Katsottua: The Carrie Diaries s01e13

Kuva: The Carrie Diaries (Facebook)

SPOILER ALERT! Jos et halua tietää, mitä sarjassa on tähän mennessä tapahtunut, ethän kiusaa itseäsi lukemalla tätä postausta. [nätit kuvat kannattaa silti katsoa!]

Katsoin tämän jakson Katsomosta, koska en vaan saanut aikaiseksi istua sen esitysaikaan telkkarin edessä. Jakso perustuu näennäisesti junior prom -tanssiaisten lähestymiseen, ja niihin liittyvään parinmuodostushäslinkiin, mikä tuo esille monestakin hahmosta kaikkea mielenkiintoista:

* Mouse haluaisi mennä uuden poikaystävänsä (West) kanssa tanssiaisiin, mutta hän tietää vanhempiensa olevan asiasta eri mieltä; Mousen pitäisi seurustella toisen kiinalaisen kanssa, jotta sukulinja säilyisi; loppujen lopuksi Mouse kuulee vanhempiensa huiputtaneen häntä vuosien ajan suvun muka-tärkeistä juurista, hän tapaa poikaystävänsä tanssiaisiltana ja päätyy esittelemään pojan vanhemmilleen jakson lopussa

* Walt suunnittelee Carrien kanssa muuttoa kesäksi Manhattanille, ja hänen tunteensa Bennettiä kohtaan kasvavat; Bennett auttaa Waltia selventämään tämän kamppailua identiteettinsä kanssa mutta ei suostu tämän kanssa suhteeseen, koska Walt on vielä alaikäinen

* Maggie suunnittelee menevänsä tanssiaisiin kavereidensa kanssa, mutta hän alkaa hajoamaan jakson edetessä; Maggie paljastaa vahingossa Carrielle tämän isän seurustelevan, ja selvittäessään tätä asiaa hän kuulee Waltin homoudesta; Maggie suuttuu Carrielle ja Waltille salailusta, ja ollessaan pohjalla hän päätyy Sebastianin kanssa yhteen baarissa; Maggie kertoo asiasta Carrielle, mutta Carrie hylkää anteeksipyynnön kertomalla olevansa kyllästynyt Maggien ainaiseen itseaiheutettuun draamaan; Maggie päätyy jakson lopulla taas puuhailemaan varatun poliisiystävänsä kanssa tämän partioauton takapenkille

* Dorritin huomio tässä jaksossa on neitsyytensä menettämisessä; avauduttuaan äitinsä kuolemasta poikaystävälleen, Dorrit harrastaa seksiä ensimmäistä kertaa; hän on todella onnellinen kokemuksistaan

* Carrien isä, Tom on onnellinen säätäessään uuden naisystävänsä kanssa; Carrie vihjaa tietävänsä suhteesta eikä ole kovin tyytyväinen; Tom päättää jo eroavansa, kunnes Carrie Dorritin innoittamana antaa isälleen suostumuksensa sanoen kuitenkin, ettei hänen tarvitse vielä tavata naisystävää

* Carrie on surullinen erottuaan Sebastianista edellisessä jaksossa; he palaavat yhteen, eroavat, ja palaavat taas yhteen (tässä viimeisessä välissä Sebastian oli pussaillut Maggien kanssa, koska ero); Carrie valmistelee Larissan lähtöä kesäreissuun Japaniin ja saa jakson lopussa isältään luvan muuttaa kesäksi Larissan asuntoon, jotta kulkeminen töihin Interview'hun olisi helpompaa.

Kuva: The Carrie Diaries (Facebook)

Eniten minua rassasi tässä jaksossa Carrien järjetön päättämättömyys Sebastianin suhteen. Tottakai, kyseessä on 16-vuotiaasta hahmosta, mutta ihan vähän tuli tässä kohtaa pyöriteltyä silmiä, kun samassa jaksossa sama pari eroaa ja palaa yhteen parikin kertaa. Carrie oli hyvin dramaattinen Sebastianin ensimmäisen 'petoksen' takia (isän uudesta suhteesta kertomatta jättäminen), vaikka viha tässä oli enemmänkin isää kohtaan tämän alettua seurustelemaan Carrien mielestä aivan liian aikaisin. Sebastianin toinen 'petos' (Maggien kanssa pussailu or more) olikin jo sitten ihan pätevä syy erolle. Kaikilla olisi vaan niin paljon helpompaa, jos kukaan ei koskisi kaverin nykyisiin tai exiin, ja jos kukaan ei koskisi nykyisensä tai exänsä kavereihin. Ei siitä ikinä seuraa mitään hyvää. Ennen kuin Carrie sai tietää Maggiesta, kun Carrie makasi Sebastianin sylissä, Sebastianin kasvoilla oli kyllä Oscarin arvoinen tunnemyrsky. Hän oli pussaillut Maggien kanssa mutta palasi yhteen Carrien kanssa; pitäisiköhän kertoa... Kyynisempi tässä varmaan voisi tirskahtaa Austin Butlerin raw emotionille, mutta ongelmansa kullakin. Realisti voisi tässä tietysti todeta, että itsehän Carrie oli aikaisemmin eronnut Sebastianista, joka oli siis vapaa pussaillessaan Maggien kanssa, ja että itsehän Carrie oli jättänyt kertomatta Maggielle Waltin homoudesta. En usko, että yhdenkään teini-ikäisen tytön itsetunnolle ei tee hyvää kuulla pitkäaikaisen ex-poikaystävänsä olevan homo. Tässä kolmiodraamassa oli jokainen vähän syyllinen omaan kohtaloonsa, koska kukaan ei kyllä ollut mikään pulmunen. Mutta silti minua vähän häiritsi nuo Carrien drama queen -reaktiot.

