Elämä on (muutakin)

Ladataan...
visual diary

Valitin taannoin ystävälleni, kuinka VIHAAN (muuten niin kivan) Company -lehden I love my life -palstaa. Siellä kun joka kuukausi joku keskimäärin 25-vuotias ihminen kertoo täydellisestä elämästään ja kuvailee kauniilla kuvilla varustettuna sitä, miten hän viikonloppunsa viettää.

Näiden tyyppien ammatit ovat tietysti kategoriaa korusuunnittelija, stailistin assari, bloggaaja/dj (hmm, miten sulla on sitten ison näköinen luksusasunto Lontoon trendialueella) tai jotain muuta supercoolia. Heillä on aina täydelliset hiukset, vintagelöytö-garderobit, tilavat asunnot ja ihanat hipsterimiehet. Pahin oli kuitenkin tyttönen, jonka bisnes oli kukkatoimitus. Eli se, että hän pyöräili stailikkaana kaunis kukkakimppu kädessä trendipyörällään viemään sen yhden kukkakimpun kerrallaan asiakkaalle. Anna mun kaikki kestää!

Tässä vaiheessa suljin lehden, kiskaisin lounas-linssikeittoni loppuun ja päätin lopettaa palstan lukemisen.

Mutta kyllä monen, ja sunkin elämästä saisi ton kuuloisen, ystäväni sanoi jos sen vaan kuvailisi noin.

Samaa pohdin toisen ystäväni kanssa

Niin, kyllä mä instagrammasin kaikki nää kauniit mansikkaleivokset ja viinilasit, mutten sitä kun oksensin noroviruksessa kaksi päivää kuoleman kielissä.

Tottahan se on. Jos vilkuilit tällä viikolla mun Instagram -feediä, et nähnyt sitä, että mulla oli huono hiuspäivä-viikko, outo allerginen reaktio naamassa, huono omatunto siitä, etten ehtinyt lenkille yhtenäkään iltana vaikka on valoisaa ja että söin laihaa linssikeittoa neukkarissa kun muut olivat lounaalla. Etkä sitä, etten saanut kirjoitettua yhtä työjuttua vaikka kuinka yritin ehtiä koko viikon, että kaikissa sukkahousuissa oli reikiä ja samat likaiset astiat viruivat (ja viruvat edelleen) tiskialtaassa. Lisäksi kävin koko viikon suihkussa pimeässä, koska ensin en ehtinyt ostamaan uutta vessan loisteputkilamppua ja sitten kun ehdin, en vaan saanut sitä silti toimimaan. Näit ehkä sen, että kävin yhtäkkiä tosi monessa tilaisuudessa, jossa oli herkkuruokia, skumppalaseja, tyylikkäitä uutuustuotteita ja kauniita ihmisiä.

Niin. Paras tapahtuma oli kuitenkin se, jossa toista kenkäänsä vastaan sai kylmän kaljan ja tulista papukeittoa ja hörppiä niitä ulkona kadulla muiden sukkia katsellen. Ja tietysti mulla oli just ne reikäiset sukkahousut jalassa. (Lopuksi sai sen kenkänsä takaisin, onneksi).

Kaikella on kaksi puolta, aina.

Yritän muistutella tätä itselleni silloin, kun haluan heittää sen lehden ikkunasta ulos ja hautautua sohvalle (imuroimattomien) peittojen alle. Tai silloin kun jonkun muun elämä kuulostaa niin hiton täydelliseltä että tekee mieli raivostua.

Kellään ei mene aina vaan hyvin. (Ja jos menee, on sekin aika tylsää)

-----

Things sometimes look perfect, but there´s always too sides to every story.

Share
Ladataan...

Kommentit

MISSÄ sai kenkälainaa vastaan kaljaa? :D

saarah
visual diary

Iso-Roballe avattiin uusi lenkkarikauppa Good Kicks, jonka mahtava avajaiskonsepti tää oli :)

https://www.facebook.com/good.kicks

Laura P...
Tyylitietotoimisto

Hahhaa! Kuulostaa niin tutulta! Nuo kuvailemasi "arjen haasteet" olisivat voineet olla ote myös meikäläisen tästä viikosta. Tässä myös syy, miksi olisi aika huono lifestyle-bloggaaja. Meikäläisen elämässä kun on vähemmän glamouria, pioneja pöydällä ja skumppaa lasissa, kuin likaisia tiskejä altaassa ja pyykkejä tuoleilla. Tosin, kai nekin saisi kuulostamaan glamourilta, jos oikein yrittäisi :)

Ja sitä olen myös minä monesti miettinyt, että millä rahalla ne assarin assarit asustavat niissä Itä-Lontoon trendilofteissa?! Ei ymmärrä!!!

saarah
visual diary

No niinpä. Musta tollasissa lehtijutuissa pitäs aina olla sellanen Pappa betalar -täppä yläreunassa, niin lukijan ei tarvis ihmetellä ;)

Ansa! (Ei varmistettu) http://ansalla.blogspot.fi/

Aika paljon ihmiset "editoi" omaa elämäänsä blogeissa ja netissä ylipäätään, ja ihan sallittuahan se on. Tosin itse pidän sellaisista hieman elämänmakuisemmista blogeista, joissa välillä kaikki on huonosti ja se saa näkyä.

saarah
visual diary

Aivan. Se on jotenkin huvittavaa mutta tietty myös oikein ymmärrettävää :)

riik
3h+kasvimaa

no mä huvitan aina itseäni ajatuksella, että menisin tuohon tien varteen seisomaan kotigalsareissa ja -hupparissa silleen huulet viehkosti töröllään ja tukka tuulessa hulmuten eteerinen ilme naamalla ja sit joku ottais musta kuvia. Mutta aina se kaatuu siihen, ettei täällä oo päivällä muita kun minä, vauva ja koirat. Että kuka ne kuvat sitten ottaisi?

saarah
visual diary

Kamera vaan jalustalle ja itselaukaisin päälle :D :D

Lottaa (Ei varmistettu) http://lotta-astrid.tumblr.com/

Kyllä, juuri näin tämä menee. Olen miettinyt just tätä asiaa viime aikoina paljon. Puolivälissä kirjoitustasi halusin kyllä protestoida, että aika täydelliseltä sunkin elämä näyttää tän blogin perusteella - unelmatyö, kaunis koti ja skumppakutsuja :D. Mutta mä oletan aina, että nää start-up-label -tyypit jotka on asunut luksuskämpissä pitkin maailmaa on pappa betalar-osastoa. Tai sit mies maksaa. Kiitos vilkaisusta lavasteiden taakse, ihana blogi btw :)

saarah
visual diary

Aivan, sitä halusinkin tässä juuri sanoa ja vilauttaa niitä lavasteita.

Ihana blogi sullakin, kävin vilkuilemassa :)

 

Hanna Maria (Ei varmistettu) http://hannamariahh.blogspot.fi/

Hahaa, loistava postaus!

saarah
visual diary

Kiitos! Tää on asia jota olen miettinyt paljon. Oli siis pakko tarttua aiheeseen :)

Illuusia
Mamabella

Amen sister!

Kommentoi

Ladataan...