Ladataan...
Toinen haudutus

Niin kuin joku minua nokkelampi pokkelampi jossain jo kirjoitti, tammikuu on aika pösilö aika vegaanihaasteelle Suomessa. Suoraan altaan syvään päätyyn pulikoimaan sen sijaan että olisi satokausi päällä ja tuoretta kotimaista helposti saatavilla. Heinäkuun jos toisenkin olen elänyt mansikoilla ja herneillä, mutta talvella pitäisi jaksaa juuresta juureksen perään.

No, harhaanjohtavasti nimetyn Kalatalon Jokaiselle-valmisruoat pelastivat väsymyksen keskellä monta kertaa. Täyttäviä ja maistuvia lohtulaatikoita popsin viimeksi...tänään. Ja jos yhtään jaksaa ruokaa laittaa, niin maittava vegaaninen kotiruoka on oikeastaan aika helppo nakki. (Ehheheh.) Ulkona söin hyvin vähän mutta ruokaa sai, ja kaverien annokset olivat ilmeisesti hyviäkin vaikka omani olivat huteja.

Munia en ehtinyt edes kaivata ja maitotuotteista useimmat on helppo korvata. Liivatteettomia karkkeja löytyy kun jaksaa penkoa. Sitä vaan en vieläkään usko, että hauskaa voi olla ilman vii leipää voi syödä ilman juustoakin. Nyrkki ja silmä, paita ja peppu, leipä ja juusto. Ja mitä sitä laiska muuta söisi aamuin, illoin kuin leipää? On ollut epäilemättä terveellistä tiedostaa tällainen juustovoileipäriippuvuus, mutta repertuaarin laajentaminen jäi pahasti kesken.

Summa summarum: moni vegaanivalinta on helpompi tehdä nyt kun tuntee vaihtoehdot paremmin. Silmät auki etsimään uutta umamin siunaamaa suolan ja rasvan pyhää liittoa. Mutta tänä aamuna söin kyllä juustovoileivän.

Share

Ladataan...
Toinen haudutus

Jos sattuu olemaan tilanteessa, jossa ruuanlaitto ei ole helppoa/mahdollista eikä ulkona syöminen mahdu budjettiin, mitä vegaani syö? Olen alennushaukkana kytännyt lähimarkettien valmisruokahyllyjä voidakseni raportoida seuraavaa:

  • On annoskeittoa, on sitä viimeksi mainittua roiskeläppäpitsaa, on lihatonta piirakkaa, on makaronilaatikkoa. Et pidä mausteisesta ruuasta tai olet allerginen chilille? Se on sitten voi voi. Ajatteleeko koekeittiön tyypit, että voi ei, siinä ei ole lihaa eikä kermaa, se ei maistu miltään, kaadetaan siihen purkillinen pippuria ja chilit päälle? Kaiken olen saanut syötyä, mutta tuskin ostan toista kertaa.
  • Jos nyt kuitenkin ostaisin uudestaan, niin ehkä sitten Saarioisen grahamkasvispiiraita. Plussaa lehtikaalista ja siitä, että pakollinen kaikkeen kasvisruokaan tungettava kypsennetty porkkana (plääh) oli pilkottu riittävän pieneksi. Piirakan kokokin on sopiva.
  • Vegaaniset karjalanpiirakat eivät juuri erotu verrokeistaan. Ihan käypää kamaa.

Lisäksi olen tietysti syönyt leipää. Luulin aina, että pidän kovasti leivästä. On käynyt ilmi, että pidänkin kovasti leivästä, jonka päällä on jos ei voita niin vähintäänkin voita sisältävää rasvaseosta sekä juustoa. Ei kasvimargariinia ja epämääräisen jauhoiselta/öljyiseltä/muoviselta maistuvaa juuston kaltaista tuotetta. Aamut ovat olleet vaikeita.

Eineskiintiö napsahti tappiin. Siirryn toistaiseksi salaattiin.

