Kenties johtuu lähestyvästä joulusta tai juuri alkaneesta lomasta, mutta tänään Avocado halusi hemmotella itseään friteeratuilla banaaneilla. Ohje taikinaan löytyi Hellapoliisin keittokirjasta, mutta korvasin vehnäjauhot riisijauholla. Friteeraukseen käytin auringonkukkaöljyä. Tämä jälkiruoan tekeminen oli yhtä helppoa kuin lettujen paistaminen, mutta friteerausöljyn kuumeneminen tarpeeksi lämpimäksi vie jonkin aikaa. Sopii erinomaisesti aloittelijalle. :)

Tarjosin friteeratut banaanit Ingmanin Irish coffee -jäätelön ja siirapin kera.

(Pientä kehitystä havaittavissa taidoissa, kun friteeraus ei enää yhtään jännitä, vaan tuntuu menevän melkein rutiinilla. ;)

Edellisessä postauksessa mainitut lääkkeet ilmeisesti tehosivat, sillä olen toipunut hyvin pyörähaaverista. Jopa niin hyvin, että välillä ihmettelen itsekin olenko koskaan edes kaatunut, kun kaikka haavat ovat parantuneet. Meikillä saa pienen jälkipunoituksen piiloon. Ja kuulumisista sen verran vielä, että nyt löysi puolestaan flunssa tiensä tähän osoitteeseen...

Olen muuten epäonnistunut näissä blogiin liittyvissä kuukausitavoitteissa, oi voi.  Mutta ehkä vielä jonain päivänä postaan tänne yhden kokkauksen viikossa! Sunnuntaina terästäydyin ja tein wokkia tuoreista kasviksista. Aiemmin olen käyttänyt vain pakastettuja wokvihanneksia. Onhan se itsestään selvää amatöörillekin, että tuoreista raaka-aineista tulee niin paljon parempaa, mutta kun tuoreet kasvikset saavat ruoan näyttämäänkin niin paljon houkuttelevammalta.

Ostin wokkia varten myös kokeilun vuoksi seesamiöljyä, josta tulee hauska paahteinen maku ja tuoksu ruokaan. Voin suositella kokeilemaan, sitä käytetään usein aasialaisessa keittiössä. :)

Pari päivää sitten sattui ikävä juttu, kun ajoin pyörällä kotiin.

Kauppakassi jäi etupyörän pinnojen väliin lievässä alamäessä ja etupyörä meni lukkoon. Ei siinä paljon muuta voinut tehdä kun kaatua. Lensin naama edellä asfalttiin ja kasvot aukesivat oikean silmän alta leukaan asti. Istuin hetken aikaa siellä maassa typertyneenä ja koskettelin varovaisesti kasvoja, jolloin koko käsi olikin yhtäkkiä veressä. Kaksi ohikulkijaa pysähtyi heti auttamaan (oon vieläkin tosi kiitollinen, koska kaikki sivulliset eivät suinkaan pysähdy auttamaan ainakaan Helsingissä) ja tarkisti, että mikään luu ei ole poikki, tai etten ollut iskenyt päätä pahemmin. Pääsin itse kävellen kotiin ja taksilla terveyskeskukseen ja sairaalan röntgeniin. Naama oli aika hurjan näköinen verisenä ja toinen puoli muodottomaksi turvonneena, mutta nenä ei murtunut, hampaita ei särkynyt ja silmä pysyi ehjänä. Röntgenin jälkeen selvisi, että käsi ei ollut onneksi murtunut, vaan pahasti tärähtänyt.

Olen pitänyt muutaman päivän saikkua ja naama on jo paljon paremmassa kunnossa. (Kenties kaiken sen lohtusuklaan ansiosta, jota olen syönyt viimeiset kolme päivää.) Poikaystävä tuli äsken kotiin take away pizzan ja nepalilaisen ruoan kanssa, nam! Perhe ja kaverit ovat tukena, joten eiköhän tämä potilas näillä lääkkeillä melko pian tästä tervehdy! 

Avocado teki ensimmäisen kerran ruoan varsiselleristä.

Jääkaapissa oli nipullinen sellereitä, ja päätin kokata ne pois, ennen kuin ne unohtuisivat sinne ja mädäntyisivät. Surffasin netissä etsien helpohkoa sellerireseptiä ja päädyin sellerikeittoon. Keittoon tuli varsisellerin lisäksi sipulia, valkosipulia, kookosmaitoa ja sitruunamehua. Valmistusprosessi oli sopivan simppeli: selleri ja sipuli paloiteltiin ja paistettiin pannulla, jonka jälkeen muussasin ne tehosekoittimessa. Sekaan heitin kookosmaidon ja kaikki reseptissä mainitut mausteet.

Poikaystävä tuli keittiöön maistamaan ja hänen rehellisen spontaani kommenttinsa oli: "Mitä tää on?! Tämmöstäkö tässä joutuu syömään??" Keitto oli ihan kauheaa mössöä. Huomasin, että en todellakaan pidä keitetyn varsisellerin mausta, enkä sen koostumuksesta tehosekoituksen jälkeen. Keittoon laitettiin niin paljon chiliä, että sellerin maku peittyi. Mutta, yllätys yllätys, tulisempana versiona se maistui miehelle varsin hyvin!

Resepti löytyy täältä.

Vähän aikaa sitten kokeiltu paistettu nieriä oli sen verran herkullista ja helppo valmistaa, että tänään meillä tehtiin samantyylistä ruokaa, eli paistettuja silakoita. Silakat ovat todella edullisia, kilohinta oli 4,90€ Citymarketissa. Puolen kiloa riittää hyvin kahdelle ihmiselle kahden päivän lounaaksi. Työnjako silakoiden valmistamisessa oli, että mies leivitti ne korppujauho-vehnäjauhoseoksessa, johon oli lisätty suolaa ja pippuria. Sen jälkeen Avocado paistoi ne runsaassa voissa. Lisukkeena oli perunamuussia ja fetasalaattia.

Päätimme kaverin kanssa viettää iltaa ja kokeilla Sacherkakun tekoa. Resepti löytyi Kinuskikissan blogista. Se poikkesi jonkin verran perinteisestä sacherohjeesta, koska kakun väliin lisättiin kermavaahtoa. Sulaa suklaata ja kermaa, eli toisin sanoen aivan täydellinen kakku tyttöjeniltaan! Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin leiponut kyseistä kakkua ja olimme kuulleet sen olevan melko haastava aloittelijoille. Ehkä sen vuoksi kokeilimmekin sitä heti ensimmäiseksi.

Rehellisesti kerrottakoon, että kaveri teki pohjan. Avocado ei voi ottaa siitä kunniaa itselleen.

Kakun leikkaamisesta sen sijaan otan kaiken "kunnian" itselleni...

Muille amatöörikokeille vihjeenä: jos kakkupohjan leikkaus menee pieleen, kuorrute peittää onneksi lähes kaikki kosmeettiset virheet.
Sulatimme suklaata vesihauteessa kuorrutusta varten.

Voilà!

Että näin. Tällaista pientä sähellystä tällä kertaa. Tekemällä oppii. :) Seura oli kaikesta huolimatta mahtavaa, yhdessä oli kiva leipoa ja lopputuloskin oli suklaisen suussasulava. Glögilasi toiseen käteen ja illan elokuva pyörimään!