Loppuvuoden lupaukset

Tyhjä ajatus

Boikotoin "uuden vuoden lupauksia" tekemällä loppuvuoden lupauksia. Kyse ei tietenkään ole mistään oikeasta boikotoinnista ja myönnän tekeväni itsekin uuden vuoden lupauksia, mutta helposti sorrun sellaiseen "uusi vuosi, uusi minä" -ajattelumalliin, jonka olen kokenut pidemmän päälle aika kuluttavaksi. Se usein johtaa siihen että loppuvuosi menee läskiksi koska "tammikuussa mä sitten panostan" ja loppuvuosi menee sitten usein sieltä mistä aita on matalin.

Vuotta 2017 on vielä reilu kuukausi jäljellä, ja sen aikana ehtii kehittyä asiassa tai parissakin. Mun loppuvuoden lupausten listalla on seuraavat asiat:

 

Liikun maltillisesti

Olen koko syksyn voinut huonosti ja ottanut urheilun suhteen tosi rauhallisesti. Oloni on pitkästä aikaa sellainen että jaksaisin raskastakin liikuntaa, mutta en ihan heti ota vielä riskejä. Haluan liikkua alkusyksyyn verrattuna aktiivisemmin mutta yhä maltillisesti.

 

Opettelen turkin kieltä

Mun yksi jo useamman vuoden lupauksistani on ollut opetella turkin kieltä - nyt kun häät koputtavat jo ovella ja sulhaseni sattuu olemaan turkinkielinen, hävettää kuinka vähän osaan hänen äidinkieltä. Aion hyödyntää joululoman, ladata puhelimeen Duolingon ja käyttää vähintään puoli tuntia päivässä turkin kielen opiskeluun.

Onko siellä ketään muuta joka seurustelee/on naimisissa vieraskielisen kanssa? Osaatteko puolisonne kieltä ja kuinka olette sen oppineet?

 

Muistan pysähtyä

En aio antautua joulustressille tai loppuvuoden kiireelle: aion muistaa pysähtyä ja olla armollinen itselleni, vaikken ehtisikään joka paikkaan (tai välillä edes yhteen). Tämä on lupauksistani tärkein mutta samalla varmasti myös vaikein.

Kuvat Roots-kahvilasta

 

Tekeekö kukaan teistä loppuvuoden lupauksia ja mitä ne mahtavat olla?

 

SARANDA
  
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
Share

Kommentit

vilhelmiinah
VILHELMIINA H.

Mä haluan vaan pitää kiinni niistä asioista, joita rakastan ylikaiken ja pitää lujasti kiinni unelmistani! Lupaus pysyä erossa herkuista on näiden rinnalla täysin turha.
xx

Saranda
Tyhjä ajatus

Hei ehkä maailman ihanimmasti (miten se taipuu!? :D) sanottu! <3 Toivottavasti tää toteutuu!

vilhelmiinah
VILHELMIINA H.

Sovitaan että just noin :*

Hymyillen.

Mulla on albanialainen mies ja tavoitteena on kyllä JOSKUS oppia sitä albaniaa :D Osaan siis ihan perusjuttuja ja varmaan kaikki kirosanat ja hellyttelynimet albaniaksi, mutta kieliopista en tajua vielä yhtään mitään. Puoliso osaa puhua niin hyvin suomea että ollaan puhuttu suomee keskenään ihan alusta asti. Helpompaa olis siis oppia kieltä jos sitä kuulis päivittäin. Silloin tällöin tehdään niin että puoliso puhuu mulle vaan albaniaa, mutta se on tottunut puhumaan suomea niin ei sit muista pitkään puhua sitä albaniaa. Mutta jos joskus saadaan lapsia, niin halutaan niistä kyllä kakskielisiä. Eli puoliso puhuis silloin niille vaan albaniaa ja mä suomea. :) Tsemppiä uuden kielen opiskeluun!

Saranda
Tyhjä ajatus

Voi ei, kuulostaa tosi tutulta. :D Mutta kaikissa tilanteissa toisen äidinkielen opiskelu ei varmaan olekaan välttämötöntä jos puoliso kuitenkin puhuu omaa äidinkieltä ja ehkä myös jotkut puolison sukulaisista. :) Mut joskus tekee mieli vaan toisen mieliksi opetella sen kieltä.