Kuva: The Carrie Diaries (Facebook)

Toinen asia, joka minua häiritsi tässä jaksossa, oli Carrien kylmyys Maggien petoksen edessä, ja että Carrie veti tähän mukaan Maggien 'taipumuksen draaman aiheuttamiseen'. Maggien ei tietenkään olisi pitänyt pussailla Sebastianin kanssa, eikä häneltä ollut ihan viisasta tehdä itsestään uhri pyytäessään Carrielta anteeksi asiaa. Carriella oli myöskin täysi oikeus suuttua ja laittaa välit poikki Maggien kanssa, mutta mielestäni Carrien kylmyys ja menneisyyden katkera tilitys oli hiukan liikaa. Väkisinkin tuli mieleen, että tässä aloitettiin sarjan väistämättömyys: lukioaikaisten kavereiden tiputtaminen pois joukosta yksi kerrallaan, jotta jäljelle jäisi lopussa vain Carrien uusi elämä ja uudet ystävät mahtavassa New Yorkissa. Onhan se hassua ajatella, että miten noin tiivis lukioporukka ei näy ollenkaan Carrien myöhemmässä elämässä. Mouselle tämä exit strategy kirjoitettiin jo hahmokuvaukseen: Harvardiin on päästävä! Onhan se luontevaa, että eri kaupunkeihin päätyessä yhteydenpito vähentyy ja lopulta loppuu kokonaan. Maggiesta ajattelin, että on luontevaa hänen jäädä Castleburyyn, koska hänellä ei ole rahaa jatkokoulutukseen. Tämä uusin juonikehitys ja jakson lopun vihjaus Maggien rappiolliseen tulevaisuuteen tuntuu sinetöivän hänen 'säälittävän' pikkukaupunkitulevaisuutensa. Muistan tosin lukeneeni jossain sarjan luojien kertoneen, että sarjan ei ole tarkoituskaan olla täysin pääsarjalle uskollinen 'prequel', eli on mahdollista, että Carrien menneisyyden suhteen otetaan tässä sarjassa erivapauksia. Maggien petoksen voi joka tapauksessa ajatella olevan sarjan tapa tehdä tilaa Carrien elämässä uusille ystäville.

Kuva: The Carrie Diaries (Facebook)

Dorrit puolestaan on onnellinen ja niin suloinen! Miller tuo hänestä esiin luonnollisemman puolen, sekä ulkonäon että luonteen puolesta. Miller vie pisteet kotiin myös kieltäytyessään seksistä Dorrittin kanssa jakson alussa, jotta Dorritin ensimmäinen kerta olisi tarpeeksi merkityksellinen. Itseäni tässä suhteessa pelottaa lähinnä se, että Miller paljastuu jossain vaiheessa täydeksi kusipääksi. En sinänsä ollut alusta saakka tätä pariutumista vastaan, koska Dorrittin kehitys hahmona oli mielenkiintoista ja niin sööttiä. Mutta kun tässä jaksossa kävi ilmi, että Sebastian ja Miller ovat olleet samassa sisäoppilaitoksessa (yksi niistä, missä Sebastian oli varsinainen pahis), ja että Miller on jopa Carrieta vanhempi, hälytyskellot alkoivat soida päässäni. Yleensä draamassa ei ole mitään syytä tehdä tällaista yhteyttä hahmojen välille, jos se ei tule esille uudestaan myöhemmin. Tässä toivon kyllä olevani väärässä, koska Dorrit tuntuu olevan niin hauras ja valmiiksi jo nin riippuvainen Millerin hyväksynnästä.

