Ladataan...
Tyylitietotoimisto

Bloggaajan luottokamat -postaussarjan viimeisessä jutussa kurkistetaan kosmetiikkahyllyyni.

---

#Kosmetiikka

Kosmetiikkassa olen merkkiuskollinen oikeastaan vain putsarien, muutaman rasvan ja parin meikkituotteen kanssa. Ripsivärikseni kelpaa vain ja ainoastaan Kanebo/Sensai 38°c ja kulmani taltutan Lumenen Blueberry-kulmageelillä. Muutoin vaihtelen meikkejäni fiiliksen mukaan. Huulipunia laukustani löytyy aina, mutta niissäkin lähes kaikki merkit kelpaavat. Tällä hetkellä käytössäni ovat Topshopin ja Rimmelin punat, mutta niiden loputtua, saatan vaihtaa merkkiä sen suuremmin miettimättä. Edellä mainittujen poikkeustapausten kohdalla en kuitenkaan tingi.

Putsareissa luotan luomuun. Kärsin joitain vuosia sitten stressiperäisestä aikuisiän aknesta. Ongelman ollessa pahimmillaan uusin kaikki putsaustuotteeni ja korvasin markettikaman luonnonkosmetiikalla. Sillä tiellä olen edelleen, vaikka akne on enää (onneksi) vain ikävä muisto.

Ennen Laveraan tutustumista käytin paljon Dr. Hauschkan tuotteita. Opiskelijan budjettiin ne eivät kuitenkaan muutama vuosi sitten oikein sopineet, joten jouduin silloin etsimään markkinoilta hieman vastaavia, mutta edullisemman hintaluokan tuotteita. Sitä kautta törmäsin Laveraan. Omassa käytössäni on tärkeää, että pesuaine käy myös meikin poistoon. Siitä syystä olenkin käyttänyt jo pidemmän ajan merkin 2 in 1 Cleansing Milkia. Putsarin voidemainen tekstuuri ei kuivata tai "hankaa" ihoa liiaksi, joten tämä tuote sopii hyvin myös talvikäyttöön. Itseäni kovasti miellyttää myös tuotteen pehmeä tuoksu, josta ehdottomasti plussaa.

Laveran villiruusua sisältävä silmänympärysvoide sen sijaan taitaa olla tätä nykyä ainoa, josta herkkä silmänympärysihoni ei ärsyynny. Jouduin jokin aika sitten turvautumaan hetkellisesti erääseen toiseen (ei luonnonkosmetiikka) tuotteeseen ja sain voiteesta pahan ihottuman. Ärsytys hävisi heti, kun palasin Laveran pariin. Tätä tuotetta en siis ole ihan heti vaihtamassa toiseen.

Seuraavana hankintalistalla taitaakin sitten olla jonkinlainen seerumituote. Niiden kohdalla tosin pitää ensin tehdä hieman ennakkotutkimusta, sillä kalliita seerumeita ei viitsisi kokeilematta ostaa. Hyviä vinkkejä otetaan siis vastaan.

Erilaisia naamioita olen alkanut käyttämään aktiivisesti vasta viime aikoina. Tämän Mádaran Detox-mutanaamion ostin taannoin heräteostoksena ja ihastuin siihen -onnekseni- heti ensikokeilulla. Pelkäsin nimittäin alkuun, että tuote saattaa olla liian tehokas melko herkälle iholleni. Punoitusta tai pintakuivuutta en ole käytössä kuitenkaan havainnut. Syväpuhdistava naamio kirkastaa ihoa silminnähden ja tekee siitä ihanan pehmeän. Hemmottelen itseäni naamiolla aina viikonloppuisin ja tarpeen tullen joskus viikollakin, etenkin jos tiedossa on jokin tärkeä meno. Olen suositellut tuotetta myös ystävilleni, ja voin hyvällä omallatunnolla suositella sitä kaikille teille. Jos siis kaipaat pientä ilmeen kirkastusta syyssateiden keskelle, hanki tämä tuote.

Tuoksua vaihdan yleensä sesongin mukaan. Kesällä suosin kevyempiä ja talvikaudella hieman mausteisempia tuoksuja. Uusin ihastukseni on blogissakin jo kertaalleen mainittu Yves Saint Laurentin Black Opium -uutuustuoksu. Tämä on vastikään saapunut myös Suomen markkinoille, mutta omani ostin jo syyskuun alussa lentokentältä. Koska tuoksusta löytyy kahvin ja vanilijan elementtejä, luen tämän ehdottomasti talvituoksuksi. Veikkaankin, että tämä (järkyttävän hieno) pullo on tyhjä ennen toukokuuta. Tämän tuoksun kohdalla voidaan nimittäin puhua rakkaudesta ensi nuuhkaisulla.

