1920 -luvun tyyli loistaa Sinebrychoffin interiööreissä

Verhon takaa by Vallila

Kesäpäivistä ja piknikeistä tunnetun Sinebrychoffin puiston, Koffarin kulmilla sijaitsee ulkopuolelta huomaamaton, mutta historiallinen taideaarre. Bulevardilla Helsingin Punavuoressa toimii taidemuseoksi restauroitu Nikolai Sinebrychoff vuonna 1842 rakennuttama edustusasunto. Kun asunto peruskorjattiin entiseen loistoonsa vuosien 2001-2002 aikana, oli Vallila tekstiiliosaamisellaan mukana rakennuksen henkiinherättämisessä. Tavoite oli luoda huoneet vastaamaan mahdollisimman tarkasti vuoden 1910 ulkoasua, Fanny Sinebrychoffin kotimiljöötä. Interiöörimuseossa voi nyt ihastella paitsi sisustusta, myös upeaita taidekokoelmia aikamme mestareilta. Talossa on myös vaihtuvia näyttelyitä.

Empiresalissa roikkuvat kullankeltaiset verhot. Niiden materiaali on silkki ja kankaan on museo teettänyt Ranskassa aivan alkuperäisen verhokankaan sidoksen mukaan. Verhokangas on samaa kangasta kuin salin kalusteiden verhoilukangas, joten se on tuhtia ja kestävää. Verhot ovat monimuotoiset kieppeineen, sleefeineen ja upeine koristenauhoineen. Verhot olivat alkuperäisissä valokuvissa asennettu väärin päin, jonka huomasi verho-ompelijamme kuvia tutkiessamme verhojen kaavoitusvaiheessa. Restauroinnin yhteydessä verhot päätettiin asentaa oikein kuvista poiketen museonjohtajan kanssa yhteispäätöksellä. Koristenauhat ja verhojen pidikkeet on Vallila tehnyt myös alkuperäisten mallien mukaisina. Kauniit verhovyötteet tehtiin käsin ja pelkästään näiden empiresalin vyötteisiin meni tekijöiltä puoli vuotta. Kappaverhoja kiertävän koristenauhan tupsuja myytiin museokaupassa avaimenperän koristeiksi kotimuseon auettua remontin jälkeen.

Pitsiverhoista tuli yksi verhoremontin ihanimpia tarinoita. Alkuperäisistä pitsiverhoista oli jäljellä vain riekaleita. Kuvasimme ne ja lähetimme kuvat tehtaille, joiden tiesimme osaavan tehdä samantyyppisiä kankait. Kankaiden langat olivat paksumpia kuin nykyisin käytettävät, sidos oli erikoinen ja kuvion raportti oli eri kuin nykykoneilla oli mahdollista tehdä, joten saimme monesta tehtaasta kielteisen vastauksen uustuotannolle -kunnes eräänä päivänä Anne Bernerille soitti yli 80-vuotias sveitsiläinen herrasmies, pitsitehtaan omistaja, joka tiesi, että Paul ja Fanny Sinebrychoff olivat ostaneet aikanaan kankaan heiltä. Tehdas tekee nykyisin pitsejä vain alusvaatteisiin, mutta heillä oli edelleen tallessa tämä antiikkisia puuvillapitsejä kutova kutomakone, joka otettiin uudelleen käyttöön ja saadaksemme määrämittaiset pitsiverhot Sinebrychoffin empiresaliin ja kustavilaiseen saliin tismalleen samanlaisina kuin ne alunperin olivat olleet.

Kustavilaisen huoneen verhot ovat pehmeän marjapuuronpunaiset jaquardq-kuvioiset kultalankaiset silkkiverhot. Verhokangas on tässäkin salissa samaa kangasta kuin mitä kalusteiden verhoilut. Se on aikanaan ollut todella arvokasta ja koska se on myös paksua ja peittävää, on sivuverhokankaan leveys vain noin puoli metriä. Verhon reunoja kiertää upea kultainen hapsunauha.

Koristeelliset verhopidikkeet ovat myös kullanväriset. Niidenkin malli on otettu alkuperäisistä vyötteistä ja ovat suurta käsityötaidetta, jota juuri nykyisin ei enää osata tehdä. Jokainen ikkuna on kuin erillinen kaunis taulu, koska kappaverhot ja kultainen koristeellinen verholauta muodostavat upeat kehykset ikkunalle ja siitä näkyvälle Bulevardin maisemalle.

Ruokasalissa on samettiverhot, joita kiertää valkoiset puuvillaiset koristenauhat tupsuineen. Tässä huoneessa on pellavaiset valoverhot "muurahaisenpolku" -koristeompeleilla koristeltuina. Verhot on sidottu puuvillaisin pompulapidikkein, jotka yhtä hyvin voisivat olla 70-luvulta, mutta malli on poimittu ruokasalin valokuvista, koska yhtään alkuperäistä ei ollut enää jäljellä.

Huoneessa on myös puolipellavainen tapetti, joka mukailee alkuperäistä. Sisustusarkkitehti Markku Nors on hallinnoinut upeaa väriskaalaa, jota kotimuseon tekstiileissäkin on käytetty. Museo ja sen remontin suunnittelijat saivatkin pohjoismaisen värityspalkinnon tunnustuksena loistavasta lopputuloksesta remontin valmistuttua.

Olen ollut aikanaan tekstiilitoimittajana tässä projektissa, jota tehtiin intensiivisesti yli vuoden ajan. Näiden huoneiden lisäksi toimitimme tekstiilit kaikkiin muihin museon tiloihin ikkunaverhoista, vitriineihin, kattokruunujen silkkisukista, mattoihin ja auringonhäikäisysuojiin. Tehtiin pöytäliinoja huovasta ja kirjottiin tyynyjä Paul Sinebrychoffin työhuoneeseen. Opin projektissa niin paljon, että pidän sitä verhourani museaalisten verhojen korkeakouluna ja olen ikikiitollinen, että olen saanut olla mukana tässä upeassa hankkeessa.

Sinebrychoffin taidemuseo
Bulevardi 40, avoinna ti, pe 10-18, ke, to 10-20, la, su 11-17

Terveisin Päivi Grönqvist

Share

Kommentoi