Share

Ladataan...
Toinen haudutus

Jos on ollut 20 vuotta kasvissyöjä, ei kai voi olla mahdotonta olla kuukauden verran puolivegaani? Vegaanihaasteesta en tiedä muuta kuin nimen eikä ole niin väliksikään, mutta ideasta otan kopin (ja pudotan sen ja noukin ylös ja nyt siinä on roskia). Joulujuusto rassaa omaatuntoa eikä luultavasti tee erityisen kaunista jälkeä verisuonissanikaan.

Mielenterveydellisistä, taloudellisista ja ekologisista syistä en aio totaalikieltäytyä - villatumppu pysyy kädessä, mehiläisten kasvatus on järkitoimintaa jos ja kun pölyttäjät uhkaavat maailmasta kadota, eikä minusta ole sanomaan ei jos mummo tarjoaa tuoretta korvapuustia. Paljon jää silti valinnanvaraa. Silloin välttelen eläimellistä meininkiä.

Minähän en ole mikään ruuanlaittaja, kulinaristista puhumattakaan. Otin varaslähdön viime vuoden puolella ja tähystin kaupan hyllyjä sillä silmällä. Se silmä on harjaantunut poimimaan viimeisen myyntipäivän prosenttialennuksia ja löysi heti kaksi. Vispipuuro - sehän on vegaanista! Nautittu hyvällä halulla mantelimaidon kera. Ja ei voi olla totta: haamu lapsuudesta, Saarioisen roiskeläppä, päällään jotain juuston näköistä vaikkei makuista?! Uhrauduin yhteisen hyvän nimissä testimaistajaksi. Tiedoksenne, että suutuntuma on aitoa epäpizzaa ja maku vahvasti mustapippurinen. Niin vahvasti, että muut täytteet saattoi erottaa vain ulkonäön perusteella.

Tästä on hyvä jatkaa.

Share

Ladataan...
Toinen haudutus

Kuten huikean tiiviistä päivitystahdistani voi ehkä päätellä, en koskaan oikein kotiutunut Lilyyn. Tuijotan pakollista kategoriavalintaa joka kerta hölmönä. Kun satun vilkaisemaan sivustoa jollain AdBlockittomalla vehkeellä, säikähdän valtavia mainoslakanoita (en saa päähäni, mitä yhdessäkään niistä olisi tyrkytetty - ilmeisesti ei mitään minulle tarpeellista). Moni suosikkini on muuttanut tai lopettanut, enkä oikein löydä uusia. Silti on aina joku, jota seuraan perille asti, portaali kun mustasukkaisesti näyttää RSS-lukijassa vain otsikot...

Mutta rakas Lily, en tiedä, kestääkö ystävyytemme enää tätä. Minusta tuntuu, ettet tunne minua lainkaan. Vai mitä tarkoitit, kun törkkäsit eteeni tämän linkin:

Mitä liikkui mielessäsi, kun tarjosit sitä vieläpä CougarWomanin viimeisintä lukiessani? Minulle, joka en seuraa vauva- tai perheblogeja (Asikaista ei lasketa, koska huumori, eikä Katieta, koska Lontoo ja ulkosuomalainen solidaarisuus). Eikö siellä algoritmien kätköissä nyt olisi mitään osuvampaa valintaa ollut lapsettomalle ruuanlaittokammoiselle?

Musta tuntuu, että sä et enää halua leikkiä mun kaa.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Toinen haudutus

”Ruotsissa on valinnanvapauden myötä syntynyt 800 pk-yritystä, jotka ovat pääasiassa naisten perustamia. Palvelusetelin laajempi käyttöönotto esimerkiksi Jyväskylässä on jo johtanut siihen, että siellä on syntynyt 200 uutta pk-yritystä.” Sanoi Stubb.

Sitä mää vaan, että onhan se nyt hianoo kun matalapalkka-aloilla työskenteleviltä naisilta saadaan työsuhteen tuoma turva pois valtion ohjauksella. Ja sosiaali- ja terveyspalvelut vaivihkaa yksityistettyä. Not.

Ei, en ole perehtynyt asiaan sen kummemmin, mutta muutaman pk-yrittäjän tunnen.

Share
Ladataan...

Pages