Ladataan...

 

Bloggaaminen ei olisi mitään ilman teitä lukijat! Kiitoksena ihanista kommenteistanne, tykkäyksistänne ja ihan vaan blogini lukemisesta tai seuraamisesta somessa, päätin pistää pystyyn arvonnan! <3

Arvon teidän kesken kuvissa näkyvän Olympuksen ”Be My Rockstar” -kamerahihnan! Kamerahihnan materiaali on nahkaa ja se on säädettävä, joten voi kiinnittää vaikkapa laukkuun kameran sijaan. Itsellä hihna on käytössä tällä hetkellä ihan perinteisesti järkkärin kantohihnana. Ohjeet arvontaan osallistumisesta löydät tämän postauksen lopusta!

 

 

 

Viikon asu ja behind the scenes

 

Sitten postauksen toiseen teemaan eli asukuviin. Une petite lifen teemana on ollut alusta saakka ekologinen ja kestävä elämäntyyli: vegaanireseptit ja -vinkit sekä pienissä määrin myös ekologinen muoti. Olen tehnyt kuluneen vuoden aikana loistavia kirpparilöytöjä, vaatevaihtiksia ystävieni kesken sekä löytöjä omasta vaatekaapistani. Ajattelin jakaa teille silloin tällöin viikon asun ja vinkin, miten shoppailla tai löytää ekologisempia vaatteita. Olisi kiva kuulla vastineeksi teidän vinkkejä ja ajatuksia muodin ekologisuudesta! Mulla on hakusessa vegaaninen / ekologinen ja lämmin talvitakki, eli erityisesti vihjeet sitä koskien otetaan ilolla vastaan ;) !

 

Tämän postauksen kuvien vaatteet on saatu mun hyvältä ystävältä. Mielestäni yksi parhaimmista, ekologisimmista ja hauskimmista tavoista uudistaa vaatekaappia onkin vaatteidenvaihto"kirppikset" kavereitten kesken. Olen saanut vaatteita frendeiltä, jotka ovat aika eri kokoisia tai mallisia kuin itse olen, sekä miespuolisilta ystäviltäni eli ei kannata rajoittaa kaverikirppistelyä vain saman kokoisten frendien väliseksi. 

 

Vaihteletko vaatteita kevereiden kesken? Mistä teet parhaat kirppislöydöt?

 

Behind the scenes: Olin superkiusaantunut näiden kuvien ottohetkellä, koska kuvailimme Tarun kanssa poikkeuksellisesti hyvin lähellä asuinpaikkaani, ja kuumottelin, että naapurit näkevät (ja entäs sitten?) :D. Yleensä kuvailu ja kuvattavana oleminen on hauskaa, luovaa, koskettavaa tai lievästi huvittavaa ja joskus myös hiukan tylsää - ainakin jos tekisi mieli höpötellä kuvaajan kanssa kuvaamisen sijaan ;) - mutta nykyään harvoin todella kiusallista, jos kuvauspaikka on rauhallinen ja riittävän yksityinen. Olin myös tosi nälissäni ja stressasin vaatteistani, sillä jakkupuku-korkkarit yhdistelmä ei ole mikään varsinainen luottoasuni, vaikka toi valkoinen jakku onkin mieletön! Kuvat piti silti saada arvontaa varten, sillä ensimmäiset kuvat kamerahihnasta hukkuivat tietokoneen monimutkaisiin syövereihin (niissä olin perus UFF:n nahkarotsi päällä, ylläri).

 

 

Olympuksen kamerahihnan arvonta:

 

Voit osallistua Olympuksen kamerahihnan arvontaan blogissa sekä Instagramissa. Näin osallistut arvontaan:

1. Kommentoi tähän postaukseen tyyliin "osallistun arvontaan" ja muista laittaa mukaan toimiva sähköpostiosoite. Ja tietty saa kommentoida ihan muitakin juttuja, vaikket osallistuisikaan arvontaan ;)!

2. Seuraa Instagramissa @unepetitelife ja tägää kilpailukuvaan kaveri, joka saattaisi olla kiinnostunut arvonnasta.

3. Tuplaa mahdollisuutesi voittaa eli tee kohdat 1 & 2 ;) !

Voit osallistua arvontaan sunnuntaihin 3.9.2017 klo 23.59 saakka. Kerro kommentissasi, osallistutko yhdellä vai kahdella tavalla :) Olen voittajaan yhteydessä henkilökohtaisesti.

 

Onnea arvontaan <3!

Bisous, Niina

 

*Kamerahihnat saatu Olympukselta.

