Tiistailöpinää

Tyhjä ajatus

Tänään ei ole kyllä mitään syvällistä sanottavaa. Ajattelin vain epätasaisen blogihiljaisuuden katkaisemiseksi höpistä yleistä löpinää. Aamulla olin pitkästä aikaa treeneissä - piti mennä jo eilen, mutta oli liian kiire syödä mutakakkua kotona. Aina kun menen treeneihin vannon että tästä lähtien käyn siellä joka päivä, koska salillamme on oikeasti vaan niin hauskaa. Mutta sitten tulee kaikki mutakakut pilaamaan suunnitelmat. Sama juttu koskee aina kun soitan isovanhemmille. Siitä tulee aina niin hyvä mieli! Mutta aina jossain vaiheessa sen tunteen sitten valitettavasti unohtaa.

Heräsin äsken välikuoleman (= niiden treenien) jälkeisistä päikkäreistä - aina kun nukun päikkärit, lupaan että niiden jälkeen alkaa "uusi elämä" eli syön terveellisemmin, seison ryhdikkäämmin, puhun ystävällisemmin ja opiskelen ahkerammin. Ja se kestää tunnin ja sitten onkin tarve uusille päikkäreille ja elämälle.

Mutta elämä on oikeasti ollut viime aikoina pohjattoman ihanaa. Hyvältä tuoksuvia lakanoita, spontaaneja öitä kaupungilla (ja Myyrmäessä..), ruusuja ja jäätelökahveja. Niken Air Maxitkin on pysynyt tosi valkoisina! Oonkin käyttänyt niitä ehkä kaksi kertaa. Pohjattoman ihanan elämän pohja ei ole tullut vastaan edes töissä, oikeastaan päinvastoin - ollaan työkavereiden kanssa keksitty taas vaikka mitä jekkuja (vapaa-ajalla, pomo!) ja kohtahan mulla alkaa ensimmäinen palkallinen kesäloma! Miten musta tuntuu, että oon aina vaan lomalla? (No koska mä oon.) Mitenköhän jaksan olla kesällä peräti kaksi kuukautta putkeen töissä, haha.

Oon oikeasti tosi onnekas, koska tuntuu että mun elämän jokaisella osa-alueella on nyt ihan mahtavia ihania tsemppaavia ihmisiä. No hitto, tulihan tästä syvällistä.

Taidan keritä ottaa viel yhdet päikkärit ennen iltavuoroa. Nähdään uudessa elämässä, kaikki murut jotka jaksatte lukea ja seurata vaikka välillä vaivunkin koomaan ja joskus tosi huonoihin läppiin.

Saranda

Kuvat otettu Kosovosta.

Share

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.