Terveisiä sun miehelle toiselta albanialaiselta ja toivota hänelle Urime 28. Néntori! :)

Dressylady
Sparkling rose notes

Mulla on toi sama, että pitäisi ja olisi kiva osata enemmän turkin kieltä, mutta en ole jotenkin saanut aikaiseksi! :D Duolingo on kyllä ihan kätevä! "Jostain syystä" ne hellittelynimet ovat mullakin tosiaan hyvin hallinnassa :DD Ja jotain ihan tosi alkeita osaan, mutta muuten en... Oon ehkä keskittynyt enemmän opettamaan poikaystävälleni suomea (me puhutaan englantia keskenämme) mutta varsinkin Turkissa käydessä turkkia ois tosi hyvä osata, koska siellä ei läheskään kaikki osaa englantia :/

Saranda
Tyhjä ajatus

Jee turkki-girlfriend-kaima. <3 Joo turkkilaisten englannin kielen taso ei oo ihan huippuluokkaa. :D Turkki on kyl aika helppo kieli joten uskon että molemmat tullaan oppimaan se vielä! :)

Essi's
Essi's

Yhdyn täysin ensimmäiseen ja kolmanteen pointtiisi! Mulla on kanssa tarkoitus kevennellä tammikuulle yleensä kasautuvaa "painetta" (juurikin viitaten tuohon uusi vuosi uusi minä -ajatukseen), koska haluan löytää sen tasapainon elämään jolloin tuollaisia uusia startteja ei niinkään tarvittaisi. Olen mm. kasvattamassa liikunnan iloa parhaillaan meneillään olevan kuukauden joogahaasteen avuin, ja loppuvuonna aion myös käydä omaisuuteni läpi tavara tavaralta. Tavoitteena viettää loppu vuosi mieli mahdollisimman kevyenä, ja aloittaa uusi vuosi mieli puhtaampana, ja tietoisempana ympärilläni olevista asioista ja esineistä. Ihanaa ja inspiroivaa päivää sinulle!

Saranda
Tyhjä ajatus

Sun loppuvoden suunnitelmat kuulostaa niiiiin ihanalle. <3 Kirjoita näistä lisää blogiin, jooko! :) Varmasti tulee inspiroiva päivä kun täällä käy tuollaisia inspiroivia tyyppejä. <3

punastus
Punastus

Oma mies on ihan paljasjalkainen kalliolainen, mutta en välillä tajua sen puheesta mitään kun käyttää toisinaan slangisanoja. Tavallaan siis vieraskielinen :D Kun asuin Pietarissa, seurustelin miehen (ok se oli vielä ihan poikanen, 19-vuotias) kanssa, joka ei osannut yhtään englantia. Eli oli vaan pakko vääntää venäjää, vaikken sitä kovin hyvin osannutkaan. Mutta sitten sitä vaan alkoi oppimaan ihan huomaamattaan kun päivittäin puhui, eikä muuta vaihtoehtoa ollut. Lopulta onnistui myös riitely venäjäksi ja sitä tuli jonkun verran harrastettua. Suomeksi/Suomessa en riitele, mutta venäjän puhuminen muutti jollain tasolla myös sitä, miten toin asioita ilmi sanallisesti.

Kunhan opit alkeita turkista, niin sitten vaan puhumaan :) Vaikka tuntuisi hankalalta, niin oon kuullut joidenkin kaksikielisten parien pitävän kerran viikossa päivän, jolloin puhutaan vain toista kieltä. Ihan järkevä idea mielestäni :)

Saranda
Tyhjä ajatus

Hahah eikä :D Hymyilytti niin toi slangi- kuin venäjäasiakin!! Jännä miten temperamenttikin muuttuu kielen mukana. :D Hahah en kestä.

Mun pitää ehdottomasti ehdottaa tota 1krt/vko -päivää Ferhatille! :) Kiitos vain vinkistä!

Reetta P

Poikaystävän kielen opetteleminen on kyllä tavallaan työn ja tuskan takana (ainakin jos on vähänkään laiska niinkuin minä)! Mulla tosiaan norjalainen puolisko ja koska aloitettiin puhumaan englanniksi toisillemme on englannista muodostunut ns. meidän kieli, jota on todella vaikea enää vaihtaa :--p Ruotsista on tietty huimasti apua norjan opetteluun ja nyt vajaassa neljässä vuodessa voin sanoa että osaan aika mukiinmenevästi jo norjaa, ymmärrän lähes kaiken mitä puhutaan, lukeminen sujuu, mutta omassa kielentuotossa on vielä haastetta. Tää johtuu varmaan siitä, että puhutaan typerän vähän norjaa keskenään, koska laiskuus ja se tottumus siihen englannin puhumiseen on poikaystävälläkin niin korkea, että hän on sanonut että palaa mun kanssa automaattisesti aina englantiin jos ei keskity, vaikka norja on tietty se äidinkieli :---D Välillä kommunikoidaan siten, että hän puhuu mulle norjaa ja mä vastaan englanniksi, mikä olisi varmaan huvittavaa kuunneltavaa! Mutta joo, oon samaa mieltä että sitä pitää vaan aktiivisesti käyttää ja ehkä mekin otetaan käyttöön toi ehdotettu 1päivä viikossa norjaa pelkästään. Mun tilannetta tietty helpottaa se myös, että asun norjassa joten on koko ajan sen kielen ympäröimänä, niin tarttuuhan sitä pakostakin! Onneksi tässä on kuitenkin loppuelämä aikaa opetella ;--)

