Millaista elämä olisi ilman blogia?

Tyhjä ajatus

Tässä kuussa tulee neljä (!) vuotta täyteen blogin perustamisesta. Välillä on ollut hiljaisia kausia ja välillä päiviä, kun postauksia on tullut useampia ulos. Välillä ollaan esitelty päivän asuja, välillä itketty suruja ja jaettu iloja. On ollut yksi blogimuutto toiseen portaaliin, yksi paluumuutto takaisin Lilyyn, tuhansia kommentteja (joista vain muutama ilkeä), mielenkiintoisia yhteistyöprokkiksia ja alati kasvava lukijoiden määrä.

Millaista elämä sitten olisi ilman blogia? Vaikka kuinka haluaisin sanoa, että blogi on vain päiväkirja elämästäni, vaikuttaa se tekemisiini todella paljon, jo pelkästään siksi että se on yksi tulonlähteistäni. Ilman blogia minulla olisi paljon enemmän vapaa-aikaa (tietysti, suunnittelemiseen/kuvaamiseen/kirjoittamiseen käytetty aika vapautuisi), mutta samaan aikaan blogi mahdollistaa lisää vapaa-aikaa esimerkiksi niin, että voin sen ansiosta tehdä päivätyötäni osa-aikaisena. Yhteistyökuviot mahdollistavat uusia kokemuksia ja pressitilaisuuksissa pääsee tapaamaan muita bloggaajia, joista on tullut jo kavereita.

Blogi antaa minulle selvästi tietyn rangan elämääni. Tekisin selvästi vähemmän asioita ilman blogia, koska tiedän että saan tekemällä uusia kokemuksia ja sitä kautta uusia postausaiheita. Luulen, että analysoisin ympäröivää maailmaa vähemmän ilman toistuvia muistutuksia siitä, että tästäkin näkökulmasta voisi kirjoittaa. En missään nimessä koe tekeväni asioita vain siksi koska minulla on blogi, niiden takana on aina aito kiinnostus, mutta välillä jos joskus on laiskottanut, blogi on ollut hyvä eteenpäinpotkiva voima.

Ennen kaikkea ilman blogia minulta puuttuisi merkittävä tukiverkosto: nimittäin te lukijat. Olen saanut teiltä älyttömän paljon voimaa, kannustusta, uusia näkökulmia ja jopa uusia ystäviä blogin ulkopuolellakin. Monet teistä on minulle kasvottomia mutta teistä on tullut oikeita tukihenkilöitä. Jos lopettaisin bloggaamisen (mikä ei näytä lähitulevaisuudessa kylläkään todennäköiseltä), vuorovaikutus teidän kanssa tulisi minulle ensimmäisenä ja eniten ikävä. Iso kiitos siis olemassaolostanne ja siitä, että vierailette täällä kerta toisensa jälkeen. Olen siitä ikionnellinen.

 

PS: Myös nämä kliseiset Alppiruusutarhan asukuvat olisivat jääneet ottamatta ilman blogia ja poikaystäväkin olisi voinut keskittyä enemmän kukkien ihailuun.

 

SARANDA
 
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN
Share

Kommentit

Saranda
Tyhjä ajatus

Olet ihana. <3

Sssanna (Ei varmistettu)

Kiva että kirjoitat blogia :) Sun blogi on niin kivan hyväntuulinen ja vaikutat tosi kivalta ihmiseltä!

Saranda
Tyhjä ajatus

Voi miten suloinen olet, kiitos sydäntälämmittävistä sanoista. <3 Ja niin vaikutat sinäkin kommenttiesi perusteella, kiitos kun käyt täällä. :) Haleja ja oikein ihanaa loppuviikkoa. <3

Kommentoi