Soittolistalla: Velour Afternoon

Tomi Mustikka

Pysäyttäkää painokoneet ja välittäkää vaaratiedotteet telkkariin! Alkuvuosi ei ole juuri antanut aihetta uusille musiikkipostauksille, mutta nyt kolisee ja kovaa.

Maailmaani ravisteli kohtalokkaana tiistaiyönä Velour Afternoon -niminen yhtye, jonka löysin vahingossa Tumblrista. Klikkasin levyn soimaan Spotifystä ja tiesin heti ensimmäisistä soinnuista lähtien, että nyt on postauksen paikka. Jenkkibändi osui siihen kohtaan meikäläisen musikaalisessa mielessä, joka leimahtaa liekkeihin tietystä säröstä ja rumpukompista.

Olet kanssani melkoinen edelläkävijä, sillä yhtyeellä on tällä hetkellä Facebookissa yhteensä 50 tykkääjää. Bändistä ei ole siten paljoa kertoa, mutta musiikki puhuu onneksi puolestaan. Debyyttialbumi Mexican Pain Pill kuvastaa Velour Afternoonin soundia erinomaisesti: happoisessa cocktailissa on huuruja Davila 666:n friikkeilystä ja Black Lipsien sekoilusta. Psykedeliaa piisaa, mutta musiikin muotokieli on varsin juureva. 

Velour Afternoon kuulostaa omalle nuoruudelleni. The Crampsille, Wanda Jacksonille ja The Velvet Undergroundille. Parasta tässä kaikessa piripäisessä vuodatuksessa on kuitenkin se, että keski-ikääni on onneksi vielä 15 vuotta ja Velour Afternoonin matka on vasta alkamassa. Pääset reissuun mukaan Spotifystä.

Miltä maistui? Maistuiko hyvältä? Siinä tapauksessa pidät varmasti myös vuonna 2012 julkaisemastani soittolistasta, jonka löydät täältä

Photo: Velour Afternoon

Share

Kommentoi