Kuvat: Taru

 

Lue myös:

Päiväni catwalkin kuningattarena / My day as a queen of the catwalkTee-se-itse hiustenleikkuu / DIY haircut ∞ Sipsikaljavegaanit for dummies / Vegan who likes chips and beer, I beg you pardon?! ∞ Testissä hiusten kristallipuhdistus ∞ KonMari sanoo "heitä se pois", minä sanon "lahjoita" / When KonMari says "throw it away", I say "give it to charity" ∞ Voiko psykologi pitää blogia? ∞ Prinsessapäivä / My day as a princess ∞ Miten selättää paska fiilis? 11 vinkkiä pahan päivän varalle ∞ 10 + 2 vinkkiä aloittelevalle bloggaajalle ∞ Muutto takaisin äidin helmoihin, lyyrikko irti ja etäsuhde / Moving back to parents, wild lyrics, a long distance relationship

 

Ota yhteyttä: unepetitelife@gmail.com | Seuraa une petite lifea: Facebookissa | Seuraa une petite lifea Instagramissa @unepetitelife

Share

Ladataan...

 

lauantai, 4. huhtikuu 2015

In love with France

 

Heipä hei!

 

Tää on ensimmäinen VAPAA viikonloppu Lyonissa aikoihin, en edes muista koska viimeksi.. Oon nauttinut ihan kympillä, Lyon on ihana kaupunki! Torstaina pidettiin tortilla/suomi-bileet mun residenssillä, ja seuraavana aamuna oli ihana herätä ja miettiä ettei tartte tehdä MITÄÄN, jos ei halua. Viikonloput Lyonissa assosioituu mulla läksyjen tekoon, mutta nyt asiaan tulee muutos, koska tän viikonlopun lisäksi vietän ainakin seuraavan viikonlopun ja osan kevätlomasta täällä, jeejee. Oon ihan vastoin kaikkia suunnitelmia reissannut täällä seuraavan viiden vuoden edestä, tänne tullessahan olin vakaasti sitä mieltä, että mua ei kiinnosta reissata muualle, vaan haluan tutustua Lyoniin perinpohjin, mutta kaverit ja reissukuume on vienyt mukanaan.

 

 

 

 

 

Tortillabileet!!

 

 

 

 

Tyttöjen ilta<3 ps. bongaa salmiakki!

 

 

 

 

Love at the first sight <3

 

 

Mulla on ollut nyt myös enemmän aikaa urheilla, tänään ja eilen kävin lenkillä!!! Ja mun jalka kesti 50 minuuttia juoksemista, jonka jälkeen rasitusvamma antoi pieniä merkkejä itsestään, mutta ihan huippua, viimeksi ku kokeilin, täytyi stopata 10 min jälkeen. Eli vanhan Lyonin portaat, täältä tullaan!

 

 

 

 

Dijonissa viimeviikonloppuna:

 

 

 

 

 

 

 

Rento piknik puistossa.

 

 

Vihreää juustoa!!!! :D

 

 

 

 

 

Kevät tuleee!!!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viime viikonloppuna sen sijaan oltiin to-su Dijonissa Bourgognen alueella viinirikkaalla reissulla. Mulle toinen kerta Dijonissa, mutta ei haitannut yhtään, kaupunki on niin sievä ja hyvä atmosfääri että. Tokana päivänä tehtiin parin tunnin vaellus Gevery-Chambertin viinitilojen maisemissa, ja olipa ihanaa päästä kaupungista luonnonhelmaan. Metsän keskellä tuli tarve moikata arskaa (tai kuten mä sen ilmaisin: “Say hi to the sun” = the sun salutation / aurinkotervehdys), eli toisin sanoen joogattiin ja vähän myös parkourattiin :D Rakastan näitä tyyppejä, kun niiden kanssa voi hassutella missä ja mistä vaan! Metsä vaan raikasi kun matkittiin eri eläinten ääniä eri kielillä (esim. possun röh vs. oink) :D

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Löydettiin Dijonista hurmaava ravintola, jossa taidettiin syödä / juoda yhteensä neljä kertaa koko reissun aikana!!! Mitäs sitä turhaa hyvää vaihtamaan.. Ja rehellisesti ottaen Dijonista oli vaikeaa löytää kasvisruokaa muista ravintoloista. Yksi ilta vietettiin jo klassikoksi muodostuneessa Dijonin salsa klubilla. Toisena iltana pidettiin piknik meidän hostellihuoneessa. Mahtava viikonloppu, mutta tuskallinen mun vatsalihaksille (jotka olin treenannut jo valmiiksi kipeiksi salilla), sillä naurulle ei löytynyt loppua.

