Ladataan...
Tyhjä ajatus

Ah, viikon viimeinen luento takana ja aivan sairaan kiva päivä eessä. Suunnitelmissa mm. juoda paljon kahvia, katsastaa kauneus- ja terveysmessut, vetää kurssin viimeinen treeni ja nähdä ihania ihmisiä.

Ja kun olen yksin, kuunnella paljon Passengeria, aah. Otsikko on lyriikanpätkä uskomattomasta Things that stop you dreaming -biisistä.

"I’ve got no money in my hands or my coat or my pocket
Wont get to space cause I haven’t got a rocket
But I’ve air in my lungs
Eyes in my sockets
And a heart that beats
Like a tap that leaks"

Tässä on tosi lyhyen ajan sisällä tapahtunut mm. vesivahinko, kannettavan katoaminen, palautusjuoman hajoaminen treenilaukkuun (mikä pilasi mm. monta kirjaa, lompakon ja kalenterin), mutta olen alkanut jotenkin suhtautua niin, että materia on materiaa, ja sitä saa aina lisää. Ja että sellaiset asiat ei saa pilata mielialaa, saatika sitten koko päivää. Harmittaa aina nähdä kuinka monen elämä pyörii oikeasti vain sen tienaamisen ympärillä, pitää vain säästää säästää säästää, ja sitten kun tulee jotain tällaisia takkiin, niin masennutaan täysin. Pitää haalia suurta omaisuutta kasaan eikä missään nimessä saa kuluttaa pieniin, arkisiin, iloa tuoviin asioihin.

Nojoo, en jaksa sepittää sen enempää. Summa summarum: asiat tärkeysjärjestykseen, ja rahan pitäisi olla siinä listalla kaukana kärjestä.

Uusi kalenteri ja lompakko hommattu, ja elämä hymyilee! Superia viikonloppua, everybody.

Share

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Muistatteko kun kerroin maanantai-illan pöhnäisyydestä?

No, pöhnäisyys osoittautuikin flunssanpoikaseksi, jonka kanssa tarmosin koko eilisen päivän. Nuha tukossa ja kroppa vailla energiaa kävin jokaisessa koulun ryhmätyöskentelyssä, hankkeensuunnittelussa, palaverissa ja jopa töissä. Voin sanoa, että sen jälkeen kun pääsin kotiin hengissä oli aikamoinen voittajafiilis.

Parantavia välipaloja

Tänään herättyäni olo oli taas ihan normaali jess - vaikka lepo onkin kaikki kaikessa mitä tulee flunssan selittämiseen, mä onnistuin kiireen kautta tukahduttamaan sen jonnekin tulevaisuuden päiville. Tällä hetkellä ei ole todellakaan varaa olla kiepänä, ja ehkä kroppani on oppinut sen myös.

Tämänpäiväinen työpäivä vietettiin trikoissa, sillä olin vetämässä teinipojille liikuntaa ja terveystietoa. Vitsi kun oli kivaa! Kävin sopimassa kans ensi vuoden työharjoittelukuviot, mikä sai mut innostumaan koko ensi keväästä jo, hihi.

Viiden minuutin kotimatka, aah.

Enkä taida kyllä riisua näitä trikoita kun vasta iltasalin jälkeen.

Ps. Terkut kahdelle 13-vuotiaalle ihanalle tytsylle, jotka kertoi tänään lukevansa tätä blogia. Piristi päivää entisestään!

Share

Pages