Ladataan...

Älypuhelin ja tabletti eivät alenna kenenkään ihmisarvoa. Autetaan siis pakolaisia, jotka ovat joutuneet kokemaan/pakenevat sellaisia asioita, joita ei täällä suojatussa Suomessa asuva ihminen voi kunnolla edes käsittää. 

Olen pöyristynyt siitä, että juuri älylaitteita omistavia pakolaisia paheksutaan. Että ei muka sitten olla "tarpeeksi köyhiä" ansaitsemaan apua. Kyllä sotien ja vainojen kauheudet koskettavat myös tavallista keskiluokkaista ihmistä. Yhteydenpitomahdollisuus sukulaisiin ja ystäviin, mahdollisuus seurata uutisia ja valokuvat rakkaista ihmisistä tuntuvat itsestäänselvästi kaikkein tärkeimmiltä asioilta, joita ihminen pakolaisten (ja miksei meidänkin) tilanteessa kaipaa. Ja kyllä, olen lukenut Maslow'ni - suojaa, ruokaa ja vaatteita tarvitaan myös. Tässä kohdassa me voimme auttaa.

Turussa Pansion vastaanottokeskus pullistelee. Syksy on tulossa ja siellä olevilla ihmisillä ei välttämättä ole kuin sortsit ja t-paita. Eniten on pulaa lämpimistä talvivaatteita ja -kengistä, ja ennen kaikkea miesten vaatteista. Olen itse ainakin huomannut, etteivät miesten vaatteet kovin hyvin kirpputoreilla liiku, joten meillekin on kertynyt iso kasa kaikenlaista, mikä ei enää Turkulaismiehen päälle eksy. Hänkin pääsee konmaroimaan vaatekaappinsa ja neuleet, farkut ja takit pääsevät käyttöön.

Suren etenkin nuorten pakolaismiesten puolesta (ehkä myös siksi, etten kertakaikkiaan pysty edes ajattelemaan pieniä lapsia. Omani nukkuvat tuossa vieressä, vatsat täynnä ja turvassa. En vain pysty ajattelemaan edes ajatuksen puolikasta, joka sivuaisi... Niin, kyllä te tiedätte. Siispä: nuoret miehet). He eivät onnistu vetoamaan (median) tunteisiin samalla tavalla, kuin lapset ja kenties naiset. Heidän odotettaisiin olevan kotimaissaan "rakentamassa yhteiskuntaa", ja tietyllä tavalla ymmärrän tuon talvisotahenkisen argumentin, jota tietyissä piireissä viljellään. Yksilötasolla nuo miehet ovat kuitenkin jonkun poikia, isiä, veljiä, serkkuja, ystäviä, aviomiehiä, poikaystäviä. Minun elämääni kuuluu niin monta tärkeää ja rakasta miessukupuolen edustajaa, että täysin itsekkäästi toivoisin heidän aina saavan olla turvassa.

Kaivetaan siis kaappeja! Ja lahjoitetaan rahaa! SPR:n kontti-pisteet ottavat vastaan vaatelahjoituksia. Jos sinne jotain vie, kannattaa lajitella ja merkitä tuotteet fiksusti, jottei ylikuormittuneen henkilökunnan aikaa kulu vaateränkkäykseen (kaikki kirppistelijät tietävät, miten aikaavievää se on). Minä merkitsee vaatepussit mm.näin: "aikuisten villasukkia, rukkasia, huiveja" , "miesten vaatteita koko M", "naisten takkeja koko S". Ja kaikki vaatteet ehdottomasti ehjiä, puhtaita ja sesonkiin sopivia. Sortsien lahjoittaminen on vittuilua.

Rahaa toivon myös lahjoitettavan, teen niin itsekin. Rahaa tarvitaan avustustoiminnan turvaamiseen, pelkkä tavara ei auta. Lisäksi tarvitaan viihdettä ja mukavia hetkiä, josko vaikka voisi kovia kokeneelle ihmiselle tulla sellainen olo, että kyllä elämä vielä voittaa. Fudista ja sen sellaista. 

