Ladataan...
Väriterapiaa

Tytär käyttää äidiltäni saamaansa rannekelloa. Siinä oli alunperin musta nahkaranneke, joka käytössä kului ja oli tarpeen vaihtaa. Ostimme siihen silloin valkoisen nahkarannekkeen, joka sekin on jo kulunut ja hieman rikki. Eilen lauantaina kauppaan lähtiessämme, tytär halusi mennä kysymään minkalaisia rannekkeita löytyisi. Nahkainen tuntuu välillä hiostavalta, joten hän halusi jotain muuta. Metallisia oli tässä sivuliikkeessä aika vähän tarjolla ja hetken jo mietittiin, että luovumme rannekkeesta siltä päivältä ja tytär menee viikolla keskustan isompaan liikkeeseen.

Myyjällä  kuitenkin oli käytössään Daniel Wellingtonin kankainen ranneke, josta tytär kiinnostui. Daniel Wellingtonin kellotkin kiinnostavat häntä, mutta sitä emme nyt hankkineet. Hyvä synttäri- tai joululahjaidea.

Vaikka tämä kello on jokin halpisversio ja varmaankin äitini saama lisälahja jostakin tilauksesta, on se kuitenkin aika persoonallinen ja kivan näköinen. Kellotaulusta näkee läpi, noista reunojen alueista. Tytär on kovasti tykännyt tuosta kellosta. Hän mietti pitkään tämän rannekkeen, ja toisen jossa keskiraita oli vaaleanpunainen, välillä. Valitsi lopulta tämän. Tarjolla oli myös yksivärinen viininpunainen, jonka minä varmaankin olisin valinnut, mutta tytär valitsi tämän rannekkeen.

Kankainen versio ei varmaankaan hiosta siten kuin nahkaiset tai metalliset ja lisäksi tämä on helppo irrottaa. Sen voi pestä pesukoneessa. Kätevää, eikö vaan?

Ladataan...
Väriterapiaa

Sain ystävältäni Kirsihannelelta värihaasteen. Hän itse teki vaaleanpunaisen, minä sain tietenkin lempivärini oransin. Nämä kuvat eivät ole kaikki tästä tietokoneen ääreltä, eivätkä edes kotoa, mutta tässä niitä kuvia tulee.

Tämä kuva on työmatkan varrelta, odottelen metroa jotta pääsen työpaikalle Ruoholahden kautta Salmisaareen. Kuva on otettu perjantaina, koska viikonloppuna en tokikaan ole siellä kuvaamassa. Loput kuvat ovat tältä sunnuntailta tästä ympäriltäni kotoa.

Tietokoneen näppäimistön päältä löytyi siman ohje. Miten lie unohtunut tähän, kyllähän sitä vapuksi tehtiin.

Kun käännän päätäni oikealle, löytyy hyllystä oranssi laskumappi.

Sitten täytyykin jo ahteria nostaa penkistä ylös ja tutkailla ympärilleen laajemmalti. Löytyi äitinepäiväkortti joltakin vuodelta, ystävältä saatu kortti, lankakerä ja sakset.

Oranssit crocsit, imurissakin on oranssia väritystä ja kirjahyllyssä kynttilä. Varmasti löytyy vielä muutakin kun alkaa katsella, mutta jottei postaus venyisi kilometrin mittaiseksi, nämä riittävät tähän. Hauska postaus tehdä, kiitos haasteesta.

Kommentoijille valitsen värin. :)

Ladataan...
Väriterapiaa

Työkaverini täyttää pian 60 vuotta. Tein kevättalvella joogasukat toiselle työkaverille joka täytti 40 vuotta ja mietin pääni puhki mitä voisin tehdä lahjaksi tälle heinäkuussa synttäreitään juhlivalle kollegalle. He ovat lähimpiä työkavereitani ja aivan ihania ihmisiä, joten on kiva antaa jotakin vähän mietittyä ja myöskin itse tehtyä.

Viime vuoden kesälehdessä oli ohje virkatusta repusta ja se on ollut todella suosittu malli. Facebookin käsityöryhmissä on paljon kuvia repuista joita ihmiset ovat tehneet. Ihmettelen miten se ei pälkähtänyt mieleeni aikaisemmin, mutta hyvä kun pälkähti edes vähän myöhemmin, onneksi kuitenkin ajoissa.

Tässä kuva ohjeesta. Satuin taas kerran näkemään Facebookissa kuvan tästä repusta ja silloin sen keksin, että tämähän on täydellinen lahja kollegalleni. Näytin kuvaa töissä (kollega oli lomalla juuri tuolloin) ja he pitivät sitä aivan loistavana ideana.

Jäin itse lomalle kesäkuun toisella viikolla, joten aikaakin oli reppua virkata. Reppu virkataan kalalangasta jossa värivalikoima ei ole suuren suuri. Netistä löysin kuitenkin muutaman muunkin värin kuin tuon luonnonvalkoisen ja tytären kanssa yhdessä valitsimme tällaisen beigen. Tytäre haluaa myös tällaisen, joten sitä varmaan seuraavaksi tekemään.

Ensin virkattiin kahdeksan kukkapalaa. Se olikin oikein kiva malli virkata, tykkäsin kovasti. Nämä palat yhdistettiin sitten renkaaksi ja ensi virkattiin alaosa palojen reunoista alaspäin. Tämän jälkeen pohjakappaleet, kaksi kappaletta jota virkattiin yhteen ja kiinnitettiin alareunaan virkkaamalla. Sitten jatkettiin virkkaamista ylöspäin. Kun itse reppu oli valmis, virkattiin vielä läppä ja hihnat. Metallirenkaat kiinnitettiin ompelemalla, hihnat myös ompelemalla renkaisiin ja läppä repun yläreunaan. Viimeiseksi vielä punottiin nyöri ja tehtiin tupsut. Tuo nyöri tuottikin minulle ensin pientä päänvaivaa, teimme tyttären kanssa ensin koenyörin, mutta hyvin se onnistui ja teimme sitten tuon lopullisenkin.

Tänään sunnuntaina kiinnitin toisen hihnan, päättelin loput langanpäät, pujotin nyörin ja tein tupsut.

Ja nyt reppu on valmis, tällainen siitä tuli. Vaikka siinä matkan varrella oli muutama kohta jotka harmittivat eli en ollut täysin tyytyväinen lopputulokseen, mutta nyt kun katselen valmista reppua, olen kyllä todella tyytyväinen. Repusta tuli kaunis ja olen varma että myös saaja pitää siitä.

Pages