 

 

 

 

 

 

Meidän kantisravintola!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

 

 

Tässä pyydetään onnea ensi viikon esitelmiä varten.

 

 

 

 

 

 

Vika päivä vietettiin sateisessa Dijonissa, mutta onneksi on leikkipuistot keksitty!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Bussikyyti oli verrattavissa vuoristorata-ajeluun.

 

 

 

 

 

 

 

 

Koti-ilta. Villasukat + desperados, toimii.

 

 

Tai sitten ei :D.

 

 

Lauantaina otettiin jälleen bussi viinitiloja kohti, Nuit Saint Georgesiin, tällä kertaa mentiin ihan oikeasti maistelemaan viinejä. Soitettiin ihan arvalla eräälle viinitilan omistajalle, eikä tiedetty ollenkaan mitä on odotettavissa. Kuvittelin, että jotain vastaavaa kuin Italiassa tai Gevery-Chambertissa, eli pienehköjä perheyrityksiä, mutta l’Imaginarium olikin valtava, todella professionaali viinitila. He olivat järjestäneet museotyyppisen pari tuntia kestävän esittelykierroksen viinin historiasta ja valmistusprosessista. Cool!!

 

 

  Nuit Saint Georges.                       Talot oli mielettömän söpöjä!!                           

Koulussa menee mukavasti, ja viime ja ens viikko ovat tosi kiireisiä, mulla oli useampi tentti ja esitelmä, mutta sitten alkaakin kevätloma, jonka jälkeen ei olekkaan enää paljon koulua jäljellä! Teen tentti- tms. postauksen myöhemmin, voi kuulostaa tylsältä, mutta voin sanoa, että mulla on aika mehukkaita faktoja mm. siitä, millaista palautetta proffat saattaa täällä antaa..

 

Oon päättänyt palata Suomeen lopullisesti jo ennen juhannusta, sillä lähes kaikki mun kaverit lähtee täältä jo kesäkuun puoliväliin mennessä, enkä halua, että mun viimeinen muisto Lyonista on surkea ja yksinäinen Elämä maistuu täällä kyllä niin hyvältä, mutta on kiva tulla takaisinkin aikanaan. Vaan 2,5 kk jäljellä, apua!! 

 

Bisous!

 

<3: Niina

 

Lue muut vaihtopostaukset täältä!

 

Share

Ladataan...

 

*Kaupallinen yhteistyö: Green Street

Ennen jo pelkästään sana raakaleivonta tai raakakakku aiheutti minussa vastentahtoisen ja nihkeän reaktion: Ääh vaikeaa! Miljoona kummallisen kuuloista aineosaa tai outoa superfoodia, joita joutuu etsimään hippikaupoista, tuntikausien leivontasavotta, ja kalliiksi käy. Enkä muuten edes omista tehosekoitinta, jolla useammat raakakakuista surautetaan.

Koko viime kesän käytin toinen toistaan luovimpien ja terveellisimpien raakaleivonnaisten kehittelyyn. Niistä kovinkaan monikaan resepti ei kestä päivänvaloa saatikka sitten tulla julkaistuksi blogissa, haha. Kesän 2016 kokeilunhaluni laimeni hiljalleen, sillä oikein mikään leipomuksistani ei onnistunut. Arvelin, että minusta ei tule raakaleipuria. Sen sijaan kahviloissa raakakakut ovat jo pitkään ykkösherkkujani, ja haaveilin kuitenkin salaa, että joku päivä pyöräytän ihka oikean omatekoisen raakaleivonnaisen. Tai ainakin viimeistään reilu vuoden päässä häämöttäviin valmistujaisiin (koputathan puuta?!) tilaan kunnon raakakakkubuffetin, jos omat taidot eivät vielä silloinkaan riitä.

Onneksi on olemassa raakaleivonnan ammattilaisia. Pääsin hiljattain tuulettamaan luutuneita asenteitani Green Streetin raakakakku-workshoppiin Tarun kanssa. Etukäteen mietin, että tosi kiva homma, mutta saas nähdä inspiroidunko niin, että ystäväni pääsevät joskus oikeasti maistamaan minun tekemää raakakakkua.

 

 

Mitä on raakaleivonta? Entä mikä on raakakku?

