Ladataan...
VILHELMIINA H.

KOLME HYVÄÄ ASIAA

päivässäni

  • sunnuntaissa ylipäänsä on aina oma vapaus ja ihanuus, sunnuntaissa on aina jotain spesiaalia
  • rakas lapsuudenystäväni saapuu kylään ja saan viettää hänen kanssa monen monta päivää täällä pohjoisessa
  • minua hymyilyttää jokin, tiedä sitten että mikä, mutta hymyilyttää vain

tänä vuonna

  • aloitin opiskelut - välillä tuntuu että pystynkö minä tähän ja onko minusta tähän, mutta haluan haastaa itseäni ja tiedän, että selviydyn ihan mistä vain sillä oikealla asenteella JUST GO FOR IT
  • uskon vahvasti, että vuosi 2018 on uuden alku - mennyt jätetään taakse ja aloitetaan puhtaalta pöydältä, ja uskon, että muutoksia tulee paljonkin, pieniä tai isoja
  • aion viettää yöttömät yöt täällä Lapissa, olen haltioissani ja odotan kesää juuri sen takia

elämässäni

  • minulla on upea sukulais- ja ystäväpiiri - ihmisiä, jotka oikeasti välittävät ja ovat tavoitettavissa ihan milloin vain
  • olen päässyt ikävien asioiden yli, olen antanut elämälle luvan jatkua
  • se on jännittävä ja yhtä seikkailua - saa ollakin niin kauan kuin minun on tarkoitettu pysähtyvän

minussa

  • se, että uskallan haastaa itseäni ja tehdä asioita mitä olen aina luullut etten osaisi tehdä
  • positiivisena pysyminen ikävissäkin elämäntilanteissa - ​hei sinä oma sisäinen aurinko älä lähde koskaan pois
  • terveys, sitä ei todellakaan saa pitää itsestäänselvyytenä - olen todella kiitollinen että olen terve, ehjä ja että saan elää tällä maapallolla, saan toteuttaa itseäni ja tehdä omilla toimivilla raajoillani periaatteessa ihan mitä vaan haluan

blogissani

  • että on taas inspiraatiota kirjoittaa ja olla läsnä täällä - olikin ikävä kirjoittamista ja blogipuuhia
  • positiivisuus - olen saanut lukijoiltani (teiltä ihanilta!) palautetta positiivisesta asenteesta ja aurinkoisesta olemuksesta, joten kai minun on myönnettävä että se on totta, kiitos minäkin teitä ylikaiken xx
  • selkeys ja aitous, en esitä ketään muuta tai halua antaa väärää kuvaa itsestäni - olen oma itseni ja hyvä juuri tälläisenä bloggaajana

 

haastan kolme (plus yksi) muuta ihanaa Lilyn bloggaajaa, 

Bansku

Minä(kö?)

Siri

Anna

 

Rakkautta sunnuntaihinne,

xx Vilhelmiina

Ladataan...
VILHELMIINA H.

They say opposites attract but I think people like us fall in love with people like us. We fall in love with ourselves. I think it takes more than just anyone to be with one of us. We see the deeper parts of people.

We long for their souls, for their garden of thoughts, for feeling their backbone, their spine, inhaling the words they breathe. We see more in people 'cause of what we know ourselves.

I think we fall in love with people like us, people with beautiful words, and thoughts, and glances at strangers and artistry.

We can't just wake up in the morning and go to work. We want to lie in bed, count the freckles on our shoulders, how many times a raindrop hits the window. We breath differently. We strive off of beauty, that's why we can't settle for just anyone who's different. There's got to be a person we find beauty in - who thinks, feels and wonders as remarkably as we sometimes do.

I think we fall into people who are a lot like us 'cause they understand, appreciate, relate, and know the way we experience and feel. And I think that's important.

They say opposites attract, like magnets, they're pulled from different places, ending up together. But we don't need opposites, or magnetic force. We're on the same side, north or south. We don't need to be pulled together.

We're already there.

- Unknown

​Niin kauniita sanoja. Niin totuudenmukaisia lauseita - viimeiset niistä täydellisiä; ''Olemme samalla puolella, pohjoisessa tai etelässä. Meitä ei tarvitse vetää yhteen, me olemme jo yhdessä.''

Olen huomannut, että minua ympäröivät samankaltaiset ihmiset kuin mitä minä olen. Samankaltaiset siinä mielessä, että meillä niin ajatukset kuin tekemiset kolahtavat yksiin. Olen saanut ystäväkseni sellaisia ihmisiä, jotka ajattelevat kuin minun aivoilla, tekevät asioita joista minäkin pidän ja joiden kanssa on vaan niin helppo olla. Helppo olla, vaikka oltaisiinkin yhdessä samassa huoneessa, mutta puhumatta - tajuamme kyllä että koko ajan ei tarvitse höpöttää. Ymmärrämme toisiamme puhumattakin, ymmärrämme toisiamme ilman sanojakin.

Vaikka tulen toimeen ihan kaikentyyppisten ihmisten kanssa - mikä on rikkaus sekin - mutta sielunsiskot ja -veljet ovat niitä, jotka ovat lähimpänä minua ja ovat siinä aina, he ovat jääneet pysyvästi syvälle sydämeeni. He tietävät ajatukseni ja sisäisen maailmani, ja ymmärtävät minua milloin haluan olla yksin ja milloin taas kaipaan seuraa. Ymmärtävät minua ilman että joutuisin selittämään turhia. Turhan selittäminen on niin turhaa, tai selittäminen ylipäänsä aikaa ja energiaa vievää. 

