Jen Campbell: Weird Things Customers Say in Bookshops

Muutama päivä sitten Lilyn toimitus kyseli, mikä on ikimuistoisin työpaikkasi. Minulle se on kirjakauppa, jossa työskentelin opiskeluajan. Kokemus oli kaikin puolin avartava, eikä vähiten siksi, että opin siellä paljon ihmisistä. Asiakkaiden kirjo kun oli vähintään yhtä laaja kuin kaupan kirjavalikoima. 

"Minkä kirjan ostaisin vaimolleni lahjaksi?" oli joulun aikaan yleinen kysymys. Kun asiakkaalta yritti kysellä tarkentavia tietoja, kuten vaimon kirjamakua, vastaus kuului "en minä vaan tiedä tiedä, mutta minkä kirjan ostaisin hänelle lahjaksi?" Kun näille asiakkaille sitten suositteli vaikkapa Finlandia-palkittuja tai muita hyviä arvosteluja saaneita ja paljon myyneitä kirjoja, kysymys kuului "niin, mutta tykkäisikö vaimoni siitä?"

Usein kysyttiin myös "kirjaa, josta oli tällä viikolla arvostelu Hesarissa. Vai oliko se viime viikolla? Tässä kuussa kuitenkin. En nyt muista kirjailijaa. Se oli joku nainen. Tai ehkä sittenkin mies."

Kerran eräs turisti punkesi väkisin kassan taakse istumaan, koska hän halusi leputtaa jalkojaan myyjän tuolissa.

Julkisuuden henkilöt olivat tapaus sinänsä. Auta armias, jos et tunnistanut heitä ulkonäöltä. "Ettekö te tiedä kuka minä olen?" on kysymys, jonka kuulin kirjakaupassa luvattoman monta kertaa. Lähes yhtä usein, kuin itseään hyvin tärkeinä pitävien henkilöiden suosiman "Eikö nimi x sano teille mitään?"

Samantapaisia hassuja sattumuksia ja hupaisia kysymyksiä löytyy Jen Campbellin hulvattomasta kirjasta Weird Things Customers Say in Bookshops (Kummallisia kysymyksiä kirjakaupassa). Kirjaan on haastateltu kirjakaupan myyjiä eri puolilta Britanniaa. Ja koska kummallisista kysymyksistä ei ole kirjakaupoissa pulaa, kirjaan on ilmestynyt jo jatko-osakin, More Weird Things Customers Say in Bookshops. 

Jen Campbell: Weird Things Customers Say in Bookshops. Constable, 2012.

Kommentit

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Mä olen luullut, ettei tuota "Ettekö te tiedä kuka minä olen?" -heittoa oikeasti tapahtuisi niin paljon - hassua kuulla, että sitä kuitenkin usein viljellään!

Tuli mieleen tuosta "mikä kirja vaimolle" -jutusta mieheni kertomukset huonekalualalta: häneltä esimerkiksi kysytään, että "sopisiko tuo matto meidän olkkariin?"...hmm, paha sanoa, kun ei tiedä, millainen olkkari on kyseessä! :D

Voi kyllä sitä valitettavasti kuuluu, tai kuului ainakin vielä omina opiskeluaikoina, toivottavasti ei enää :). Erittäin yleinen heitto oli myös "Eikö nimi se ja se sano teille mitään?" Oli aivan kammottavaa seistä kassan takana ja kuunnella, miten joku Erittäin Merkittävä henkilö tuli vaikkapa noutamaan varaamaansa kirjaa, mutta ei suostunut kertomaan nimeään, koska hänet *kuului tunnistaa ulkonäöltä*. Ja kun et tunnistanut, tuli tuo huuto sitten... 

Onneksi oli aivan ihania julkisuuden henkilöitä myös. Eräänä päivänä laittelin kirjoja hyllyyn, kun ohitseni kulki arvokas vanha herra silinterihattu päässä. Noh, "yllättäen" en tunne kovinkaan monta tällaista henkilöä, mutta jostain sain päähäni, että hän on erittäin hyväkin tuttuni. Moikkasin siis iloisesti ja tämä herrasmies nosti kohteliaasti hattuaan... Samalla sekunnilla tajusin, että mies on Leif Wager! :)

Hih, ilmeisesti näitä samantyyppisiä kysymyksiä kysytään alalla kuin alalla :)

MadameM
Matala Aita

Ma voisin kuvitella etta nykyaan tuota "Ettekö te tiedä kuka minä olen?"-lausetta kuulee enemman kuin aiemmin sen verran paljon noita julksuustyrkkyja tuntuu olevan.

 

Mutta on se kylla kumma ettet tieda mista kirjasta jonkun randomin jampan vaimo tykkaisi... ammattitaidotonta kerrassaan ;)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.