Miksi kaikki ei laihdu imetyksellä? (ja miten siihen voi vaikuttaa)

Turbulencia

Oletko kuullut ne lukuisat toteamukset siitä, että kyllä ne raskauskilot lähtevät sitten imettämällä? Entä ne somen useat keskustelut kuinka sitä imettäessä vaan kuihtuu silmissä vaikka syö hirveästi? No kaikki vaan ei laihdu ja sille löytyy selitys.

Viimeisinä viikkoina Miloa odottaessa kun ylimääräisiä kiloja oli kertynyt jo turhan monta, etsin paniikinomaisesti tietoa siitä miten pääsisin niistä eroon vauvan tultua maailmaan. Kiloja kun oli kertynyt jo ennen raskauttakin ihan liikaa. Internetin ihmeellinen maailma tarjosi minulle lohtua, ne kilot karisevat imettämällä. Matemaattisestikkin se oli täysin järkeen käyvää; jos maidon tuottaminen kuluttaa 300-800 kcal vuorokaudessa niin syömällä ja liikkumalla normaalisti pitäisi raskauskilojen pian olla vain muisto. Netissä pyöriessäni kohtasin myös muutaman kirjoituksen kivikautisesta ”geenistä” joka joillain naisilla on. Tämä geeni varmistaisi vauvan ravinnon saannin niin, että keho ei luovu sinne varastoituneesta rasvasta, eli kyseinen imettäjä ei laihdu. Kuittasin silloin tämän geenin olemassaolon varmasti monen muun tavoin sillä, että sitä käytetään vaan puolustellakseen liikaa syömistä ja liikkumattomuutta, eli kalorivaje ei toteudu.

Koitti päivä kun meidän vauva syntyi ja seuraavana aamuna suihkuun mennessäni huomasin seinustalla vaa´an. Olin myös lukenut siitä kuinka ensimmäiset 10 kiloa jää sairaalaan, joten innosta puhkuen hyppäsin vaa´alle. Painosta oli tippunut 3 kg. Tuijotin vaakaa epäuskoisena, sillä vaikka vauva painoi vain 2,5 kg niin kyllähän lapsivesineen, turvotuksineen kaikkineen painon olisi pitänyt tippua enemmän. Samana päivänä sairaalapaitani alkoi uiskenteleman vähän väliä maidossa kun maito nousi rytinällä ja seuraavana aamuna vaaka näytti turvonneiden tissien kanssa taas liki samaa kun sairaalaan mentäessä. Olin pettynyt, mutta ajatukset olivat suurimmaksi osaksi vauvaonnesta yhtä hattaraa ja ajattelin vain, että kyllä se siitä sitten imetyksellä lähtee. 
 
Milo täyttää pian 6kk ja paino ei ole tippunut mihinkään. Olen välillä vahdannut syömisiäni kalorin tarkkuudella, olen kokeillut tiputtaa kaloreita ja olen kokeillut nostaa niitä, mutta paino ei liiku mihinkään. Olen lukenut katkeroituneena muiden huolia kuihtumisesta, puhunut asiasta neuvolasta ja jopa harkinnut imettämisen lopettamista. Viimeisin neuvolan kommentti asiaan oli että joillekin vaan käy niin ja että nyt täytyy vain ajatella että tämä on vain vaihe mikä pitää jaksaa. Kukaan ei ole osannut selittää mistä tämä johtuu. Miksi joillekin nyt vaan käy niin? Miksi kaikki ei laihdu imettämällä? Jos minun pitää tämä vaihe kestää, niin haluan edes tietää että miksi. Päätin ottaa asiasta selvää.
 
Prolaktiini nostaa maidon - ja lihottaa
 
Prolaktiini on hormooni joka vastaa maidon noususta ja tuotannosta. Maidontuotanto käynnistyy kun istukan synnyttyä estrogeenin ja keltarauhashormonin määrä äidin veressä vähenee ja aivolisäkkeen tuottaman prolaktiinin määrä lisääntyy. Jo raskauden aikana prolaktiinin taso nousee aina synnytykseen asti tasaisesti ja taso on viimeisellä kolmanneksella 700 - 5700 mIU/l. Voidaan sanoa että raskaus ja imetys nostavat äidin normaalin prolaktiini tason 10-20 kertaiseksi normaalista, ja normaalin viiteväli on 96-770 mIU/l. Mutta miten tämä sitten vaikuttaa laihtumiseen?
 