 

Niille, joille raakaleivonta on vierasta, tiedoksi, että raakakakut ovat vähän terveellisempiä herkkuja. Aineosat ovat tavalliseen kakkuun verrattuna huomattavasti ravintorikkaampia, ja väittäisin, että raakakakunpalanen on pätevä lounas silloin tällöin nautittuna. Esimerkiksi valkoisen sokerin tilalla käytetään usein kookospalmusokeria, jonka glykogeeni indeksi on matalampi kuin perussokerin (eli ei pompauta verensokeria ylös yhtä lailla). Raakakkujen leipomiseen ei myöskään tarvita uunia, vaan ne jähmetetään kylmässä.

Raakakakut ovat lähes aina vegaanisia. Joissakin raakaleivonnaisissa saatetaan käyttää hunajaa makeutukseen, mutta sen voi korvata esimerkiksi kookossokerilla tai agave-siirapilla. Huom: Lisää näitä vähän vähemmän ja varovaisemmin kuin hunajaa, sillä ovat makeita!

 

 

Saimme Tarun kanssa tehtävänannoksi loihtia puolukka-kinuskikakun, joka oli suureksi iloksemme raaka-aineiltaan simppeli ja yksinkertainen leipoa myös kotona. Sauvasekoitin riitti kyseisen kakun valmistukseen eli ei tarvitse hankkia tehosekoitinta, jipii!! Kakun pyöräyttäminen oli sen verran helppoa ja nopeaa, että lupauduin vetämään raakakakkutyöpajan kaveriporukalleni, ja aivan varmasti tulee leivottua raakkakku seuraaviin juhliin! Seuraavaksi vähän raakakakkusanastoa, ammattilaisen vinkit raakaleivontaan sekä lopuksi tietysti lempparikakkuni resepti!

 

Raakakakkusanastoa:

  • Toco pehmentää makua ja sisältää mm. E-vitamiinia antioksidantteja. Tocolla ei ole rakenteellista vaikutusta eli sen voi halutessaan jättää pois.
  • Psyllium on kuitua ratamon siemenkuoresta. Se imee nestettä ja turpoaa. Psyllium auttaa kakkua pysymään kasassa.

 

Näillä ammattilaisen vinkeillä onnistut raakaleivonnassa:

  • Osta kakussa käytettävät jauhot hienoina jauheina, jos mahdollista, sillä silloin ne saa helpommin sekaisin.
  • Taatelit ja öljy toimivat sitovina aineosina. Kakkupohjaan voi käyttää kuivia tai tuoreita taateleita. Muista poistaa kivet!
  • Lisää rasvat eli jähmettävät ainekset viimeiseksi! HUOM: Psyllium lisätään vasta rasvojen jälkeen. Psyllium on tärkeää sekoittaa hyvin.
  • Älä käytä kakkuihin ei kuumaa eikä kylmää vettä. Radikaalit lämpötilat vaikuttavat kakun massan koostumukseen. Kylmästä vedestä kakku jähmettyy ja kuumasta tapahtuu myöskin jotakin ikävää.. en muista enää mitä, mutta älä siis lisää kuumaa vettä :D. Eli mieluiten käytä haaleaa vettä.
  • Kaakao on jähmettävä aine, jonka voi halutessaan korvata kookosöljyllä.
  • Kookospalmusokerin sijaan voi käyttää fariinisokeria.
  • Kakkuun lisättävä banaani kannattaa olla mieluummin hieman raaka eli kova ja vihreä. Tällöin kakku säilyy paremmin ja banaanin maku ei korostu liikaa.
  • Avokadojen tulee olla syöntikypsiä.
  • Kakkupohjaan käytettävät pähkinät voit valita mielesi mukaan, ja halutessasi voit lisätä siemeniäkin pähkinöiden kaveriksi tai tilalle, kunhan määrät pysyvät samana.
  • Käytä kakun pohjaan kuivia ja täytteeseen liotettuja pähkinöitä.
  • Voit pika jähmettää kakun pakastimessa, jos haluat tarjoilla sen saman päivän aikana.
  • Lämmitä kakkuvuokaa reunoista ennen kuin irrotat sen.
  • Raakakakku on parasta seuraavana päivänä yön yli jääkaapissa seisoneena. Kakku pysyy 2-3 päivää kauniina, syöntikunnossa 4 päivää ja säilyy pakkasessa 2-3 kuukautta. Jos pakastat kokonaisen kakun, ota se edellisenä päivänä sulamaan jääkaappiin. Jos kakku on pakastettu paloina, niiden sulamiseen riittää alle tunti.

 

 

 

Sitten se resepti. Tilasin tätä kakkua myös synttäreilleni, ja se oli vieraistakin aivan loistavan makuista<3!

 

Puolukkakinuski –raakakakku

 

Leivonnassa käytetty vuoan halkaisija oli 22 cm.

