Ladataan...
Tyhjä ajatus

 

Kaupallinen yhteistyö: Dr. Hauschka

Pari kuukautta sitten, häiden aikoihin, lopetin hormonaalisen ehkäisyn. Aloitin e-pillerit jo 17-vuotiaana keskivaikean aknen takia ja kun yritin keskeyttää niitä 19-vuotiaana, palasivat näppylät kaikki parissa viikossa takaisin. Aloitin silloin reilu kuukauden tauon jälkeen pillerit uudestaan, sillä muistin miten kiusallista oli elää (vieläpä epävarmana teini-ikäisenä) akneisen ihon kanssa.

Periaatteessa e-pillerit sopi itselleni hyvin: säännölliset kuukautiset ilman ihmeellisimpiä sivuoireita. Mutta olisin kuitenkin viimeiset vuodet pärjännyt ilmankin jos pelko aknen paluusta ei olisi kummitellut. Tänä vuonna päätin kuitenkin olla rohkea ja katsoa mitä tapahtuu, jos jätän pillerit pysyvästi.

Asiat ovat hieman erilailla tällä hetkellä verrattuna siihen iho-oireilevaan, teini-ikäiseen Sarandaan: murrosiän hormonitoiminta on jo takana ja ruokavalioni on muuttunut tosi paljon ja parempaan päin. Ihonhoitorutiinit ovat mullistuneet, tai ne ovat tulleet osaksi arkea ylipäätään: teini-ikäisenä en muista hoitaneeni ihoa säännöllisesti juuri mitenkään.

Nykyään, kuten ehkä pidempään blogia seuranneet tietävät, hoidan ihoani päivittäin Dr. Hauschkan luonnonkosmetiikkatuotteilla. Dr. Hauschkan tuotteet eivät sisällä synteettisiä hajusteista, väri- tai säilyntäaineita, mineraaliöljyjä, silikonia eikä PEG:tä. Pidän Dr. Hauschkan periaatteista, joiden mukaan ihminen ei tarvitse niin raskaita aineita ihoonsa - pärjäämme hyvin kevyemmillä ja vähemmän rasvaisilla ihonhoitoaineilla.

Pesen kasvot aamuin illoin ensin Dr. Hauschkan puhdistusemulsiolla ja sitten suihkautan vielä Dr. Hauschkan tasapainottavaa kasvovettä.

Pillereiden lopettamisen yhteydessä suoritin kaikille ihon kunnoille tarkoitettua Ihokuuri N - rasvatonta yöhoitoa, jonka tarkoitus on aktivoida ihon toimintakykyä. Ihokuurin raaka-aineet (mm. taikapähkinä, madonlilja ja hopea) tukevat ihon luonnollista uusiutumista yöllä ja säätelevät ihon aineenvaihduntaa. Kuuria käytetään 28 päivää levittämällä ampullin sisältö kasvoille ja kaulalle. Tämä on toinen kerta kun käytän ihokuuria vuoden sisällä, sillä olin viime kerralla siihen tosi tyytyväinen.

On ollut todella positiivinen yllätys, että akneni ei ole palannut takaisin, vaikka kropan hormonitasapaino on muuten palautunut ennalleen. Toki finnejä ja ihon epäpuhtauksia on, mutta ne kuuluivat myös e-pillereiden aikaiseen elämään. Viimeistään nyt ihokuurin päättyessä tuntuu, että voin hengittää ja hyväksyä, että ehkä se teini-iän akne on jo haudattu. En tiedä onko syy ihonhoitorutiineissa, ruokavaliossa, iässä vai kaikissa yhdessä - joka tapauksessa, kannatti kohdata pelko ja lopettaa itselleni turhalta tuntuneen ehkäisymuodon.

 

 

SARANDA
  
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Vuodessa voi moni asia muuttua. Kun mietin viime heinäkuuta, en edes muista siitä paljon. Koko kesä meni tietyssä sumussa... Mielentilat olivat alakulo tai ahdistuneisuus, lempipaikka olohuoneen sohva tai yksin metsässä, silloin kun jaksoin sinne lähteä. Töissä oli kamalaa ja oma suunta kaukana hukassa.

Vieläkin lempipaikkani ovat sohva ja metsä, mutta energiaa riittää myös ystäville, työlle, liikunnalle ja luovuudelle. Elämä ei ole täydellisestä ja itse asiassa moni asia voisi huolettaa ja masentaa, jos mielentilani olisi samanlainen kuin vuosi sitten. Sen sijaan olen toiveikas, sinnikäs ja olen keksinyt yllättävän positiivisia ratkaisuja uhkaavillekin tilanteille.

Loppujen lopuksi niin moni asia on mielestämme kiinni. Ajatuksistamme, tunteistamme ja tietoisuudestamme. Herkästä ja aliarvostetusta, kovin vähän huomiota saavasta, mielestämme.

