Ei pelata enää

Ladataan...

Vietin eilen päivän kotona yksin ja peiton alla. Päivän vaatimuksena oli, että mitään järjellistä viihdettä ei saa katsoa. Onnistuin.

Huono viihde tarjosi kuitenkin tällä kertaa oivalluksen. Aivottoman tuotesijoittelumössön seasta mieleen jäivät sanat, jotka jäivät pohdituttamaan:

"Nykyään pelataan hirveästi ihmissuhdepelejä."

Hämmennyin - ai että nykyään? Ai että näin ei ole aina tehty? Oli tai ei, aloin pohtia omaa ja erinäisten hoitojen viime aikaista käytöstä. Olemme kaikki aikuisia ihmisiä, mutta käyttäydymme kuin pahimmatkin teinit.

Lasketaan minuutteja sopivaan vastausaikaan, kyttäillään viestimien lukukuittauksia, päivitellään somea erinäisten tarkoitusperien mukaan ja ennen kaikkea: ei voida missään nimessä sanoa suoraan, että miten ne asiat nyt ovat.

Että minua kiinnostaisi nyt saada sinut sänkyyni, kun olet niin ihana. Tai että kiva kun ehdotit, mutta en usko, että se on hyvä idea. Tai jopa ihan että, tiedätkö haluaisin kanssasi enemmänkin kuin vain tätä seksiä. Tai että olet tosi kiva tyyppi, mutta jos sittenkin vain pannaan satunnaisesti sunnuntaisin.

Päätän lopettaa, NYT.

Alan olla aikuinen ja sanon niin kuin asiat ovat. Lopetan pelaamisen. Flirttailla toki saa ja pitää, mutta pelata ei tarvitse. Ne, jotka eivät pysy elämässäni ilman pelejä, voivat mielihyvin mennä heittelemään noppaa jonkun muun elämään.

Share
Ladataan...

Kommentit

Tuo on Ensitreffit alttarilla-ohjelmasta eikö niin? Hämmennyin itsekin samassa kohdassa :D En ymmärrä ihmissuhdepelejä, kannatan mielummin sitä että asiat sanotaan suoraan. Kuitenkin kun mietin tätä, tajusin että olen kuitenkin pelannut: en ole heti vastannut viesteihin (etten vaikuta siltä että odotan ja tuijotan vain puhelinta) ja olen jättänyt vastaamatta tekstiviestitreffipyyntöön koska kieltävän vastauksen antaminen tuntui vaikealta-jätin siis kysymyksen vain roikkumaan ilmaan -argh. Miksi ihmeessä tulee tehtyä tuommoista vaikka samalla tietää miten typerää se on? Lopetan kanssa heti!

Voi olla, että juuri Ensitreffit alttarilla tarjosi tämän oivalluksen! Ja ihan mahtavaa, että sullekin on iskenyt hämmennys samassa kohdassa. Aina sitä ajattelee, että enhän minä pelaa, mutta kun alkaa tarkemmin miettiä oman toimintansa taustoja, niin pelurihan sieltä yleensä löytyy.

Lopetetaan nyt ja aletaan kivoiksi tyypeiksi!

Tiiaanna
cake & copper

Aamen tälle! Olen aina julistanut vihaavani pelaamista ihmissuhteissa, mutta silti saan itseni välillä kiinni viesteihin vastaamattomuudesta ja lukukuittauksien kyttäämisestä. Yritän silti sanoa asiat suoraan ja vihaan sitä, että puhumista lykätään ja kierrellään sen sijaan. Niin monet asiat voisi selvittää puhumalla ajoissa ja sitä kautta välttyisi sekä ylianalysoinnilta, että monilta väärinkäsityksiltä.

Ihmissuhdepelien sijaan voisi vaikka pelata enemmän lautapelejä.

Nimenomaan! Sitä ajattelee, että pois se minusta, mutta kuitenkin toimi itsekin niiden rumien sääntöjen mukaan. Luulen, että kaikki oltaisiin niin paljon onnellisempia, jos oltaisiin rohkeasti ihan sitä mitä satutaan olemaan: kiinnostuneita, ei-kiinnostuneita, himokkaita, rakastuneita, ihastuneita tai kaikkea siltä väliltä.

miz
mizin miesmietinnät

Myönnän kyttääväni koska toine on ollut whatsapissa ja onko lukenut viestiä muuten kyllä pyrin sanomaan suoraan ja vastaan aina heti kun ehdin. En harrasta sellaista että pitäisi odottaa vastauksen antamista joskus laittanut että vastaan myöhemmin ku ollu jotain sellaista ettei ole ehtinyt sen tarkemmin näpyttää. Viime viikonloppuna kun lähdin ajamaan nii unohdin kyllä moneksi tunniksi vastata viestiin vaikka olin ehtinyt katsoa sen mutta se meni unohduksen piikkiin tosiaan

Hyvä sä! Oot jo pidemmällä ku mä, tätä lisää!

Kommentoi

Ladataan...