Will & Grace saattaa palata, vaikka sen aika meni jo – nämäkin vanhat tv-suosikit kaipaisivat uusintakierroksella tuuletusta

Toimitus

Suosittu ysäri-tv-sarja Will & Grace saattaa saada jatkoa. Keskustelut käynnistyivät sen jälkeen, kun fanit menivät sekaisin videosta, jossa sarjan päähenkilöt tukevat Hillary Clintonia presidentiksi. (Paitsi Karen, joka kannattaa Trumpia.)

Paluu ei kuitenkaan olisi välttämättä tarpeen tai edes järkevää, kirjoittaa toimittaja Nico Lang verkkolehti Salonissa.

Will & Grace oli alkaessaan vuonna 1998 uranuurtaja, sillä amerikkalaisessa sitcomissa ei ollut koskaan aiemmin ollut homopäähenkilöä. Sarjaa ylistettiin siitä, että se esitti homohahmot positiivisessa valossa, ihmisinä eikä ongelmakimppuina, kuten siihen asti oli ollut tapana.

Paljon on muuttunut televisiossa, maailmassa ja asenteissa parissakymmenessä vuodessa – ja siksi Will & Gracen paluu vaatisi onnistuakseen vähintään sitä, että hahmot ja heidän välisensä suhteet kirjoitetaan uusiksi.

Kuten Lang toteaa, tv-sarjojen homot ovat nykyään muutakin kuin höpsöjä ja vaarattomia heteronaisen parhaita ystäviä, niin kuin Will ja Jack olivat. Telkkarissa näkee moniulotteisia LGBT-hahmoja, joiden määräävä ominaisuus ei ole seksuaalinen suuntautuminen.

Ja jos seksistä puhutaan, samaa sukupuolta olevien hahmojen seksikohtaukset ovat nykyään ihan vaan osa sarjan juonta sen sijaan, että ne olisivat keino kohahduttaa. Konkreettinen esimerkki asenteiden muuttumisesta: kun kiltin Modern Family -sarjan fanit valittivat siitä, että miespari Camin ja Mitchellin ensisuudelmaa jouduttiin odottamaan turhan kauan.

Will & Gracen lisäksi myös nämä lähimenneisyyden suosikkisarjat kaipaisivat uudelleenlämmitettyinä asennetuuletusta:

 

1. Dawson’s Creek

Dawsonin laamamaisuudesta voisi sanoa paljonkin, mutta tunkkaisinta sarjassa on se tapa, jolla Joeyn (se Katie Holmesin hahmo) perheen erilaisuutta korostetaan suhteessa Capesiden muuhun, keskiluokkaiseen valkoiseen väkeen. Dialogissa viitataan jatkuvasti siihen, että Joeyn isä on vankilassa, mutta erityisesti siihen, että Joeyn siskolla on musta mies. Niin liberaali perhe! Ja niin liberaali sarja, kun tässä on tämä yksi musta hahmo mukana!

2. Nanny

Menestyvä bisnesmies ja hänen jälkikasvuaan hoitava kuuma, työväenluokkainen nainen. Vallakkaan miehen ja oppimattoman nuoren naisen asetelma on tuttu vaikkapa klassikkomusikaalista My Fair Lady ja vuonna 1990 ensi-iltaan tulleesta megahittielokuvasta Pretty Woman. Kun Nanny vuonna 1993 alkoi, kuvio ei aiheuttanutkaan kummempaa nikottelua. Nyt mieleen tulee lähinnä yksi sana: roolimallit.

3. Blondi tuli taloon

Nannyn suomalaisvastineen ja aikalaisen nimi kertoo kaiken. Jos Maikkarilla saataisiin idea lämmittää sarjan uudelleen, tuomio todennäköisesti olisi yksimielinen: ei jatkoon.

4. Ally McBeal

Oli mahtavaa saada 1990-luvulla televisioon sarja, jonka pääosassa olivat menestyvät lakinaiset. Kun sarjaa katsoi vuosien tauon jälkeen uusintana, tajusi jotain vähemmän hienoa: menestyvät naiset eivät juurikaan tehneet kiinnostavia töitä vaan enimmäkseen luuhasivat (unisex-)vessoissa miehiä miettimässä.

5. Pulmuset

Jos totta puhutaan, tämä oli sovinismissaan omaa luokkaansa jo 1980-luvulla.

6. Ruma Betty, Tuhkimotarina jne.

Lihavuus, hammasraudat ja silmälasit tekevät naisesta ruman ja parisuhteeseen kelpaamattoman. Miten vanhanaik… Ai niin, tähänhän moni tv-sarja edelleen luottaa.
 

Mitä muita nykynäkökulmasta ei-niin raikkaita sarjoja tulee mieleen?
 


Lue myös:
muotimaailma korvaa mallit "oikeilla naisilla" – mutta muuttaako se mitään?
paluu menneisyyteeN: kokkisota ja bumtsibum palaavat ruutuun!
 
Share

Kommentit

Nica
Klassikko viikossa

Sinkkuelämää oli olevinaan raikas mutta olihan siinä vaikka mitä pielessä. Mieleen on jäänyt vahvasti etenkin biseksuaalisuuden kauhistelu.

Mullan alla oli muuten huippu, mutta kasvissyönnin demonisointi hippeilyksi ja kelvottomaksi oli ala-arvoista. Jakso jossa Nate ja Claire säntäävät mäkkäriin syötyään vegaanikokin tekemää ruokaa oli selkeä statement kasvissyöntiä vastaan.

Gilmoren tytöt oli myös pohjimmiltaan tosi konservatiivinen vaikka nössösti yrittikin muka kapinoida.

dear_eskimo (Ei varmistettu)

Samaa mieltä tosta Gilmoren tytöistä! Siksi en ihan ymmärrä tätä uuden tulemisen hehkutuksen mittasuhteita, koska itselle jäänyt kans mieleen aika konservatiivisena.

tanjanen
Kuin kala vedessä

Gilmoren tytöissä oli hyvin konservatiivinen yhteisö/kylä, mutta loppupeleissä nimenomaan Gilmoren tytöt kapinoi sitä pullantuoksuista yhteisöä vastaan! Lorelai oli yksinhuoltaja ja yksityisyrittäjä, oman tiensä kulkija, jonka toimia kauhisteltiin varsinkin omien hyvin konservatiivisten vanhempien osalta. Rory jatkoi samaa linjaa vähän eri tavalla: laittoi uran ja omien unelmien tavoittelun miehen ja avioliiton edelle. Aikanaan siis hyvinkin rohkeaa luoda onnellinen loppu, joka ei pääty naimisiinmenoon ja perheen perustamiseen kuten Sinkkuelämää-sarjassa lopulta kävi (pettymys itselle, vaikka sarjaa rakastankin).  Gilmoren tytöt on tosi kiltti sarja, jos vertaa nykypäivän ihmissuhdedraamoihin ja ehkä siitä se konservatiivinen mielleyhtymä tulee? Sarjan suosio ei perustunut kohahduttamiselle, mutta sarjassa mm. vapaa seksi oli läsnä koko sarjan ajan. Katsoin siis itse juuri kaikki kaudet ja näin vanhempana ymmärrän sarjan hienouden paljon paremmin. :D Terkuin GG_fangirl_88

Vierailija (Ei varmistettu)

Frendit on melkoisen tunkkainen sarja tällä hetkellä katsottuna, vaikka aikoinaan tykkäsin hulluna! Tai ainakin sarjan sukupuoliroolit ja esim. jonkun homoudelle naureskelu tuntuvat vaivaannuttavalta.

Kommentoi