 

Ja Sinulle, joka nyt ajattelet, että Suomessa on hätää kärsiviä suomalaisia, joita ennemminkin pitäisi auttaa -

Sinulle minä sanonkin, että hieno asia, että Sinä ja ystäväsi heitä autat! Siis näitä hätää kärsiviä suomalaisia; yksinäisiä vanhuksia, köyhiä lapsiperheitä, jaksamisensa äärirajoilla olevia omaishoitajia, mielenterveyskuntoutujia, pitkäaikaistyöttömiä, syrjäytyneitä. Koska...niitähän sinä varmasti autatkin, vai mitä?

Share
Ladataan...

Ladataan...

Hansan kelmeään yläkertaan on avannut Pasta Fabbrica- niminen ruokapaikka, jota suosittelen lämpimästi ainakin yhden testikerran perusteella. Söin kenties kaupungin parhaan salaatin ja seuralaisen pasta-annos oli myös todella hyvä. Mutta se salaatti! Pohjassa oli erilaisia salaattilaatuja tasapainoisen makuisella vinaigretella varustettuna. Lisäksi oli avocadovaahtoa, beluga-linssejä, pala focacciaa, marinoitua punasipulia, jotain kellertävää soosia ja uppomuna! Ja lisäksi valittiin joko italialaisia leikkeleitä tai juustoa. Aivan törkeän hyvä! Hintaa koko komeudella oli saman verran, kuin viereisen Greenzin salaatilla. Siihen kuuluu jäävuorisalaattia suoraan pussista ja pakastekatkarapuja sellaisenaan. Pasta Fabbricalle vielä erikoismaininta komeasta omistajasta, joka näitä ihanuuksia tiskin takana taikoo.

 

Eerikinkadulla, siinä natsisiwaa vastapäätä on Pure foodin'- niminen raakaruokaakin tarjoava paikka. Turakaista odottaessani kävin siellä lounaalla varmaankin kahdesti viikossa (kalliiksi tuli!), mutta oman työpaikan lounasravintola on vain huono vitsi. Mutta asiaan! Pure foodinissa on monipuolinen salaattibuffet, josta jo sellaisenaan saa kaiken tarvittavan. Pientä lisämaksua vastaan sai lisä"proteiinin", joka saattoi olla vaikkapa pehmeää lämminsavulohta (sen heille toimitti toinen kauppahallin kalapaikoista, joten mistään vakuumihalosta ei ole kysymys), joku lämmin munakoiso-avokadojuttu, paistettua halloumia tai soijapalasia tai kanaa tms. Älyttömän hyvää! Plussaa buffetin jatkuvasta raikkaudesta: kulhon ja laarit ovat tilanpuutteen takia niin pieniä, että niitä lounasaikaan täydennetään koko ajan. Miinusta hieman vaihtelevasta tasosta, parhaat tuotteet siellä on mielestäni silloin, kun keittiössä häärii se lyhythiuksiset nuori nainen.

Paninin maalaissalaatti ei ole kasvissyöjän valinta, eikä varsinkaan keventäjänä valinta. Mutta on se hyvää! Miinukset salaatille ja koko Paninille siitä, että keittiössä ei osata tehdä perunoista rapeita silloin, kun niiden pitäisi olla. Eli huonot ranut noin yleensä, ja salaatissa on se yksi iso ja vetelä lohkoperunan irvikuva.

 

Muut ehdotuksia ja vinkkejä otetaan vastaan! Mitä hyvää kukin on Turussa syönyt?

Share

Ladataan...

Koska olen molemmilla tavoilla synnyttänyt, tuon julki subjektiivisen näkemykseni molempien tapojen hyvistä ja huonoista puolista. 

