Ladataan...
Tomi Mustikka

Rrrrrakastan tosifaneja. Niitä, jotka keräävät kaiken lempiartistiinsa linkittyvän materian ja ruinaavat settilistaa keikan jälkeen.

Vahvat tunteeni johtunevat siitä, että en ole pystynyt samaan moneen vuoteen. En vain jaksa olla enää niin intohimoinen musiikin suhteen, vaikka toisaalta tahtoisin.

Justin Vernonin suurimmat ihailijat suuntaavat kuitenkin tänään Suvilahteen miehen suunnittelemissa kengissä. Nytin nettisivuilta bongatut tossut ovat ihan kivat, mutta eivät sen enempää.

Ja mahdatteko tietää, mikä on tämän tarinan ironinen sivujuonne ja keskiviikon tiukin läppä? No totta hitossa arvasitte: kengät ilmestyvät vasta lokakuussa.

Voi toki olla, että tosifanin jalassa kengät olivat jo For Emman ilmestyessä ja tätä nykyä ne ovat vähän kuin kalanruodot: pelkkä runko jäljellä.


 

Kuva täältä

Ladataan...

Ladataan...
Tomi Mustikka

Yksi elämäni kivoimmista illoista sai lähtösysäyksen yllä olevissa maisemissa. Päätettiin kaverin kanssa lähteä kuvaamaan Jätkäsaaren tyhjentynyttä satama-aluetta erään tulikuumana kesäpäivänä.

Merellinen miljöö ei tarjonnut oikeastaan muuta kuin pari kivaa kuvaa ja nestehukan, mutta metromatka Ruoholahdesta Kamppiin sai sitäkin suuremman roolin. Kamppiinhan ei voi luonnollisesti astua käymättä levykaupassa.

Ja levykaupassahan ei voi vierailla osallistumatta arvontoihin. Kaksi arpalippua sujahti huomaamattomasti lähes yhtä huonossa kuosissa olevaan laatikkoon kuin yllä olevan kuvan postilaatikko. Pääpalkintona oli lippu katsomaan jotain The Flaming Lipsiä, mutta sanotaanko nyt rehellisyyden nimissä näin, että samalla festarilla esiintynyt Mogwai olisi kiinnostanut rutkasti enemmän.

Seuraavana päivän lähdin pakomatkalle pari sataa kilometria kauemmas metsän keskelle keräilemään voimia tulevaan Ruisrockiin. Laiturilla rötköttäessäni kaveri soitti ja kertoi voittaneensa lipun kattomaan jotain emmätiiä The Flaming Lipsiä. Noh, sama arpaonni oli osunut omallekin kohdalleni.

Saman illan aikana piti päättää, ollako vai eikö olla Suvilahdessa seuraavana päivänä. Ja niinhän siinä sitten kävi, että aamun koittaessa ajettiin tuhatta ja sataa takaisin pääkaupunkiseudulle kauheissa festaritäpinöissä.

Se joku emmätiiä mikä, The Flaming Lips, osoittautuikin lopulta maailman parhaaksi livebändiksi. Sydän pakahtui sillä samalla sekunnilla, kun konfetit räjähtivät ilmaan, pallot pomppivat ihmisten käsien päällä ja teletapit hyppäsivät lavalle. 

Jos olette miettineet, voiko popmusiikki muuttaa maailmaa: katsokaa alla olevat kuvat, kuunnelkaa niitä seuraava kappale ja toivokaa peukalot pystyssä The Flaming Lipsiä ensi kesän Flow'hun.

Kuvat © Blodtørst

Ladataan...