---

Siinä olivat kaikki tämän hetken luottotuotteeni. Saattaa kuitenkin olla, että sarja saa vielä myöhemmin jatkoa, mikäli uusia luottokamoja repertuaariini ilmestyy. Toiveitakin toki saa esittää!

Lue myös:

Bloggaajan luottokamat - #Vaatteet

Bloggaajan luottokamat - #Asusteet

 

// My go-to cosmetics.

SEURAA BLOGIA - INSTAGRAMISSA - FACEBOOKISSA - TWITTERISSÄ

 

Share

Ladataan...
Tyylitietotoimisto

Bloggaajan luottokamat -juttusarja alkoi maanantaina vaatekaappini luottotuotteiden esittelyllä. Seuraavana vuoron saavat asusteet!

---

#Asusteet

Luokittelisin itseni asusteiden suhteen suoralta kädeltä minimalistiksi. En käytä juuri koskaan koruja, joten asustepuolella luottotuotteeni ovatkin pääasiallisesti laukkukategoriaan laskettavia juttuja. Poikkeuksen sääntöön tekevät äitini kihlasormus, joka sekin tosin riippuu kaulassani hopeaketjusta, sekä satunnaiset rannekorut. Niidenkin suhteen vähemmän on kuitenkin enemmän.

Olen myös sen suhteen melko tylsä, että miltei kaikki käsilaukkuni ovat mustia. Pikkulaukkuja valikoimistani on löytynyt aina, mutta isomman laukun mentävä aukko täyttyi vasta viime keväänä. Harkitsin nimittäin pitkään kunnon nahkalaukkuun satsaamista. Haaveenani oli ostaa Proenza Schoulerin moderniksi klassikoksi noussut PS1. Tämän hintaluokan laukkuostoksia piti kuitenkin punnita hartaasti, ja säästääkin hieman piti.

Pohdin pitkään uskallanko satsata rahojani tähän lampaannahkaiseen olkalaukkuun, sillä olin kuullut tarinoita Proenzan hintaluokkaansa nähden huonosta laadusta. Laukku oli kuitenkin malliltaan ja yksityiskohdiltaan minun tarpeisiini täydellinen, joten annoin lopulta mennä. Enkä voi sanoa katuneeni. Sitä paitsi, Proenzan after sales -palvelut toimivat ensiluokkaisen tehokkaasta, joten jos ongelmia joskus tulee, tiedän saavani asianmukaista apua nopeasti.

Varovainen laukun kanssa pitää toki olla, sillä se on materiaaliltaan todella herkkä. Laukun nahka on aivan uskomattoman pehmeää ja siitä syystä se onkin hyvä suojata kosteudelta ja lialta. Käytön jälkia en kaihda, mutta kaatosateeseen en tämän kanssa lähtisi. Kosteussuojasta huolimatta. Pehmeä nahka tekee laukusta kuitenkin samalla erittäin rennon ja se tuntuukin vain paranevan ajan myötä.

Seuraava haaveeni onkin sitten Célinen Trio, joka täydentäisi hyvin pikkulaukkuvalikoimaani. Sitä varten pitää tosin vielä hieman säästää.

Lompakkoni on aina pitänyt olla kooltaan pieni, sillä kuljetan mukanani yleensä vain muutamia kortteja. Kuljinkin pitkään Ivana Helsingin printtikankaisen pussukan kanssa, mutta viime syksynä se sai viimein väistyä saatuani lahjaksi Bottega Venetan intrecciato-minilompakon. Tämä ylellisen pehmeästä nahasta käsin punottu pikkulompakko on toimittanut virkaansa varsin hyvin ja se alkaa myös pikkuhiljaa nahassa näkyä. En voi tosin sanoa olleeni lompakon kanssa kovinkaan varovainen, vaikka ehkä Bottegan kohdalla sekin olisi suotavaa. Käyttötavara lompakko kuitenkin on, joten pienet kulumat eivät siis haittaa. Parasta lompakossa on silti sen kaunis roosa väri. Sen ansiosta lompakko nimittäin löytyy helposti myös mustan laukun sisältä.