Sektion plussat:

+ Hallittu toimenpide

+ Hommissa kokeneet ammattilaiset, joille sektio on arkipäivää

+ Nopea palautuminen

+ Turvallinen olo

+ Hallittavissa oleva ja ymmärrettävä haavakipu

Sektion miinukset:

- Nauraminen sattui

- vessassa käyminen jänskätti aluksi

- painavien asioiden nostaminen kiellettyä

- ei sovi suurperheestä haaveilevalle

 

Alatiesynnytyksen plussat:

- sängystä oli ekoina päivinä helppo nousta

- esikoisen uskalsi nostaa syliinsä

- sain kokea sen jännän fiiliksen, kun kellottelee supistuksia kotona ja jossain vaiheessa toteaa Miehelle, että nyt pitäisi käydä Tyksinmäellä ainakin näyttäytymässä

- sain juoda koitoksen aikana (en viinaa tietenkään, senkin höpsöt)

Alatiesynnytyksen miinukset:

- No se itse toimenpide, jestas sentään

- Hidas palautuminen vrt. sektio

- Kivulias istuminen, käveleminen, nouseminen, istahtaminen, makaaminen... Mitä näit ny on

- Kurkun heiluttaminen jäähallissa / patongin heiluttaminen porttikongissa / mitä näit ny on. Tai siis: en ole ottanut selvää, en halua tietää

- Jälkivuoto

 

no niin, siitäs saitte. En ala tässä ottamaan kantaa siihen, että mikä on lapselle parasta mistäkin näkökulmasta - molemmissa synnytystavoissa on plussansa ja miinuksensa. Suomessa ollaan perin sektiovastaisia ja käsittääkseni jopa perätilaisia ensisynnyttäjiä yritetään houkutella alatiesynnytykseen, ainakin joissain paikoissa. 

Noin niinkuin kokemuksina molemmista jäi kuitenkin ihan hyvät fiilikset. Mitään kamalia komplikaatioita ei tullut ja molemmat lapset ovat terveitä (kop kop). Ei synnytyksen tarvitsekaan mielestäni olla mikään elämys tai joku fuckin spa-viikonloppu, jossa nautiskellaan kodinomaisessa ympäristössä. Minun synnytykseni olivat positiivisia "elämyksiä" ennen kaikkea vauvatehtaaksikin parjatun yliopistosairaalan ansiosta. Ihan KIVAN fiiliksen toi mm.jatkuva hätäsektiovalmius, kunnon lastenklinikka ja maailmanluokan keskola, jonne tuodaan kuulemma Ruotsistakin pieniä reppanoita saamaan hoitoa. Verhojen kuosi ja valaanlaululevyjen valikoima ovat ihan sivuseikkoja.

Sektiossa tykkäsin kyllä ehdottomasti eniten toimituksen rutiininomaisuudesta ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Alatiesynnytyksessä inhottavinta oli se, että piti itse yrittää tehdä jotain, josta ei ole mitään kokemusta, josta ei tunnu tulevan lasta eikä paskaa (luulisin, että molemmat sieltä silti tulivat. Ensin mainittu on tuossa todisteena. Jos jälkimmäinenkin tuli, ei siitä ainakaan jälkipolville jätetty mitään muistoksi) ja jossa koko ajan oli sellainen tunne, että teki jotain väärin ja ponnisti väärään suuntaan ja ties mitä. Ehkä virkani ja horoskooppimerkkini puolesta tykkään enemmän sellaisesta "annetaan ammattilaisen hoitaa homma"- meiningistä.

Alatiesynnytyksessä oli ehkä kivointa se, että onpahan nyt sekin sitten koettu.

ja kyllä: maito nousi molemmissa keisseissä. Se nyt on ihan paskapuhetta, etteikö sektioon jälkeen maito nousisi. Joillain nousee, joillain ei. Olisi synnytystapa mikä tahansa. Allergioitakaan ei ole esikoisella todettu. Ja kiitos kysymästä, olen ihan yhtä kiintynyt molempiin lapsiini. Ja Itä-Saksa peittää sektioarven, kaikki muu olisi niin vuotta 2005. 

Ei muuta tällä kertaa.

Share

Pages