Muista lisätä raaka-aineet reseptissä luetellussa järjestyksessä!

 

Pohja

1 dl kookosjauhoja

1 dl kookospalmusokeria

2 rkl kookosöljyä

 

Kinuskitäyte

2 dl kookoskermaa

1 ½ dl kookospalmusokeria

1 rkl tocoa

1 tl pikakahvijauhetta

2 tl lesitiiniä

½ vaniljaa

¼-1/2 tl suolaa

n. ½ avokadoa

¾ dl kookosöljyä

1 tl psylliumia

 

Puolukkatäyte

2 dl kookoskermaa

n. ½ avokadoa

80 g hunajaa (voi korvata agavesiirapilla tai kookossokerilla, lisää näitä kuitenkin vähemmän kuin 80 g)

2 rkl tocoa

2 tl lesitiiniä

½ tl vaniljaa

¼ tl suolaa

2 dl sulatettuja puolukoita

1 ¼ dl kookosöljyä

2 tl psylliumia

 

Valmistus

Pohja

Mittaa kookosjauho ja kookospalmusokeri kulhoon. Lisää joukkoon huoneenlämpöinen kookosöljy. Sekoita ainekset, jotta niistä muodostuu murumainen seos. Pingota irtovuokapohjan pohjalle livinpaperia tai leikkaa vuoan pohjalle pyöreä leivinpaperipala. Painele pohjamassa kakkuvuoan pohjalle.

 

Kinuskitäyte

Valmista ensin kinuskitäyte. Mittaa kaikki ainekset psylliumia ja kookosöljyä lukuun ottamatta kulhoon (tai tehosekoittimeen) ja sekoita massa sileäksi (sauvasekoittimella). Lisää joukkoon kookosöljy ja psyllium ja sekoita uudelleen. Levitä täyte irtopohjavuokaan pohjamassan päälle tasaisesti. Laita kakku jääkaappiin siksi aikaa, kun valmistat puolukkatäytteen.

 

Puolukkatäyte

Valmista puolukkatäyte samalla tavoin kuin kinuskitäyte eli: Mittaa kaikki ainekset psylliumia ja kookosöljyä lukuun ottamatta kulhoon (tai tehosekoittimeen) ja sekoita massa sileäksi (sauvasekoittimella). Lisää joukkoon kookosöljy ja psyllium ja sekoita uudelleen. ja levitä se tasaisesti kinuskikerroksen päälle. Koristele kakku haluamallasi tavalla ja nosta kakku jääkaappiin tai pakkaseen jähmettymään.

Et voilà, bon appetit <3!

 

Millaisia kokemuksia sulla on raakaleivonnasta? Onko jotakin lisättävää ”Näin onnistut varmasti” –vinkkeihin? Mikä on mielestäsi paras raakakakkuresepti? 

 

Ihanaa aurinkoista päivää kaikille!

Bisous, Niina

P.S. Tutustu Green Streetin workshoppeihin täältä!

 

Lue myös:

Vegaanin ruokapäiväkirja : kaura-hummus hampurilaiset ja täytetyt kesäkurpitsat8 + 1 Luonnon hyvinvointivaikutusta ∞ Kootut psykologia postaukset ∞ Testissä hiusten kristallipuhdistus ∞ Proteiinirikas vegearrabbiata (ve) ∞ Voiko psykologi pitää blogia? ∞ Tuorepuuro (ve, g) ja marjakokkailua ∞ Miksi hain opiskelemaan psykologiaa? ∞ Ällöttävää verkostoitumista ja Bloggers' Inspiration Day 2017 ∞ Anna enemmän kuin saat ja seksivau!

 

Ota yhteyttä: unepetitelife@gmail.com | Seuraa une petite lifea: Facebookissa | Seuraa une petite lifea Instagramissa @unepetitelife

 

Share

Ladataan...

 

maanantai, 30. maaliskuu 2015

Ilkeitä proffia ja ihania kevätpäiviä

 

Apua! Kirjoittamistaakka meinaa kasvaa liian suureksi!

 

Vietin ihanan viikonlopun mun äidin ja pikkuveljen kanssa, kevät tulee vihdoin Lyoniin, mulla on tänä lukukautena yhteensä kuusi suullista esitelmää (suunnilleen saman verran kuin on ollut koko tähänastisessa elämässäni..), tehtiin kavereiden kanssa huikea viikonloppureissu Bourgognen seudulle (Dijon,Gevery-Chambertin ja Nuits St. George), mun ens syksyn vaihto Montréalissa ei ookkaan 100% varma juttu, vietän ekan vapaan viikonlopun pitkästä aikaa Lyonissa, ja proffat on täällä välillä tosi tosi ilkeitä. Olisi kiva kirjoittaa kaikesta paljon enemmän, mutta lyhyestä virsi kaunis, annetaan kuvien ja kuvatekstien puhua puolestaan. Ens viikonloppuna, kun mulla on taas vapaata ja en vaihteeksi reissaa minnekkään, istahdan ihan kunnolla koneen ääreen päivittämään kuulumiset, promise!

