Kuten monissa muotijutuissa on jo toistuvasti mainittu, viininpunainen on tämän syksyn SE väri. Ainakin meille "taviksille" ;) Ja vaikka en todellakaan ole mikään muotiekspertti, minun tarvitsisi olla sokea etten huomaisi tätä "hittiväriä" kaupoissa. Oikeasti.

Kävin pari päivää sitten kiertelemässä kaupoissa, ja olin oikeastaan jo ihan tyrmistynyt kun kauppa toisensa jälkeen puffasi viininpunaista. Ei siinä etteikö viininpunainen olisi oikeastaan hyvin kaunis väri, mutta miksi ihmeessä viininpunaisia jeggingsejä..? Jokaikisessä paikassa.  Aloin juuri toipua keltaisista, oransseista, pinkeistä ja vihreistä jeggingseistä. Nämäkin värit olivat mielestäni aika hienoja ja kesäksi piristäviä, mutta eivät kyllä laisinkaan minua. Turkooseja jeggingsejä yritin sovitella, mutta ei, ei minulle. Mieluiten katselen haikeana muita uskalikkoja :)

Viininpunaisen vallatessa kaupat tänä syksynä tekstiilikaksoselta ei kyllä voi välttyä. Joten viininpunaiset jeggingsit saavat minun puolestani jäädä kauppaan, sillä en myöskään oikein keksi muuta väriparia viininpunaiselle kuin valkoisen..?

Tässä Vero Modan esimerkki:

Mutta tähän Lindexin kauniisti hohtavaan viininpunaiseen huiviin aion kyllä sortua :)

Kehtaako tätä myöntääkään... KYLLÄ, olen lukenut Fifty Shades trilogian. 

1. Fifty Shades of Grey
2. Fifty Shades Darker
3. Fifty Shades Freed

Varsinkin kesälomalla arvostan kevyttä hömppää ja normaalisti käynkin kirpparilta hakemassa vanhan kunnon Harlequin -romaaneja, jotka auttavat kovalevyn tyhjentämisessä.

Bongasin tämän supersuositun kirjasarjan jo joku aika sitten suosikkikirjakauppani "Recommended" listauksesta ja aikani sitä pohdiskeltuani, ja kaikenlaisia juttuja kuultuani, oli ihan pakko tilata. Tai siis ensin yritin kyllä lainata tuota ensimmäistä kirjaa kirjastosta, mutta taisinpa olla jonossa 140. jotain... Laskeskelin, että suunnilleen kolmen vuoden päästä olisin saanut kirjan käsiini, joten päädyin tuon ensimmäisen osan ostamaan :)

Aloitin lukemisen kesälomani ensimmäisenä päivänä. HOT HOT HOT!

Kirjasarja kertoo siis Anastasia Steelen ja Christian Greyn hieman, hhmnn, erikoisen rakkaustarinan. Alkuasetelma lyhyesti: Christian on lapsena pahoinpidelty miljärdööri, joka sopeutui ilmaisemaan vihansa maailmaa ja naisia kohtaan S&M roolileikeissä. Anastasia on taas hieman idealistinen ja suloinen, viaton neitsyt. Ensin Christian yrittää suostutella Anaa alistettavakseen leikkeihinsä, mutta Ana on kaikkea muuta kuin alistuva luonteeltaan. Loput kirjasarjasta sitten seuraakin pariskunnan sopeutumista ensinnäkin parisuhteeseen ja kommunikoinnin tärkeyttä. Rakkaus on kaikenvoittava, jälleen kerran! Extrajuonena kirjassa on myös Christianin "psykopaattiset" exät, Anaan rakastuvat miehet jne.

Ja tämä kirjasarja sisältää paljon, siis TODELLA paljon, yksityiskohtaisia seksikohtauksia. Eikä sitä ihan tavallisinta seksiä, kaikkea muuta kuin "vanillaa". Sivukaupalla seksiä! Mieletöntä seksiä! Ja mieletöntä, että E.L .James on pystynyt kaiken sen yksityiskohtaisesti sanoiksi pukemaan ja kuvailemaan todella eroottisesti eikä mielestäni yhtään "limaisesti". Tosin on huomautettava, että luin kirjasarjan englanniksi ja en oikein tiedä, että miten tuon kaiken saisi "kauniisti" suomen kielelle käännettyä... 

1. osaa en kyllä pystynyt punastelematta lukemaan, mutta huh, olipa kyllä kuumaa kamaa! Kyllä sitä vähän aikaa haukkoo henkeään kirjan tarinoita lueskellessa. 2. ja 3. osa eivät sittet enää juurikaan shokeeranneet seksillään, vaan olin jo paljon kiinnostuneempi miten Anan ja Christianin tarina päättyy. Ehkä vähän turhan siirappinen loppu jopa, mutta onhan se toki söpöä että happily 4-ever! ;)

Tämä kirjasarja ei todellakaan sovi arastelijoille, mutta eroottisista tarinoista nauttiville voin lämpimästi suositella kuten myöskin ihan oppaaksi ihmisille, joita kiinnostaa seksin se hieman "kinkympi" puoli. Pehmopornoa, indeed.

