuttiin kansanomaisesti hedelmäsalaatiksi. Tai vaihtoehtoisesti salaatiksi. Niin se maailma muuttuu. :D

Sunday
We love sundays

Aamen! Kaiken kokeiltuani aloin myös miettiä, miksi ei vain voisi syödä normaalia ruokaa kohtuudella. Herkutella silloin vähän kun huvittaa, ja olla onnellinen :) Ilman proteiinijäätelöitä, smoothie bowleja ja punnittuja annoksia. 

Vierailija (Ei varmistettu)

Siis eiks smoothie bowl ole sellainen vähän paksumpikoostumuksinen lusikoitava smoothie joka tarjoillaan kiposta lasin sijaan ja päälle kasataan vielä vähän hedelmää ja marjaa? Näin ainakin itse ajattelen ja niin ajattelee googlekin: https://www.google.fi/search?q=smoothie+bowl&amp;espv=2&amp;biw=1202&amp...

Ei kai kukaan oo niin tyhmä että sanoo hedelmäsalaattia smoothieksi, haloo :D

annisavolainen

Ai että! Onpa ihana kuulla, että olen ihan normaali, kun en ole mikään ruokahifistelijä. Paras muoti pitkään aikaan! Itse olen ollut aina sitä mieltä herkuista, että mitään totaalilakkoa on turha yrittää toteuttaa ja kiduttaa samalla itseään, vaan syödä suurinosa ajasta terveellistä kotiruokaa, ja herkutella saa sitten ihan hyvällä omalla tunnolla, kun mieli tekee.

maitokahvi
Päivän ajatus

Tämä postaus herätti lopulta sen verran ajatuksia, että päädyin kirjoittamaan oman postaukseni terveysintoilusta: http://www.lily.fi/blogit/paivan-ajatus/terveysintoilija-ripittaytyy

Kommentoi