 

Lyonin kevät:

 

 

 

 

 

             

 

 

 

 

Kauppojen näyteikkunat ovat olleet jo pitkään täynnä pääsiäisherkkuja. Täällä on ylipäätään kaikki makea paljon halvempaa kuin Suomessa, leivoksia saa eurolla parilla ja niitä on tarjolla joka kulmassa.

 

 

Viikonloppu äidin ja Maran kanssa <3:

 

 

Kontrastia: kaunis vanha kaupunki vs. graffitit. Lyonissa on paljon likaisempaa kuin missään päin Suomea. Ranskalaiseksi kaupungiksi se on kuitenkin siisti, mutta löysin mm. graffiteja vuodelta 1997, mikä ehkä kertoo kaupungin panostuksesta (töhry)graffitien tms. putsaamiseen.

 

 

 

Musée des Beaux Arts. Lauantaina satoi, joten käytiin tsekkaamassa Lyonin taidetarjontaa. Egypti-osasto oli mielenkiintoisin.

 

 

 

Musée des Beaux Arts.

 

 

 

Miniatyyrimuseo. Ihan sikkehienoja, joku on saanut näperrellä oikein kunnolla.

 

 

 

 

 

 

 

Käytiin upeassa Notre Damen basilikassa.

 

 

Sitten sekalaista:

 

 

Uudet rakkaat (sori Antti ;)). Tän mukavampia ja kumisaapasmaisempia korkkareita saa hakea (ainakin puoltoista vuotta, niinkuin minä tein). Oon shoppaillut täällä enemmän kuin useaan vuoteen Suomessa, mutta silti äiti hämmästeli mun vaatehyllyn tyhjyyttä (joo no kidding, mulla on vaan yks pieni hyllyllinen vaatteita täällä). On ihana fiilis, kun mulla ei ole täällä mitään ylimääräistä, ja huomaa erittäin selkeästi miten pienellä tavara- ja vaatemäärällä sitä pärjää. 

 

 

 

Oltiin Desing Lyon -tapahtumassa mun ranskalaisen kaverin ja sen frendien kanssa, ja bongattiin mm. 3D-tulostin, kanojen leikkipuisto ja vegaanijuttuja (!!!).

 

 

 

Korkkarit on kuitenkin aina korkkarit.. Olin mukamas suunnitellut päivän niin, että ei tulisi heti ajettua jalkoja kipeäksi uusilla kengillä, mutta toisin kävi - pari-kolme tuntia tuli kipsuteltua ja sen jälkeen teki mieli nostaa jalat ylös xDD.

 

 

 

Friends<3 Oon onnellinen, että mulla on täällä oikeita ystäviä, eikä vaan paljon uusia tuttavuuksia, niin kuin ennen vaihtoon lähtöä pelkäsin.

 

 

 

Joskus on kiva herätä 6h30 niin ei mee kaikki kauniit auringonnousut hukkaan (note to self).

 

 

Säästän pitemmät tarinat ja Bourgognen kuvat seuraavaan postaukseen!

 

 

Hyvää yötä, bisous :)

<3: Niina

 

 

 

Share

Ladataan...

Lupasin Mikä minusta olisi voinut tulla (jos ei psykologi) -postauksessa kertoa teille, miksi hain lopulta opiskelemaan psykologiaa (enkä esim. kognitio- tai oikeustiedettä, sosiaalipsykologiaa taikka estenomiksi) sekä siitä, millaisia kuvitelmia minulla oli psykologian opinnoista tai yliopisto-opiskelusta yleensä.

 

 

 

Millaisia kuvitelmia minulla oli yliopistossa opiskelusta ja psykologian opinnoista?