Ruotsissa Gothenburgin yliopistossa tehdyn tutkimukseen mukaan, korkeilla prolaktiinitasoilla on suoria yhteyksiä ylipainoon. Joillain ihmisillä kohonneet prolaktiini arvot antavatkin viestin keholle hidastaa aineenvaihduntaa. Rasvakudoksen ottaessa vastaan signaaleja veressä kulkevalta prolaktiinilta se reagoi vähentämällä toisen hormoonin, adiponektiinin tuotantoa. Adiponektiini taas vastaa glukoosin ja rasvan varastoitumisesta ja palamisesta. Eli yksinkertaistettuna matala adiponektiinitaso määrää sisääntulevan rasvan ja sokerin varastoitavaksi ja hidastaa jo olemassolevan palamista energiaksi. Huh, sen verran monimutkaista, että ei ihme ettei jokainen neuvolan täti tähän perehdy.
 
Kaiken lukemani ja tutkimani perusteella jäin siihen käsitykseen, että raskaana ollessa ja imettäessä prolaktiinin ei kuuluisi viestiä rasvakudokselle tavanomaisesti rasvan ja glukoosin varastoimisen puolesta, vaan sen tulisi vapauttaa energiaa tasaisesti korkeista prolaktiinitasoista huolimatta. Näin ei kuitenkaan kaikilla tapahdu. Toivoisin että minun kehossani olisi joku nappula joka saisi prolaktiinin huutamaan ”vapauttakaa kaikki rasva” mutta se ei valitettavasti taida olla mahdollista. 
 
Prolaktinooma on yleinen aivolisäkkeen kasvain jonka seurauksena veren prolaktiinitasot kohoavat. Raja-arvo prolaktinooma epäilyille on 5000 mIU/l ja kuten edellä todettu, imettävillä äideillä prolaktiini tasot voivat olla reippaasti yli tämän. Prolaktinooman yksi yleisimmistä oireista on lihominen ja painon pudotus potilailla tuntuu lähes mahdottomalta hidastuneen aineenvaihdunnan takia. Myös jotkin mielialalääkkeet nostavat prolaktiinien määrää veressä ja aiheuttavat painon nousua. Vauvan syntyessä olin hyvin ylpeä nopeasta ja runsaasta maidon noususta ja kätilötkin ihastelivat maidon määrää. Mutta olisiko sen sittenkin pitänyt kertoa minulle runsaasta prolatiinin määrästä veressä ja tulevista haasteista painon pudotuksen kanssa? Toisaalta sitten taas, ei kaikilla niillä jolla maito nousee nopeasti ja runsaasti ole ongelmia painon kanssa. Kyse ei siis ole prolatiinin määrästä kehossa, vaan siitä miten keho siihen määrään reagoi.
 
Eli palataan takaisin siihen kivikautiseen geeniin. On täysin järkeenkäyvää, että ennen kun ruokaa oli vähän saatavilla, keho varmisti vauvan ravinnon saannin ja äidin sekä lapsen elossa pysymisen hidastamalla aineenvaihduntaa ja varastoimalla mahdollisimman hyvin sen vähänkin mitä äiti suuhunsa laittoi. Voisiko siis olla että tämä prolaktiinin ”virheellinen” toiminta onkin jäänne niiltä ajoilta kun ravintoa ei ollut saatavilla mielin määrin? Ne äidit jotka kuihtuu imettäessä eivät olisi välttämättä pärjänneet vuosisatoja sitten ja ne keneltä tämä ”geeni” löytyy olisivat olleet arvokkaita suvunjatkajia. Nykypäivänä se tieto ei kuitenkaan paljon lohduta epätoivoisesti raskauskiloja karistaessa ja lukiessa muiden uskomattomia laihdutusmääriä. 
 
Se mikä minua ihmetyttää on se, että miksi missään ei tunnuta puhuttavan siitä mahdollisuudesta ettei imetys laihdutakkaan. Liian usein saa lukea kuinka imetys karistaa kertyneet kilot ja ne joilta kilot ei karisekkaan tuomitaan helposti laiskoiksi. Useissa keskusteluissa ja neuvolassakin on todettu, että niillä kenellä kilojen pudotus on ollut imettäessä hankalaa, pudotus monesti nopeutuu kuuden kuukauden jälkeen. Kuusi kuukautta on myös ikä jolloin vauvan imetys usein vähenee ja näin ollen myös prolatiinin taso veressä vähenee ja tämän seurauksena adiponektiini lisääntyy. Eli maidontuotannon vähentyessä, hormoonit eivät anna enää viestiä rasvojen varastoinnin tarpellisuudesta ja aineenvaihdunta taas kiihtyy.
 
