Ladataan...
Tyhjä ajatus

Heräsin aamulla vähän nuhjuiseen oloon, joten päätin pelata varman päälle ja skipata koulu ja treenit. Tulin sen sijaan vanhemmille syömään äidin ihania pannareita ja katsomaan monen päivän Kauniit ja Rohkeat -jaksot Katsomosta. Brooke on ihan sekaisin mutta Katherien Kelly Lang on näyttelijänä kyllä ihan mahtava. Ihailen kuinka se on voinut sitoutua niin pitkäksi aikaa samaan rooliin, ja varmasti suurista paineista huolimatta välttänyt kaikkia kauneusleikkauksia. My kind of woman. (Taidan stalkata sitä instagramissakin, shh.)

Olen ottanut viime aikoina aika chillisti. Mä luulen, että mä alan vasta nyt heräämään siitä koko syksyn jatkuneesta paineaallosta, jonka aikana oon joutunut pitämään kaikkia lankoja käsissä mitä tulee kouluun, töihin ja vapaa-aikaan. Tuntuu, että koko syksy on ollut yhtä tasapainoilua vaan ja välillä pelkkää suoriutumistakin. Vasta nyt alan aidosti luottamaan, että hei, asiathan oikeesti sujuu, eikä mun tarvitse huolehtia jos ne välillä ei sujukaan. Olen suosiolla karsinut töitä, käynyt vähemmän treeneissä ja välillä miettinyt kaksi kertaa, minne luennolle mennä tai olla menemättä. En välttämättä rikastu tai saavuta unelmieni crossfittaajan vartaloa tätä menoa, mutta köyhä ja pulskakin voi olla onnellinen!

Nyt takaisin olennaiseen eli Forresterin muotitalon arkeen, jossa yritystä pyöritetään insestillä ja pika-avioliitoilla. Liamkin on niin nössö.

xx, Saranda.

Share

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Kuvia viimeisestä Lontoossa vietetystä päivästä, joka kului Lontoon kuninkaallisessa puistossa, Hyde Parkissa. Järkättin pienimuotoinen piknikki sinne ja juotiin kahvit ihanassa puistokahvilan terassilla. Hyde Parkhan on todella iso, eikä meillä mitenkään olisi ollut aikaa ja rahkeita koluta se kokonaan läpi. Mutta se mitä nähtiin oli tarpeeksi saamaan hengityksemme salpautumaan.

Ja kyllä: Jonna on upea kuvaaja.

Share

Ladataan...
Tyhjä ajatus

 

Mitä tapahtuu kun yhdistää marraskuun kaamossään, liikuntakiellon ja vahvan lääkityksen?

Olen tuntenut oloani viime aikoina todella väsyneeksi kaikkien näiden tekijöiden takia ja ennen sitä sattuneen sairastumisen vuoksi. Mä olin eilen puoli tuntia koulussa, enkä jaksanut tehdä enää mitään sen jälkeen? For real?! Tänään lääkkeet kuitenkin loppui ja trenaaminen sai taas alkaa. Laitoin herätyksen soimaan 05.15, söin puuroa, d-vitamiinini ja lähdin 6.30 alkavalle tunnille salille. Ihan mahtavaa!

Heräsin siis aikaisemmin kuin mitä pitkiin aikoihin ja silti olo on nyt paljon energisempi kuin mitä aikaisemmin. Oon jaksanut koulussakin, haha enkä edes malta mennä töihin illalla! Kipeenä luin huonolla omatunnolla kaikkien muiden bloggaajien treenipostauksia, ja jossain vaiheessa lakkasin kokonaan lukemasta kun tuntui niin pahalta. Vaikka kyseessä olikin vain kaksi viikkoa, huomasin tosi isoja muutoksia mielialassani ja ajattelutavassani. Toisaalta tosi hyvä, että on tällaisia jaksoja, jolloin tajuaa terveyden todellisen merkityksen omassa elämässä. Olen oppinut arvostamaan terveyttä ja liikuntaa ihan eri tavalla, kun joutuu vähänkin aikaa olemaan "rajoitteinen."

Onneksi olen loppujen loppuksi perusterve. Ihailen todella paljon kaikkia ihmisiä, jotka kärsivät jostain pidemmänaikaisesta sairaudesta, mutta ovat silti luonteeltaan positiivisia ja toiveikkaita. Kaikki kunnioitus sinne!

 

 

Kuvituksena sekalaisesti ne söpöt asiat, jotka on piristänyt näitä paria viikkoa kaikesta synkkyydestä huolimatta. Oon innoissani kun joulu on tulossa, ja onhan tässä tapahtunut jotain muitakin aika ihania asioita...:)

Share

Pages