 

Minulle oli harvinaisen selvää, että haluan jatkaa opiskelua lukion jälkeen. Olen ollut aina tiedonjanoinen, ja lisäksi huoleton opiskelijaelämä vailla välitöntä kahdeksasta neljään työvelvoitetta tai tarkkoja tulevaisuuden näkymiä veti puoleensa. Huvittavaa kyllä, vaikka yliopistoon hakeminen oli minulle jonkin asteinen itsestäänselvyys, minulla ei ollut pahemmin minkäänlaista käsitystä, mitä yliopistossa puuhaillaan. Kuvittelin, että yliopistolla luetaan alasta riippumatta vanhoja, paksuja, ruskeakantisia pölyisiä kirjoja. Tämä mielikuva romuttui kuitenkin heti ensimmäisten psykologian kurssien aikana kurssimateriaalin koostuessa englanninkielisistä artikkeleista, luennoitsijan horinoista ja luentokalvoista.

 

Uskoin myös, että psykologian opintojeni myötä opin jonkinasteisen ”taikatempun”, minkä jälkeen osaan lukea ihmismieliä ja tulkita, mistä kulloinenkin yksilön käyttäytyminen johtuu. Muistan erään kurssitoverini riipaisevan pettymyksen hänen tajutessaan, että ko. taikatemppua ei ole eikä tule. Itsekin olin lievästi järkyttynyt, mutta niin pähkinöissäni kaikesta uudesta oppimastani, ja näin jälkikäteen ajateltuna aika leija uudesta opiskelupaikastani, että ”taikatempun” puuttuminen ei kauaa kirpaissut.

 

 

Mitä psykologit sitten osaavat, jos eivät lukea ajatuksia tai tehdä taikoja? Tähän tyhjentävästi vastaaminen vaatisi aivan oman postauksen, jos toisenkin (tutustu esim. Mitä psykologi tekee työkseen?), mutta niin kuin muillakin aloilla psykologin ammattiosaaminen rakentuu pala palalta opintovuosien aikana, ja saa viimeisen silauksensa ammattikäytännön kurssien ja pakollisen viiden kuukauden mittaisen harjoittelujakson aikana. Ihminen ja hänen aivoituksensa ovat uteliaalle sielulle loputon suo, joten sanoisin, että vuorovaikutuksesta ja ihmisyydestä on oppia ikä kaikki.

 

 

 

Miksi hain opiskelemaan psykologiaa? Miksi juuri psykologia?

 

Työllisyys ja työllistyminen. Selattuani kaikki yliopiston ja ammattikorkeakoulun jotakuinkin järkevän kuuloiset alavaihtoehdot, jäljelle jäivät vain kognitiotiede, sosiaalipsykologia ja psykologia. Etsin kissojen ja koirien kanssa tietoa siitä, mihin em. tutkinnoista valmistuneet työllistyvät. Kognitiotiede ja sosiaalipsykologia tuntuivat aluksi jopa kiehtovimmilta vaihtoehdoilta kuin psykologia, mutta psyka veti pitemmän korren mm., koska viiden ja puolen vuoden pakerruksen jälkeen odottaa selkeä palkinto: terveydenhuollon ammattinimike ja selkeät työllistymisvaihtoehdot. Sen sijaan sosiaalipsykologian tai kognitiotieteen tutkinnoista ei ole niin suoraan viitoitettua tietä mihinkään tiettyyn ammattiin, vaikka mielenkiintoisia työllistymismahdollisuuksia varmasti keksii. Lukioikäiseen itseeni vetosi kuitenkin psykologin maisterin tutkinnon tietty selkeys ja suoraviivaisuus. Myös psykologien työllisyystilanne lähenteli (ja lähentelee ilmeisesti edelleen) sataa prosenttia, mikä loi turvallisuuden tunnetta. Eli yhteenvetona: Hain opiskelemaan psykologiaa, koska olin pelkuri.

 

Raha. Kun alkoi vaikuttaa siltä, että haen psykalle, tsekkasin tietysti, kuinka paljon psykologit tienaavat. Oikotien mukaan psykologin keskipalkka ilman mitään ikä- tai kokemuslisiä on suunnilleen 3694 € / kk. Erittäin jees. En tosiaan tiedä, mitä joskus teen moisella määrällä mammonaa. Olen tottunut vuosikausia elämään niukalla opiskelijabudjetilla, että joskus - jos ja kun - tienaan tuollaisen summan kuukaudessa, koen olevani varsinainen kroisos. Eli tiivistettynä: Hain opiskelemaan psykologiaa rahan kiilto silmissä.