Aah, Ikean uusi kuvasto on ilmestynyt ja olen syvästi, syvästi rakastunut yhteen nojatuoli-uutuuteen! Strandmon nojatuoli, I love you!

Tai en tiedä, että voiko sitä varsinaisesti uutuudeksi sanoa, kun kyseessä on 50-luvulla alunperin valmistettu malli. Ihanan chic! En kylläkään millään keksi, että mihin saisin tämän ihanuuden asunnossani ympättyä. Ehkä korkeintaan makuuhuoneen nurkkaan vaatetelineeksi.

Must must must have! Ostan tämän vaikka varastoon odottamaan uutta asuntoa! ;)

Lisäksi, tämä LAPPLJUNG RUTA matto teki kyllä vaikutuksen. Pakko käydä tämäkin tarkistamassa. Onni on asua Espoossa, 10 min ajomatkan päässä.

En oikein ymmärrä ihmisiä, jotka suoralta kädeltä inhoavat Ikeaa. Tai no, itse en kyllä voi sietää keltaisia mäntykalusteita tai kliinisen valkoista *puistatus*. Omasta mielestäni Ikeassa parasta on, no, edullisuus ja tuunaus. Hyviä peruskalusteita löytyy, joita voi sitten modata omanlaisekseen. Malm lipastohan on tosi ostettu ja tunnettu, mutta sitäkin voi tuunata vaikkapa tapetoimalla. Olen nähnyt muutamia todella hienoja esimerkkejä.

Ja Ikeaakin voi toki tuunata Ikealla :) Ostin SAMTID lattiavalaisimen, sillä mekanismi oli juuri sitä mitä tarvitsin, mutta varjostin on ihan törkeän ruma ja muovinen. JÄRA varjostin on simppeli ja kaunis, ja nyt lattiavalaisin on uudessa asussaan paljon paremman näköinen.

Tänä kesänä olen itse asiassa puuhastellut montakin kassia, kassien virkkaaminen taitaa olla melkeinpä lempipuuhaani. Olen muutaman kerran yrittänyt neuloa villatakkia yms, mutta kohtalaisen nopeasti valmistuvat työt ovat minulle suorituskeskeisenä tyyppinä paljon palkitsevampia.

Mutta tässä siis tämän kesän suosituin pikkukäsilaukku, joka toimii oikeastaan rannekorunakin :)

Inspiraatio tulee Ullaneule.net -sivustolta, josta tämä Esther niminen malli löytyi.

Oma laukkuni on ohjetta pienempi (k:23 cm ja l:21 cm) ja lisäksi tein muutamia muitakin pieniä säätöjä. Materiaali on jotan kirppikseltä ostettua valkoista ja puuvillaista säästölankaa. Laukun vuoritin vanhalla tyynyliinalla ja olin positiivisesti yllättänyt siitä miten siististi sain vuoren ommeltua kiinni ompelukoneella.

Flunssaisena oleminen on tylsää ja ärsyttävää, erityisesti lomapäivänä! Joten päätinkin suunnata energiani vanhan superlon-patjan palan hävittämiseen. Sen avulla muutin LACK-sohvapöytäni hetkeksi rahiksi, kunnes löysin nykyisen ja iki-ihanan rustiikkisen sohvapöytäni.
 
No enivei :) Dedu dukossa ja surkeana ei tee mieli edes paistatella auringossa, eli virkkuukoukku kokoa 8 ja tummanturkoosi trikookude käteen. Hetkeen aikaa googleteltuani inspiroiduin Kodin Kuvalehden Neulo ja virkkaa kaunista kotiin artikkelin rahista. Ja päivän aherruksen jälkeen, ta-daa, tässä oma versioni!
 

 
En sitten tiedä, että voiko tätä ihan rahiksi nimittää kun on niin matala, ehkä ennemminkin istuintyyny..? Artikkelin mallista poiketen aloitin vain kuudella silmukalla, olen jo oppinut että käsialallani kahdeksan aloitussilmukkaa on liikaa. Lisäksi, "kanttasin" reunat virkkaamalla reunakohdissa vain silmukan takimmaiseen reunaan, ja virkkasin kokonaisena erillisen pohjan sijaan. Yläosasta tulikin sitten paljon pyöreämpi. Tässä myös kuva suoremmasta pohjasta.
 

Trikookudetta kului n. 1,8 kg. Ja strategiset mitat ovat: korkeus 15 cm ja leveys n. 40 cm.