Olisiko siis mahdollista nostaa adiponektiinin tasoa vähentämättä prolatiinin tuotantoa? Eli kiihdyttää aineenvaihduntaa vähentämättä maidontuotantoa. Jatkan tutkimuksia ja palaan teille toivottavasti mahdollisimman pian postauksen muodossa siitä, miten pystyisimme kiertämään tätä kivikautista geeniä. Siihen asti täytyy olla vain ylpeä siitä, että olisimme selvinneet kivikaudella.
 

Onko muita joiden paino ei meinaa tippua imetyksestä huolimatta? Tai oletko ehkä jo löytänyt avun painonpudotukseen? 
Kerro kommenteissa jos imetys ja painon tippuminen herättää sinussa tunteita.

 

 

Kommentit

Tämäpä oli mielenkiintoista tietoa! Mulle tuli raskauden aikana n. 11 kg painoa, eli aika maltillisesti. Nyt on tippunut (2,5 vk synnytyksestä) n. 7 kg, varmaan iso osa vauvan ja tykötarpeiden lisäksi nesteistä. Keho tuntuu normaalia pehmeämmältä, mutta luotan siihen, että höttöinen, pehmeä rasva on nk. tulehtumatonta ja lähtee suht. helposti. Jää nähtäväksi, miten imetys itsellä nyt alkaa vaikuttaa. Toistaiseksi olen syönyt ehkä hiukan normaalia enemmän herkkuja tai mitä nyt on milloinkin mieli tehnyt... Huoh! Mä olen jotenkin ihan vakuuttunut, että jos tollainen hengissäsäilymisgeeni on olemassa, se on varmana mulla :D

Turbulencia

Onnea pikkuisesta! Jos jotain näin jälkiviisaana voi sanoa niin ei olisi pitänyt viettää niin paljon aikaa painosta murehtimiseen ja vaan nauttia vauva ajasta. Lähtee jos lähtee ja kyllä ne sitten viimeistään imetyksen loputtua putoo :) Ja mullakin oli monta viikkoa synnytyksen jälkeen semmonen löysä ja pehmoinen olo, maha tuntu jotenkin tyhjältä.. ja tyhjähän se olikin :D

Tuo on kyllä hyvä muistaa! Raskaus ja vauva on kyllä opettaneet melkoisen paljon armollisuutta omaa itseä kohtaan (toki myös syyllisyyttä sopivasti vaa'an toisessa kupissa). Jotenkin ei jaksa hulluna synnytyksen runtelemaa kehoa parjata. Selviäminen riittää toistaiseksi ja eiköhän tosiaan se omantuntoinen kroppa taas löydy ajan kanssa.

 

manicfatmom
Manic Fat Mom

Kiitos julkaisusta johon selkeästi tehty taäustatyötä. Esikoisen jälkeen en laihtunut imettäessä vaikka ylipainoa oli paaaljon, oli kyllä kova ruokahalukin. Nyt en taaskaan laihdu, söin sitten kevyemmin tai pelkkää moskaa. Yritän siirtyä sokerikoukusta pian terveellisempään ruokavalioon, mielenkiintoista alkaako tippumaan. Mutta imettäessä toki motivaatio pitäisikin olla siinä että vauva saa mahdollisimman laadukasta ravintoa tissistä. T paulina www.lily.fi/blogit/manic-fat-mom

Turbulencia

Täytyykin käydä tutustumassa blogiisi oikein ajan kanssa :) Sillä sitä onkin jaksanut, että on ajatellut että vauvan ravinto on nyt se ykkös asia, ei mun paino. Mutta kyllä niitä liikakiloja vaan silti tulee vähän väliä ajateltua.. Ollaan miehen kanssa puhuttu että ei haluttaisi hirveän pitkää ikeroa lapsille, mutta muo pelottaa että jos sitä nyt rakautuisi niin tulisi vaan lisää lähtemättömiä kiloja ennen kun edellisistä on päässyt edes eroon.

manicfatmom
Manic Fat Mom

Linkitin tämän jutun viimeisimpään julkaisuuni, sillä ajattelin että aihealueesta kiinnostuneet lukisivat tämän myös mielellään. Hope u don´t mind ;)

 

Olipa mielenkiintoinen teksti. Olin kyllä kuullut ihmisryhmästä joka ei laihdu imetysaikana millään vaan vasta sen jälkeen jos ovat laihtuakseen, joten oli kiva lukea ihan tieteellistä taustaa tuolle.