Kuva: The Carrie Diaries (Facebook)

Jaksossa erityisen mahtavaa oli Larissan omanlaisensa sekopäisyys. Päätös lähteä kesäksi Japaniin opettelemaan Geishojen seksisalaisuuksia on juuri niin outo, että Larissa voisi sen toteuttaakin! Larissan matkan valmistelu antaa Carrielle mahdollisuuden purkaa tuntojaan jollekin vanhemmalle ja viisaammalle, ja Larissa antaa jälleen kerran mahtavan selväjärkisiä neuvoja nuorelle suojatilleen. Larissan hahmon veto on mielestäni tasapainossa sekopäisen bilettäjän ja hyviä neuvoja jakavan ystävän välillä. Tässä jaksossa puuttui Larissan elämäntavan tuomitseminen, mikä tulee yleensä esille sammumisena tai muuten vaan vetämällä yli bileissä. Erityisen viihdyttävää oli Larissan outo mutta hauska selostus omasta matkastaan New Yorkiin. Larissan selitys ghanalaisesta prinsessan tyttärestä oli siitä hauska, että Larissan näyttelijä Freema Agyeman on itsekin puoliksi ghanalainen. (Doctor Who -faneille tiedoksi, että Freema esitti pitkään sarjassa Martha Jonesia!)

Sarja on uusittu toiselle kaudelle (onneksi!). Ensimmäinen kausihan oli ns. mid-season replacement -sarja, eli sen esittäminen alkoi vasta kevätkauden alussa eli tammikuussa. Näin tehdään monesti uusille sarjoille ja hiukan epävarmoille tapauksille. Normisarjat pitävät esityskauden aikana aika pitkiäkin taukoja, joten täytesarjoja tehdään joka vuosi. Toiselle kaudelle The Carrie Diaries lähtee jo lokakuussa, joten sarja on selkeästi saanut paremman aseman vakiinnutettuaan hyvät katsojamäärät.

Uudesta kaudesta on kuultu huhuja mm. uudesta ihastuksesta Carrielle, uuden (vanhan) ystävän esiinmarssistacougarin saapumisesta Castleburyyn ja Manhattanin 'hahmon' tärkeyden voimistumisesta. Mielenkiinnolla odotan sarjan jatkumista, ja toivottavasti Sub poimii sarjan toisenkin kauden esitykseen yhtä nopeasti kuin tämän ensimmäisenkin!

Kuva: The Carrie Diaries (Facebook)

Share

Kommentit

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Vitsi, minkä analyysin oot saanut yhdestä jaksosta tehtyä! :D

Mua rassasi kanssa toi Carrien jahkailu; mutta toisaalta kun miettii Sinkkuelämän aikaista Carrieta, niin samaa jahkailuahan sillä on siinäkin ja joka monesti otti mua päähän. :D Joten ehkäpä tää nuoremman Carrien draama on vaan samaa luonnetta potenssiin teini-ikä. :D (Potenssiin teini-ikä! Mä oon nero! :D)

Uh, oonkohan mä nyt kauheen kylmä ihminen vai oonko jäänyt jonnekin teini-ikäsen henkiselle tasolle, koska musta Carrien reaktio Maggien tunnustuksen jälkeen oli ihan oikeutettu. Etenkin, kun ottaa huomioon, että kyse on teini-ikäisistä. Toisaalta en oo myös koskaan millään tasolla pitänyt Maggien hahmosta, joten mua ei haittaa tippaakaan, vaikka se pian tippuiskin pois koko sarjasta. :D

Mä pelkään kans, että Miller aiheuttaa vielä jonkun sotkun ja sit kun Dorrit on niin hauras, niin ahistaa se jo etukäteen. (En mä nyt yhtään eläydy liikaa. :D)

Oliks toi Doctor Who-viittaus mulle tarkotettu? :D Freema on mun mielestä tosi etevä näyttelijä, tai no äkkiseltään en muista sitä kuin näistä kahdesta sarjasta, mutta se kertookin paljon, kun molemmat roolit on hyvin erilaiset.

Maria Hakkala

:D Freema on kyllä ihan mahtava tässä! Muistin hänen ghanalaiset juurensa MeNaisten jutusta, jossa joku urbaani ghanalaisnainen mainitsi Freeman viihdemaailman ghanalaisena esikuvana.

Voi vitsi, ku mä just tykkään vatvoo tämmösii ihan turhii juttui jaksoista! Onneks on nyt paikka mihin nää kaikki jutut kaataa. :)

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Heh, mä tykkään kans kyl vatvoa, että ihan hyvä, kun perustit blogin. On täällä katsos muitakin sekopäisiä vatvojia ruudun takana. :D

Kommentoi