 

Lompakkoni laatuun, materiaaliin ja yksinkertaisen tyylikkääseen designiin syvästi ihastuneena, hankin merkiltä myös klassisen meikkipussin. Meikkipussin virkaa tämä musta pussukka ei tosin käytössäni toimita, vaan säilytän siellä kaikkenlaista pikkusälää, joka muuten hukkuisi Proenzani pohjalle. Olen ehkä saattanut käyttää pussukkaa myös pienenä clutchina kauppa- ja ravintolareissuillani, sillä se vetää sisäänsä kaiken tarpeellisen (eli puhelimen, avaimet, lompakon ja huulipunan). Ja hei, jos Kris Jennerkin (ks. kuva 44) käyttää omaansa vastaavassa tarkoituksessa, niin miksi en siis minäkin. ;)

Kaupanpäällisinä lähikuva bloggaajan kädestä ;)

Viimeisenä esittelyyn pääsee tuore korusuosikkini. Evil eye -symboli on kulkenut mukanani jo lapsesta saakka, muodossa tai toisessa. Ensimmäisen silmäkoruni sain muistaakseni jo nelivuotiaana ja sittemmin pahat silmät ovat vahtineet niin asuntojeni kuin vaatehuoneenikin ovia. Tämän ruusukullatun siron silmärannekorun ostin viimeisimmältä Kreikan matkaltani. Ruusukultatrendissä taidan laahata pari vuotta jälkijunassa, mutta samapa tuo. Ihastuin korussa nimittäin sen modernin minimalistiseen tulkintaan perinteisestä silmästä ja saattoipa sisälläni asuva pieni harakka innostua myös pienistä "timanteistakin". Oikeasti vastaavat rannekorut taitavat olla Kreikassa kyllä jonkinlaisia ristiäslahjoja, mutta synninpäästönsä ja hyväksyvän nyökkäyksenä korun ostoon minulle antoi paikallinen serkkuni. Ja sitä paitsi, turistikaupasta minä tämän sentään ostin.

---

Siinäpä ne, luottoasusteeni. Postaussarjan seuraavassa osassa kurkistetaan kosmetiikkahyllyyni.

Lue myös:

Bloggaajan luottokamat - #Vaatteet

// My favorite accessories at the moment: Proenza Schouler's PS1, Bottega Veneta's mini wallet and cosmetic case plus a little evil eye bracelet I just got from Greece! What else does one need, I ask?!

SEURAA BLOGIA - INSTAGRAMISSA - FACEBOOKISSA - TWITTERISSÄ

Share

Ladataan...
Tyylitietotoimisto

Evil eye vahtii vaatehuoneeni ovella

Aikomuksenani on ollut jo pidemmän ajan tuoda blogiin hieman enemmän henkilökohtaista otetta. Toisin sanoen, tavoitteenani on paljastaa jotain myös itsestäni, omasta tyylistäni ja tekemisistäni. Puhdasveristä lifestyle-blogia Tyylitietotoimistosta tuskin koskaan tulee, mutta onpa mielessäni kypsynyt jo ajatus asukuvistakin. Niitä varten tosin pitäisi ensin löytää kuvausassistentti, kerätä aimo annos rohkeutta ja ehkä myös hieman harjoitella...

No, aloitetaan tämä henkilökohtaistamisprojekti nyt kuitenkin hieman pehmeämmin askelin.

Tästä alkaa nimittäin postaussarja Bloggaajan luottokamat, jossa esittelen tarkemmin omaa tyyliäni, luottoasusteitani ja paljastan omia kosmetiikkasuosikkejani. Ensimmäisessä osassa pääsette kurkistamaan vaatehuoneeni kulmakiviin.

---

#Vaatteet

Höpöttelen blogissa usein kauden trendeistä ja mielenkiintoisista uusista mallistoista. Itse pukeutujana olen kuitenkin melko peruspirkko. Luotan aikaa kestäviin klassikoihin ja laadukkaisiin materiaaleihin. Saatan maustaa omaa tyyliäni sesongin avaintuotteilla, mutta en laita vaatekaappiani uusiksi aina uusien trendien ilmestyttyä katukuvaan. Tyylini onkin ajautunut omiin uomiinsa iän, erilaisten kokeiluiden ja alati karttuvan mukavuudenhalun myötä.

Klassiseksi pukeutujaksi en itseäni kuitenkaan lue. Pidän graafisista elementeistä, lempeästä rock'n'roll -asenteesta ja luottovärejäni ovat musta, valkoinen ja harmaa. Trenssiä ei minun päälläni näe, mutta nahkatakissa viihdyn enemmän kuin hyvin. Luottokenkiäni ovat erilaiset citylenkkarit, vuosia vanhat Vagabondin solkinilkkurit ja maiharit. Ne tosin jäivät tällä kerralla kuvaamatta, koska likaiset.