Itselläni ei tuota geeniä selvästikään ole, vaan kuulun niihin joita imetys laihduttaa helposti (ei sillä että imetys aina olisi niin helppoa mutta se on toki eri aihe). Meillä ei ole vaakaa kotona eikä sitä muutenkaan kovin paljoa tullut seurattua, mutta lähtöpaino toiseen raskauteen oli muutaman kilon pienempi kuin ensimmäiseen ilman varsinaista vaivannäköä. Raskauksien välillä oli vähän yli vuosi ja koko sen ajan imetin. Kuihtunut en kuitenkaan vaan painoindeksi tippui juuri ja juuri normaalin puolelle. Ainakin alussa oli varmasti jaksoja jolloin en "ehtinyt" (= saanut aikaiseksi) syödä kunnolla, mutta sitä kompensoin herkuilla.

Laskettuun aikaan on nyt reilu kuukausi ja painoa on taas tullut reilusti, iso osa siitä kyllä ihan herkuttelemalla. Olen tainnut käyttää tuota aiempaa kokemusta vähän tekosyynä, jollain tasolla ilmeisesti ajattelen että kropan pitää kerätä vararavintoa jälkeläisen ruokkimiseen. Saa nähdä kuinka tällä kertaa käy.

Turbulencia

Toivotaan että tälläkin kertaa paino putoaa helposti. Ja eiköhän se jotenkin noin mene ihan tieteenkin näkökulmasti, että äiti kerää rasvaa odotuksen aikana varmistaakseen maidon tuotannon. Eli hyvällä mielellä voi syödä herkkuja :D

NanaVanilla

Ihanaa huomata, että tähän onkin joku selitys. Kolme lasta olen imettänyt ja aina kummastellut 'imetys laihduttaa' -teoriaa. Ei ole ikinä pitänyt mulla paikkaansa, vaikka maitoa nousi ja imetys sujui hyvin. Tosiaan pikemminkin tuntui entistä rehevämmältä olo, kun rinnat oli täynnä maitoa ja normaalistikin isot rinnat olikin nyt jättirinnat.

Turbulencia

Sama juttu täällä, kun kuppikoko ei ole alkujakaan ollut pieni niin nyt olo on jotenkin tosi "muodokas". Mutta kiva jos tästä postauksesta on jollekkin muullekkin apua :)

*** (Ei varmistettu)

Mikähän luonnonoikku mä sitten olen...
Ekan imetyksen aikana laihduin hupsista vaan, vaikka imetys meni aikalailla pieleen. Tokan imetyksen aikana ne kilot ei sitten lähteneetkään, vaikka vauva oli rinnalla koko ajan...
Ja luulisin liikkuneeni enemmän ja syöneeni terveellisemmin jälkimmäisellä kerralla.

Turbulencia

En tiedä miten sinulla meni imetys pieleen, mutta jotenkin voisi tuntua että vastaus löytyy juuri tuosta että kun toinen oli enemmän rinnalla, ja naisen rinnassa on hermopäitä jotka huomaa vauvan rinnalla olon ja tilaa lisää maitoa, eli lisää prolaktiinin tuotantoa. 

Taru/WJ (Ei varmistettu) http://wannabejuoksija.blogspot.fi

Olipa tosiaan mielenkiintoista luettavaa. Ja niin kovin armollista! Oon nimittäin tuskaillut ja surrut omalla kohdalla tätä samaista asiaa niin paljon. Liikaa. Imetys sujunut tosi hyvin (vauva kohta 10kk), maidonnousu tapahtui nopeasti ja runsaana sekä painonpudotuksen kanssa todella vaikeaa. Väitän myös tietäväni painonhallinnasta paljon ja tuoneen laihoin tuloksin tuota tietämystä myös käytäntöön. Mutta joo. Aiheesta saisi tosiaan puhua enemmän. Itsekin vasta vertaisforumeilta ymmärsin, että ehkä on muitakin. Mielenkiinnolla jään odottamaan jatkoa :).