Pidä siis pääkopastasi huolta - helli sitä, puhu sille kauniita, puhu muille, hanki apua. Sijoita mieleesi koska se on arvokkain pääomasi.

Pienillä askeleilla voi moni asia muuttua jo vuodessa. Tuskin kukaan on yhtenä päivänä masentunut ja herää seuraavana päivänä pelkällä aurinkoisella energialla. Se on prosessi joka vie aikaa, joskus paljon enemmän kuin vuoden. Mielenterveydestä täytyy huolehtia koko elämän. Mutta uskon - tietenkään yhtään kenenkään henkilökohtaista tilannetta väheksymättä - että lähes kuka tahansa voi parantua masennuksesta, stressistä tai mistä tahansa mielenterveyttä raastavasta ongelmasta.

Lue myös:

Kuinka hallitsen ahdistusta?

Näin pääsin yli masennuksesta

 

 

SARANDA
  
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Ladataan...
Tyhjä ajatus

Vaikka olen parantunut masennuksesta, masennusaiheisia postauksia pyydetään yhä. Olen jonkun aikaa miettinyt että mistä näkökulmasta siitä kirjoittaisin - se aika kulki tavallaan tietyssä sumussa enkä rehellisesti muista niistä kuukausista paljookaan. Kaikki silloiset kirjoittamani postaukset tuntuvat melkein jonkun toisen henkilön kirjoittamalta.

Yksi postausaihe kuitenkin tuli mieleeni:

Miten olisin välttänyt masennuksen - vai olisinko välttänyt ollenkaan?

Viime kesänä huomasin olleeni todella uupunut työhöni. Päivät eivät olleet tavallista pidempiä, mutta vastuullani oli niin laaja työtehtävä, että lähdin joka päivä hyvin stressaantuneena kotiin. Yhtenäkään iltana ei ollut sellainen tunne, että olisi tehnyt riittävästi eikä yhtenäkään aamuna ollut metrossa sellaista oloa, etteikö työpaikalla odottaisi kasa epämiellyttäviä ja jo kauan keskeneräisinä seisoneita papereita. En saanut öisin nukuttua, tein töissä paljon virheitä, olin todella kiukkuinen työkaveri ja tämä kaikki heijastui tietysti vapaa-aikaan: luovuus oli kateissa, olin väsynyt ja täysin innoton.

Samoihin aikoihin eräs itselleni läheinen ihminen kuoli ja olin yhtäkkiä uupunut ja surullinen. Tuntui että omassa olotilassa ei ollut enää mitään hyvää jäljellä.

Syksyllä työtehtäviäni uudelleen järjestettiin ja työtaakka helpottui, mutta se oli siinä vaiheessa ehkä vähän liian myöhäistä. Ne vähäisetkin työt ahdistivat ja huomasin eläneeni kokoajan yli energiavarojen. Oli aika maksaa itselleni velat takaisin, jäin sairaslomalle masennuksen takia ja annoin itselleni kunnolla aikaa parantua ja käsitellä asioita.

Mutta niin - itse aiheeseen ja otsikkoon. Olisinko voinut välttää masennuksen? Hyvä spekuloida näin jälkiviisaana, mutta ehkä joitakin asioita olisin voinut tehdä toisin: olisin voinut keskustella esimiesteni kanssa ajoissa ja riittävän selkeästi olotilastani ja työmäärästäni. Olisin voinut puhua enemmän myös lähipiirilleni. Mutta kun on uupunut, on välillä myös uupunut ajamaan omia oikeuksia tai jakamaan omia tunteita.

Muihin asioihin en olisi voinutkaan vaikuttaa - ystäväni olisi kuollut joka tapauksessa.

Joskus masennus on vain hiton huonoa tuuria, aivan kuten monet muutkin sairaudet eikä siihen voi läheskään aina vaikuttaa.

Vertailun vuoksi: en ole ollut tänä vuonna enää masentunut, vaikka tässäkin vuodessa on ollut vastoinkäymisiä; epävakaa työtilanne ja sitä kautta taloudellista epävarmuutta ja maailman rakkaimman ukkini kuolema. Olimme ukkini kanssa todella läheisiä ja hänen poismenonsa surettaa minua edelleen joka päivä, mutta ei aiheuta masennusta.

Kuten sanoin, jälkiviisaana on helppo puhua kaikenlaista... Ja asiaa ihan oikeasti vaikeuttaa se, etten muista viime vuoden syksystä paljon mitään. 

Kommenttikenttä on vapaa jos aihe mietityttää tai haluat purkaa omia kokemuksiasi. <3

 

 

SARANDA
  
OTA YHTEYTTÄ: TYHJAAJATUS@LIVE.FI
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Pages