ILTA NELSON MANDELAN MUISTOLLE (Kirjabloggaaja Edinburghissa osa 8)

Edinburghin kirjafestivaalien odotetuimpia vierailijoita oli Desmond Tutun tytär Mpho Tutu. Isä ja tytär ovat kirjoittaneet yhdessä anteeksi antamista käsittelevän kirjan The Book of Forgiving. Päivää ennen tilaisuutta saimme valitettavan tiedon: Mpho Tutu oli joutunut perumaan saapumisensa.

Samana iltana oli kuitenkin onneksi toinen tärkeä tilaisuus: ilta Nelson Mandelan muistolle. Tilaisuudessa neljä eri kirjailijaa luki Madibaa käsitteleviä, tai hänelle merkityksellisiä tekstejä. Ensimmäisen tekstin luki Etelä-Afrikan suosituin rikoskirjailija, paikallisen PEN -järjestön puheenjohtaja Margie Orford. Hän on syntynyt vuonna 1964, eli samana vuonna kuin Nelson Mandela joutui vankilaan.

Orford luki tapahtumassa Maya Angeloun Nelson Mandelan kunniaksi kirjoittaman runon His Day is Done.

Seuraavana vuorossa oli Sambiassa syntynyt Cat Clarke. Hän on nouseva nuorisokirjailija, joka on kirjoittanut muun muassa paljon keskustelua herättäneen, nuoren itsemurhaa käsitelleen kirjan Undone. Clarke luki nigerialais amerikkalaisen kirjailija Teju Colen esseen The Island. Cole on kirjoittanut tekstin Nelson Mandelasta Robben Islandilla otetun valokuvan inspiroimana.

Kolmannen puhujan olisi voinut ulkonäkönsä puolesta sijoittaa paremminkin vaikka Hollywoodiin tai Miss Universumien reunion -tapaamiseen, niin häkellyttävän näyttävä tämä seniori-ikäinen blondi oli. Stereotypioista oli syytä luopua pikaisesti, sillä kävi ilmi, että näyttävä nainen oli Britannian johtaviin neurotieteilijöihin lukeutuva paronitar Susan Greenfield. Juuri kun paronitar oli pääsemässä vauhtiin tutkimuksensa aihetta, (eli aivojen fysiologiaa), esitellessään, tilaisuuden keskeytti lokkien kuorolaulu, joka oli kuin suoraan Hitchcockin linnuista. Kuoron vaiettua Greenfield siiirtyi suoraan asiaan ja luki toimittaja Dave Gilsonin kirjoittaman kunnianosoituksen Nelson Mandelalle.

Illan päätti irokeesi- ja huronitaustainen kanadalaiskirjailija Joseph Boyden. Hän kertoi kotimaansa vähemmmän valoisasta puolesta, eli sen yhteydestä Etelä-Afrikan apartheid -järjestelmän syntyyn. Etelä-Afrikan hallinnon edustajat vierailivat aikoinaan Kanadassa ja ihastuivat siellä käytössä olleeseen reservaattijärjestelmään niin ikihyviksi, että päättivät ottaa sen käyttöön myös omassa kotimaassaan.

Boydenin sisar on naimisissa apartheidin aikana värilliseksi luokitellun henkilön kanssa. Kun kirjailija kuuli termin ensi kertaa, hän ei voinut käsittää sitä, vaan purskahti nauruun. "Miksi ne kutsuvat sinua sellaiseksi? Kaikki ihmisethän ovat värillisiä."

Boyden lukee illan vaikuttavimman tekstin, Willian Earnest Henleyn runon Invictus. Runo teki Mandelaan aikoinaan niin suuren vaikutuksen, että hän kopioi sen pienelle lapulle, jota piti sellinsä seinällä 27 vuotta. Hän myös luki runoa ääneen vankilatovereilleen.

Invictus on niin hieno runo, ettei lukuhetken aikana tainnut festivaaliyleisöstä kovin montaa kuivaa silmäparia löytyä. Runon löytää kokonaisuudessaan esim. Poetry Foundationin sivuilta http://www.poetryfoundation.org/poem/182194

Tässä sen pari vaikuttavinta riviä: "I am the master of my fate, I am the captain of my soul"

Tilaisuuden järjesti Amnesty International.

Kirjavinkkejä:

Desmond Tutu & Mpho Tutu: The Book of Forgiving

Margie Orford: Water Music

Cat Clarke: A Kiss in the Dark

Susan Greenfield: Mind Change

Joseph Boyden: The Orenda sekä This Land is Your Land

Kuva Irisihmemaassa

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.