 

Henkilökohtainen kiinnostus ihmismielen oikkuihin. Äidin kanssa olen käynyt pienestä pitäen syväluotaavia keskusteluja ihmismielen kummallisuuksista, ihmissuhteista ja siitä, millaisia syitä voi piillä toisen käyttäytymisen taustalla. Lisäksi kiinnostavimmat lukion kurssit olivat mielestäni psykologian kurssit, joista jokaisen ujutin lukujärjestykseeni. Sain myös lukion psykan maikoilta hyvää palautetta suoriutumisestani, kirjoitin psykologiasta L:n ja oponi kannusti koettelemaan onnea psykologian valintakokeissa. Tuumin, että en varmaan ihan heti kyllästy uppoutumaan ihmismielen syövereihin, toisin kuin joihinkin muihin opintoihin. Summa summarum: Hain opiskelemaan psykologiaa, koska minua aivopestiin lapsesta saakka uskomaan, että ymmärrän tavallista pulliaista enemmän ihmismielestä.

 

 

Vihdoin oltiin siinä pisteessä, että psykologia oli ainut varteenotettava vaihtoehto, ja pistin tulille yhteishaun Helsingin Yliopiston psykologian opintoihin. Seuraavassa aiheeseen liittyvässä postauksessa kerron teille, mille psykologian alalle kuvittelin aluksi, ja mille kuvittelen nykyään, suuntautuvani.

 

Miksi hait opiskelemaan nykyistä alaasi? Vastasivatko opinnot kuvitelmiasi? Olitko unelmoinut kyseisestä duunista tai opiskelupaikasta lapsesta saakka?

 

Bisous, Niina

 

P.S. Postauksen kuvat on otettu teemaan sopivasti Lapinlahdessa, joka on entinen mielisairaala ;). 

P.P.S. Syyskuussa 23.9.2017 on luvassa aivan huikea ilmaistapahtuma Lapinlahden Lähteessä: Lähde mieleesi - psykologi tavattavissa! Olen ollut jonkinverran puuhailemassa tapahtuman järjestäjätiimissä, ja voin luvata, että erittäin mielenkiintoista ohjelmaa on luvassa! Nähdään siellä syyskuussa! 

 

Lue myös:

Mikä minusta olisi voinut tulla (jos ei psykologi)

Terapeuttinen kirjoittaminen - Apua ahdistukseen

7 + 1 Psykologia blogi

Anna, kun luen ajatuksesi. t. psykologi

Verkkosukkahousut, hot or not?

 

Seuraa une petite lifea tai ota yhteyttä! / Follow or contact me:

unepetitelife@gmail.com | Facebook | Instagram

Share

Ladataan...

 

Sana "voimaantua" tulee kohta jo korvista ulos, mutta kyllähän se hyvin kuvaa tsemppihenkistä, itsevarmaa ja vahvaa fiilistä, eikö? Mitä, jos heti aamusta olisi loistofiilis itsestä ja tulevasta päivästä? Kunnon swag? Tätä sisäistä voimaasi voit herätellä tämän postauksen voimalauseilla ja -biiseillä.

 

Lue, joka päivä, jotakin jota kukaan muu ei lue.

Ajattele, joka päivä, jotakin jota kukaan muu ei ajattele.

Tee, joka päivä, jotakin, jota kukaan muu ei ole tarpeeksi hölmö tehdäkseen.

On mielelle pahasta olla aina osa yleistä mielipidettä.

- Christopher Morley

 

Tekisitkö kaiken samalla lailla, jos voisit olla varma, että

kukaan ei koskaan saisi tietää mitään?

- Tuntematon

 

Jos voimalauseet eivät tehonneet, nostata itsetuntosi ja fiiliksesi kattoon heti aamusta näillä voimabiiseillä ;)

Me Too – Meghan Trainor

Shine – Felix Jaehn

 

Kertokaa teidän voimabiisejä ja -lauseita!

Upeaa ja hauskaa viikkoa kaikille<3!

Bisous, Niina

P.S. Tämän viikon matkailen Sveitsissä, seurailkaa reissuani Instassa @unepetitelife ! Reissun jälkeen koostan kuvareportaasin ja mahdollisesti muutakin matskua blogiin, stay tuned!

 

Lue myös:

Anna, kun luen ajatuksesi. t. psykologiMiksi mielenterveyshoidoista ei pidä leikata”Arvot ovat yhtä kuin ajanhallinta”Proteiinirikas vegearrabbiata (ve)Voiko psykologi pitää blogia?Kun omat keinot eivät riitä. Mieli järkkyy, mistä apua?Anna mulle blogitaivas: The Blog Awards Finland 2017  ∞ Ällöttävää verkostoitumista ja Bloggers' Inspiration Day 2017Anna enemmän kuin saat ja seksivau!Aikuisten ystäväkirja / Adult's Friendship book

unepetitelife@gmail.com | Facebook | Instagram

Kuva: Taru

Share

Pages