​Siksi kai ikävöinkin niin kovasti heitä. Emme asu miljoonien valovuosien päässä toisistamme, mutta kun oma sielu ei ymmärrä että välimatka on vain väliaikaista. Se on hetkellistä.

Uskon, että jokaiselle meistä on maailmassa sielunsiskoja, jotka ovat tarkoitettu tulemaan osaksi omaa elämää. Uskon myös, että jokaiselle meistä löytyy tästä maailmasta sielunkumppani, se yksi ja ainoa. People comes and goes, but true soulmates stays forever in your heart and in your mind. And that's the truth of all this everything.

 

xx Vilhelmiina

Ladataan...
VILHELMIINA H.

 

”Life is really simple, but we insist on making it complicated” 

- Kungfutse

Mielialani ovat vaihdelleet viimepäivinä ihan laidasta laitaan. Ilosta suruun, surusta iloon. En ole nauttinut tästä ailahtelusta ollenkaan. Enkä usko, että ne ovat olleet mitään naisten PMS-oireita, ovat vaan olleet tälläisiä ihmeellisiä muuten-vain-oireita. Ovat vaan olleet, ja sekoittaneet pääni.

Olen sitten ajatellut kaikenlaista, kun kaikenlaiset asiat ovat sekoittaneet pääni.

Miksi en löydä sitä omaa tasapainoista itseäni syvältä sisimmästäni, se on hukkunut taas jonnekin. Ja haluan sen takaisin. Juuri nyt olen järkevä, mutta hyvin epätasapainoinen nainen. On tietenkin ollut surua, ja olen kuullut ikäviä uutisia vähän joka suunnalta, mikä on vaikuttanut omaan henkiseen vointiini. Silti olen osanut hymyillä, nauraa ja iloita joka päivästä, koska niin mielestäni kuuluukin tehdä - elämä on kaunis ja ainutlaatuinen asia, jokatapauksessa.

Elämäni olikin jo tovin pelkkää ylämäkeä, joten ehkä tämä yhtäkkinen alamäki palautti minut taas maanpinnalle. Tai itseasiassa mistä, mistä se palautti minut maanpinnalle? En muista leijuneeni pilvissä - vaikka onkin maailman parhain tunne kun elämä tuntuu kuin joltain yhdeltä onnea pursuavalta elokuvalta - vaan olen pysynyt aina vahvasti maanpinnalla, vaikka ajatukset välillä leijuisivatkin tuolla jossain korkeuksissa, omissa unelmissa ja haavemaailmoissa.

Omaan vähän sellaisen asenteen, että elämä on juhla myös arkenakin tai vaikka silloinkin kun on kurjaa - jokaisesta päivästä löytyy juhlittavaa. Yritän löytää, yleensä löydänkin. Että mitä sitä turhaan murehtimaan, vaikka tekisi mieli murehtia ja oikein kietoutua siihen murehduksen mustaan maailmaan. 

Tämä asenne ja positiivisuus on tarttunut minuun yhdestä entisestä työkaveristani muutama vuosi sitten, ja niin vahvasti tarttui, että edelleen omaan tälläisen luonteenpiirteen. Ja se on niin mahtavaa. Toivottavasti ei lähde kulumallakaan pois - ei tämän luonteenpiirteen tartuttaja tai itse luonteenpiirre.

 

Uskon, että kun meidän on aika lähteä tästä maailmasta fyysisesti, niin meidän sielu kuitenkin jatkaa matkaansa ja syntyy uudelleen. Se on minun kuvitelma, eikä muiden tarvitse samoin uskoa,

minä vaan nyt ainakin uskon. 

Tämä elämä opettaa meille jotain, mitä voimme hyödyntää seuraavassa elämässä. Minusta on ainakin kiva uskoa tuollaiseen.

On surullista, että jotkut meistä lähtee tästä maailmasta liian nuorina ja liian aikaisin, ennen kuin he edes ehtivät tutustua tämän maailman kauneuteen ja myös omaan itseensä tarpeeksi. On surullista, että joillekin se on kohtalo, mutta joillekin taas se on ainut ratkaisu päästä maailmasta pois. Se on minusta niin väärin. 

Olisi vain mahtava, että jokainen meistä tajuaisi tämän lauseen; 

”maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille”

ja sen, että kaikki vaatii aikaa. Mikään ei tapahdu hetkessä, ainakaan ne maailman upeimmat asiat. Mutta ne tapahtuu, kun vain jaksat odottaa. Odotus palkitaan, aina.

Meillä jokaisella on tarkoitus elää juuri nyt, juuri tällä maapallolla. Et ehkä ole vielä löytänyt omaa - älä huoli, en minäkään - mutta jokainen meistä on tarkoitettu tekemään tiettyjä asioita meidän omassa ainutkertaisessa elämässä, tällä meidän yhteisellä maapallolla. On aivan sama teetkö näyttäviä vai mitättömän pieniä asioita elämäsi aikana, mutta tee niitä - tärkeintä on, että teet sitä mistä tykkäät tai pikemminkin mitä rakastat. Yksinkertaisesti.

Ja ainutlaatuinen. Olet täydellinen.

 

xx Vilhelmiina

Pages