R/H vetoketjusvetari & Crocker boyfriend-farkut

Haavemaailmassani pukeutuisin aina kuten Kate Moss, mutta todellisuudessa viihdyn useimmiten hyvinkin rennoissa kuteissa. Luottotuotteikseni ovatkin viime aikoina nousseet R/H:n harmaa vetoketjusvetari ja JC:n oman Crocker-merkin boyfriend-farkut.

Ostin R/H:n harmaan vetoketjupaidan (jonka olisin tietysti voinut silittää ennen kuvan ottoa) merkin kesäaleista. Olin ihaillut paitaa jo aikaisemminkin, mutta bongattuani sen ale-tuotteiden joukosta, en enää jäänyt epäröimään. Pehmeästä suomalaisesta puuvillasta valmistettu paita on myös siitä näppärä, että tarpeen vaatiessa siitä kuoriutuu sporttinen "jakku". Vetoketjun saa nimittäin kokonaan auki ja etukappaleen irti. Paita on ihana päällä ja syysviimassa lämpöiseksikin todettu. Paita kerää myös aina runsaasti kehuja, ja miksipä ei keräisi? Yhdistyväthän siinä rento ja sporttisen trendikäs design, monikäyttöisyys sekä käyttömukavuus.

Boyfriend-farkkujen hankinta oli kohdallani pitkä prosessi. Etsin pitkään ketjuliikkeiden loputtomasta tarjonnasta itselleni sopivia, mutta omaan miniatyyrivartalooni passaavat housut löytyivät vasta asiantuntevasta farkkuliikkeestä. JC:n oman Crocker-merkin valikoimista sattui nimittäin löytymään myös minun koipiini sopivat tuumakoot. Osaava myyjä osasi kaiken lisäksi suositella vartalolleni sopivaa mallia. Farkut ovat supermukavat päällä ja vain paranevat käytössä. Ainoa ongelma farkkujen kanssa ovat kengät. Nämä housut kun näyttäisivät parhailta tyttömäisen sirojen popojen kanssa, eikä kaapistani juuri nyt löydy yhtäkään kuvauksen mukaista JA syyskelit kestävää paria. Pitänee siis laittaa moiset kengät hankintaan ensitilassa.

Pull & Bearin bikertakki & Alexander McQueenin pääkallohuivi

Nahkatakki saa tässä postauksessa nyt tuplahuomion. Ja syystä. Olin miettinyt uuden mustan nahkatakin hankintaa pitkään. Vanha nahkarotsini olisi vielä muutoin aivan käyttökelpoinen, mutta sen ruskea väri ei enää puhuttele. Niinpä mustan bikertakin etsintä tuli ajankohtaiseksi. Sopiva löytyi jo viime syksynä Zarasta. Tuolloin ilmat olivat kuitenkin jo sen verran kylmät, että takki olisi mennyt suoraan vaatekaappiin kevättä odottelemaan. Jätin siis ostamatta. Tänä syksynä sama takki ilmestyi Zaran mallistoon tekonahkaisena (?), joten etsinnät piti keskittää muualle. Onnekseni löysinkin taannoisella Kreikan matkallani Pull & Bearista hyvin klassisen mustan bikerin. Ostin takin sen enempää miettimättä. Hyvä niin, sillä tänä syksynä en olekaan sitten muuta käyttänyt. Ihanan pehmeä lampaannahka on mukava käytössä ja aikaisemman kokemukseni perusteella, tulee se vain paranemaan vanhetessaan. Toki asianmukaisesta nahkahuollosta on hyvä pitää kiinni.

Alexander McQueenin pääkallohuivilla on minulle paljon tunnearvoa. Se on tullut minulle hyvän ystäväni kautta ja siihen liittyy monta tarinaa. McQueen-klassikko oli pitkään harkinnassa, mutta vasta tämän yksilön sattuessa kohdalleni, päätin sen myös hankkia. Huivin juju on mustavalkoisessa liukuvärjäyksessä, joka monipuolistaa myös sen käyttöä. Huivi on kooltaan melko suuri, joten se suojaa kaulaa pitkälle syksyyn. Herkän silkkimateriaalin kanssa tosin saa välillä olla tarkkana, mutta onneksi tämänkin voi pestä (käsin tosin).

---

Siinä ne, vaattekaappini kulmakivet. Sarjan seuraavassa postauksessa keskitytäänkin sitten asustepuoleen.

Mutta miten on? Kiinnostaako nämä henkilökohtaisemmat postaukset ja mitä muuta haluaisitte jatkossa blogissa nähdä?

// What I have been wearing lately!

 

SEURAA BLOGIA - INSTAGRAMISSA - FACEBOOKISSA - TWITTERISSÄ

Share