Kirjabloggaaja puhisee: voiko kirjablogata väärin??

Ladataan...

Juupa joo. Tuhat ja yksi kirjaa -blogi on pitänyt jälleen pitkän tauon. Nyt oli kuitenkin pakko palata näpyttelemään, koska kihisen ja puhisen niin, että höyry tulee korvista. Luin nimittäin juuri, että kirjailijablogeissa on kuulemma viime aikoina kovasti keskusteltu siitä "kenen vika on, jos kirja ei myy". Kirjabloggajien kriittinen arvio saattaisi vaikeuttaa kirjan myyntiä. Negatiivisia arvioita pitäisi kuulemma välttää kokonaan. Hei haloo. Ei kirjabloggajilla niin paljon valtaa ole. Jos kirja myy, se myy koska se on hyvä. Jos kirja ei myy, tai kirjailija ei saa toista kustannussopimusta, eiköhän vika ole ihan siinä kirjassa eikä kirjabloggaajassa.

Minulla on käsittääkseni oikeus kirjoittaa kirjoista ihan mitä minua huvittaa. Sitä kutsutaan sananvapaudeksi. Yksikään minua esimerkiksi arvostelukappaleella lähestynyt kustantamo tai omakustannekirjailija ei ole koskaan pyytänyt siitä positiivista arvostelua. Itse asiassa he eivät ole koskaan pyytäneet yhtään mitään. Kirjat on lähetetty sillä oletuksella, että kirjoitan niistä mitä haluan tai jätän halutessani vaikka kirjoittamatta. 

Positiivisen arvostelun oletus on jotenkin käsittämätön ajatus. Miten voisin kirjoittaa jotain positiivista kirjasta, jota inhoan heti alkumetreillä? Ei minun tehtäväni kirjabloggaajana ole kirjan myynnin edistäminen. Minun "tehtäväni" kirjabloggajana on kirjoittaa fiiliksistä, joita kirja minussa herättää - tai ei herätä. Koska mielipiteet ovat omiani, minulla on käsittääkseni täysi oikeus vaikka vain hehkuttaa kirjaa ilman sen kummempia perusteluja, jos minusta siltä tuntuu. Jos juttuni tarjoavat lukijalle silloin "vain" viihdearvoa - minulla on käsittääkseni siihenkin oikeus. Netti on täynnä vakavia, syvällisiä perusteluja täynnä olevia kirjablogeja. Minun blogini ei ole sellainen. Jos viihdearvo ei kelpaa, blogiani ei ole mikään pakko lukea. 

Että hyvää lukurauhan päivää vain kaikille! Tämä menee nyt lukemaan Lucy Hollidayn kirjaa A night in with Audrey Hepburn. Ihan vaan siksi, että kirja on puhdasta chick litiä, ei syvällisyyden hitustakaan vaan ihanaa viihdettä. Kirjan olen ostanut ihan itse, syystä että se vaikutti hurmaavalta hyvän mielen kirjalta ja siinä oli ihana kansi. Riittiköhän tämä perusteluksi? Ettei vain mennyt piilomainonnan puolelle? Pitääköhän minun jatkossa jättää jutuistani pois lause "suosittelen lämpimästi chick litin ystäville?" Huh huh, pelottavaa puuhaa tämä kirjabloggaaminen. 

Share

Kommentit

Cherry1
All work, no play

Kieltävätkö Hesariakin arvostelemasta kirjaa, paitsi jos arvio on hyvä? Jo on aikoihin eletty. Kyllä minä luen ahkerasti kirjablogeja, joita olen hyväksi havainnut ja joiden arvostelukykyyn luotan. Joskus arvio on huono tai kirjaa on kritisoitu tietynlaiseksi, mutta saatan silti lukea sen. 

En usko, että on kirjabloggareiden vika jos kirja ei myy. Eiväthän juuri mitkään kirjat myy muutenkaan! Paitsi ne, joita on markkinoitu huolella ja jotka ovat voittaneet palkintoja. Paljon hyvää kirjallisuutta jää unholaan, kun kukaan ei tiedä siitä.

Kiitos erinomaisesta kommentistasi ja pahoittelut myöhäisestä vastauksessa! Niinpä, "hei Hesari, lakatkaapa julkaisemasta muuta kuin hyviä arvioita"... Kun jonkun kriitikon tai kirjabloggaajan kirjamaun tuntee, on helpompi arvioida tykkäisikö siitä kirjasta vai ei. Eli positiivinenkin arvio voi muuttua lukijan / bloggaajan päässä kielteiseksi ostopäätökseksi, jos oma maku on kovin erilainen kuin arvion kirjoittajalla. Ja lopullisen ostopäätöksen sitä tekee kuitenkin siellä kaupassa, omia aivoja käyttämällä. Suurimman hyllytilan kaupoissa vievät ne kirjat, joille kustantaja on ostanut eniten hyllytilaa eli näkyvyyttä. Tästä syystä ne löytyvät parhaiten ja kaiketi myös myyvät parhaiten. Sikäli kuin, kuten totesit, kirjoja nyt ylipäänsä enää juuri edes myydään.

Rimmo (Ei varmistettu)

Olisikohan ihmisten myös syytä harkita, mitä kertovat tuttavilleen lukemistaan kirjoista? Jos kirjaa kovasti kritisoi heille, niin hehän saattavat jättää sen kokonaan hankkimatta.
Ja taas meni tulevat kustannussopimukset kirjailijalta sivu suun...

LOL! Niinpä, pitänee hyvin tarkasti jatkossa miettiä mitä kirjoista kenellekään kertoo, ettei vain vaikuta kirjailijaparan kustannussopimukseen se oma Äärettömän Tärkeä Mielipide... ;-) 

Heliiiii (Ei varmistettu) http://rantapallo.fi/pimeaonni

No mites tämä uusin harry potter kirja. Siinä ratsastetaan selvästi J.K Rowlingin nimellä että ihmiset sitä ostaa. Ja sitten vasta myöhemmin ihmiset tajus, että eihän se ole sitä edes kirjoittanu vaan avustanu ja koko kirja on vain käsikirjoitus eikä oikea kirja. Enemmän haittaa tuo aiheuttaa kirjan myynnille kuin se, että bloggaaja kertoo mielipiteensä kirjasta.

No ihan totta! Ja tuo kirja on erittäin hyvä esimerkki. Kyllä nauratti väkisin koko opus kun sen kirjakaupassa näki. Että halojaa, se ei ole Rowlingin kirjoittama, se on pelkkä ohuen ohut käsikirjoitus ja kaiken lisäksi "harjoitusversio" eikä edes se lopullinen näytelmässä nähtävä! Mulla meinasi jäädä se kirjakaupan hyllylle. Ostin kuitenkin, mutta tuossapa se lojuu kirjapinossa ilman että olisin siihen ilmestymisensä jälkeen edelleenkään koskenut... 

Kommentoi

Ladataan...