Saranda
Tyhjä ajatus

Toi on muuten niin jännä. :D Et sun poikaystävän nykyinen "kotikieli" on sitten englanti koska puhutte sitä keskenänne. Vitsi näitä kommenteja lukiessa huomaa miten moniulotteinen asia kieli oikein on ja hauska myös tajuta miten moni lukijoista elää monikulttuurisessa parisuhteessa! :)

Onnea norjan kielen opiskeluun! <3

mamofonia
Mamofoni

Mun miehen kieli on ibibio, mutta koska ollaan alunperin alotettu puhuun keskenämme englantia se on vaan jämähtäny. Olisin ihan hirvittävästi halunnut osata meidän häissä pitää pienen puheen tällä ibibion kielellä, mutta ihan omaa laiskuutta jäi sitten opettelematta ja pitämättä. Joitain sanoja osaan, mutta lauseiden muodostaminen on vielä aivan hakusessa kuten myös kielioppi. Olis kuitenkin kiva ymmärtää edes jotain kun Kemmy juttelee perheensä kanssa, hän kuitenkin osaa myös suomea joten pysyy tosi hyvin kartalla meidän keskusteluissa.
Oon muuten käyttäny Duolingoa espanjan opettelemiseen ja se on ollu mun mielestä hyvä appsi, siihen koukuttuu ja aika hurahtaa nopeesti.

Saranda
Tyhjä ajatus

Mun piti ihan googlettaa että mistä ibibon kieli on kotoisin, opin tänään uuden asian! :) Ja vitsi jos/kun sitten opit sitä, osaat tosi erikoisen kielen josta voi olla paljon hyötyä! Ja ehkä voit pitää sitten ibiboksi puheen jossain muussa yhteisessä tilaisuudessa. :)

Jemina
No Sex and the City

Itse kirjoittelinkin just monikielisestä parisuhteesta (http://www.lily.fi/blogit/no-sex-and-city/mita-kielta-rakkaus-puhuu), ja nämä kielikiemurat kyllä aiheuttavat välillä paljon pohtimista! Oma kumppanini ei ole juurikaan opetellut suomea, mistä en voi tätä liikoja syyttää, onhan kyseessä varsin vaikea kieli. Emme myöskään aio jäädä Suomeen kovin pitkäksi aikaa, ja meillä on jo kaksi yhteistä kommunikaatiokieltä, sillä opiskelin kumppanini kielen jo ennen suhteemme alkamista tämän kotimaassa asuessani. Pitäisi siis varmaan olla ihan hullun innostunut vieraista kielistä, että jaksaisi päntätä suomea ihan vain huvikseen. Arvostan kuitenkin suuresti pientä yritystä ja ihan jokaista suomenkielistä sanaa, joten jos toisen kieltä ei onnistu tai jaksa kovin syvällisellä tasolla opiskellakaan, jo nuo alkuaskeleet ovat varmasti kumppanille tosi tärkeitä.

Noin yleisesti ottaen olen kyllä tässä lähiaikoina taas muistanut, miksi on oikeastaan ihan kätevää, jos parisuhteessa ei jaeta kaikkia kieliä: mulla suomi toimii nyt täydellisenä salakielenä! Keskustelin juuri äitini kanssa puhelimessa kumppanini joululahjasta, ja tyyppi vain hörppi kahvia vieressäni, täysin tietämättömänä siitä, että keskustelussa oli kyse hänestä. Huippukätevää!

Saranda
Tyhjä ajatus

Kiitos kun kommentoit ja linkkasit postauksen! :) Ihanaa että sun kumppani yrittää opetella suomea edes vähän vaikka ilmeisesti sille ei olekaan todellista tarvetta. Noiden sun luettelemien syiden lisäksi suomalaiset osaa tosi hyvin englantia ja englannillakin pärjää siis täällä tosi hyvin. :)

Hahah toi on muuten hyvä pointti!! Mäkin oon siis albaniankielinen eikä poikaystäväni ymmärrä siitä (paljon) kun puhun puhelimessa mutta jostain syystä on raivostuttavaa kuunnella välillä kun hän puhuu turkkia puhelimessa pitkään. :-D Haluun tietää mistä ne puhuu!!

Kommentoi