Turbulencia

Itse kanssa vähän liiankin paljon aikaa käyttänyt painosta murehtimiseen, kun selkeästi se ei ole täsyin omassa hallinnassa näin imettäessä. Ehkä sitä seuraavan kohdalla sitten osaa olla ylpeä siitä että maitoa tulee ja imetys sujuu (jos sujuu) ja keskittyä painoon myöhemmin. Kun asiasta ei puhuta niin sitä vaan tuntee että tekee itse jotain väärin kun muilla paino tippuu ja itsellä ei. Toivottavasti saan pian kirjotettua jatkoa, kemiaa opiskeleva veljenikin kiinnostui aiheesta niin että lupasi auttaa ratkaisun löytämisessä :D

MARI L
Rakkautta & Mamarkiaa

Hyvä postaus!
Oon kirjoittanut omaan blogiin imetystissit ”trilogian” mutta tätä aihetta en tainnut raapaista. Itsellä raskauden tuomat vajaa 20kiloa lähti aika sopuisasti vuoden aikana. Alkuun vähän paremmin, mutta sitten vähän jumahtaen. Kun lopetin imetyksen kiloja lähti ilmeisesti reippaammin, ainakin ihmisten kommenttien perusteella. Käytin vaakaa vain aluksi, mutta sitten jätin sen etten ala liikaa tuijottaa lukuja vanhana syömishäiriöisenä. Nyt syksyllä kun palasin töihin (lapsi 2v) olen saanut kuulla olevani kuihtunut ja pieni, mikä vähän särähtää korvaan ja hämmennyn siitä aina.
Äitiyslomalla lähes päivittäiset herkut kyllä hiipi ruokavalioon, eikä tavasta ole kyllä edelleenkään yritetty päästä eroon. Treenaaminenkin on harmittavan vähäistä nykyään. Ehkä se lihasten häviäminen saa sen riutuneen näköisen lookin? :D

Mutta siis tavallaanhan tää oma kokemus tukee tuota teoriaa.

Tsemppiä sinne!

Turbulencia

Kiitos :) Itsellä kanssa syömishäiriö tausta ja sen takia sitä varmaan onkin ollut niin vauhko tämän painon kanssa ja joutuu itseään tasaisin väliajoin  muistuttamaan ettei se paino ole nyt kaikki kaikessa. Olen myös laittanut miehen vahtimaan ettei ajatukset mene liikaa siihen vaa´an tuijottamiseen, sillä siitä ei ole sitten enää pitkä matka vanhoihin tottumuksiin. 

Mulla on äitiyslomalla vaan haba kasvanut kun koliikkista vauvaa kanniskellut ympäriinsä, mutta kaikki muut lihakset ovatkin varmaan kadonneet :D Ei sitä tosiaan ole vaan ollut hirveästi aikaa treenailla.. Mutta riutunut lookkihan on muotia, jos on muotilehtiä uskominen :D

Onneli (Ei varmistettu)

Tuttu ilmiö. Kiitos että selitit sen! Minulla on käynyt nyt kahden lapsen kanssa niin, että viimeiset kilot ovat pysyneet tiukasti kiinni ihan sinne imetyksen vihoviimeiseen kertaan saakka. Mutta sitten tapahtuu ihme ja keho ikäänkuin sulaa takaisin omaan muotoonsa. Kyllä se siitä!

Turbulencia

Sitä ihmettä odotellessa :D Mutta kyllä sitä jaksaa odottaa kun pitää mielessä että vauvan ravinto on nyt tärkeintä :)

Imettäjä (Ei varmistettu)

Just, voi kuin ihanaa kuulla, tälle painon tippumattomuudelle on oikeesti joku selitys! Itellä aina ärsyttänyt, että liikut kuin hullu ja pysyt tanakampana, kuin muut imettäjät, jotka ei liiku..
Ah, ihanaa, nyt vain nauttimaan imetyksestä ja juhlimaan sitä, että taidetaankin kuulua oikein rotunaisiin

Poutinen (Ei varmistettu) https://maminverkkareissa.wordpress.com

Hei olipa lohduttava teksti! Juuri itse samaa asiaa olen ensimmäisen vauvan kanssa pohtinut. Paino ei putoa vaikka päällään seisoisi. Ei se kyllä nousekkaan. Tämä teksti herätti ajatuksia. Kiitos hyvästä taustatyöstä. Tägäsin sinut oman blogin juttuuni, että käy blogistasi muutkin lukemassa ajatuksia :)

NinaEerika (Ei varmistettu)

Täällä yksi! Paino nousi raskausaikana 20kg. 2kk synnytylsestä kiloja oli lähtenyt 10kg. Nyt 4.5kk myöhemmin olen saanut 10kg takaisin. En ole muuttanut syömisiäni muuta kuin terveellisemmiksi. Ja silti paino vain nouseem aktiivisuustaso nyös liikunnassa on vain noussut. Tämä turhauttaa :(

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.