Entä jos muuttaisinkin takaisin Helsinkiin?

visual diary

 

 

Lehmukset ovat niin vihreitä, sanoo taksikuski kello viideltä aamulla. 

Niin, kyllä, vastaan. Sitten loppumatkan ajan emme vaihda sanaakaan. 

Jotenkin niin Kaurismäkeläistä, ajattelen. Ja niin ihanaa. Niin, sitäkin vielä. 

Onkohan mun äänimaailma sittenkin tää lokkien kirkuminen ja vaimeana kauempaa kaikuva raitiovaunun ääni, ajattelen eräässä helsinkiläiskodissa paria päivää aiemmin, kun avaan ikkunat ja keitän vähän lisää aamukahvia. Pakastin on täynnä marjoja lähimetsistä ja minulla on yhtäkkiä sellainen olo, että kuulunkin taas tähän maahan ja näille kaduille.

Sillä tavalla vähän ja ehkä vielä joskus. 

 

 

Sitten lentokoneessa kun vieressäni istuva portugalilaismies tilaa aamupalansa yhteyteen lasillisen viiniä, samaistun häneen ja ajattelen huvittuneesti että kahden kulttuurin väkeä tässä ollaan, vähän kaikki. 

Luen pitkän esseen siitä, miten ristiriitaista on olla lentävä vegaani. Aiemmin samalla viikolla puhun moneen otteeseen huolettomasti siitä, miten aion kyllä olla Lissabonissa vielä, sitten ehkä muuttaa jonnekin muualle ja ehkä joskus vielä Suomeenkin. Olenhan etuoikeutettu länsimaalainen valkoihoinen, jolla on vielä näppärä läppärin näpyttelytyökin. 

Samaan aikaan se tuottaa niin iloa, onnea kuin myös maailmantuskaa. 

 

 

Juon pahaa suodatinkahvia, kolme euroa kuppi ja odottelen tärkeitä ihmisiä vähänpätöisissä kahviloissa. Minnekään paikkaan minulla ei Helsingissä ole ikävä, mutta onpas vähän Kaivarin rantaan, yhteen Käpylässä sijaitsevaan olohuoneeseen ja ihaniin lenkkimaastoihin, jossa vastaan tulee terveen ja aktiivisen näköisiä suomalaisia peräjälkeen. 

Paras Lissabonystävä lähettelee pitkiä ääniviestejä joissa pui kaikkea sitä, minkä luota minä olen nyt viikkotolkulla poissa. Ekaa kertaa ikinä en juuri nyt kaipaa Lissabonia juuri yhtään niinä viikkoina kun olen poissa. 

Ja jakarandat kukkivat jo, viestittää portugalilainen exäni. Mutta hitto että siellä Suomessa näyttää kauniilta. Hän ei sano kauniimmalta, tietenkään, olen oppinut että portugalilaiset pitävät omaa maataan täydellisenä maanpäällisenä paratiisina ja ai että kun onkin kiva olla kuulematta niitä juttuja viikkotolkulla. 

(Ja kun yritän muodostaa lauseita joissa ollaan olematta ja tekemättä jotain, menee välillä kaikki verbimuodot ihan solmuun mutta onneksi huomaan että joskus se käy ihan suomalaisille toimittajaystävillekin tallinnalaisella kattoterassilla puolenyön maissa). 

 

 

Imen hirveästi energiaa ja inspiraatiota suomalaisystävistäni, niistä tolkun ihmisistä, joilla on kirkkaat ihot, hienot urat ja jämptit kesälomasuunnitelmat. Uudet työpuhelimet, siististi silitetyt suomalaisdesignvaatteet ja ihanat kodit. 

Tunnen oloni vähän nuhjuiseksi ja teiniksi taantuneeksi, mutta päätän olla puimatta sitä ihan liikaa. Kävelen lapsuuden metsämaisemissa, uin jääkylmässä lahdessa ja nukun Marimekkolakanoissa viikkotolkulla. 

 

Pää on ihanasti sekaisin vanhaa ja uutta, surua ja onnea.

 

 

----

 

Summer in Finland looks pretty perfect.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit

CougarWoman
CougarWoman

Noin kahdeksankymmentä prosenttia mun ulkosuomalaisista ystävistä on kanssa viimeisen kuukauden aikana haikaillut paluumuuttoa. Suomen kesä saa ihmeitä aikaan - näitä kuulee paljon vähemmän marraskuussa. :D 

saarah
visual diary

Oi tää on varmaan NIIN totta :D Marraskuussa sellainen ajatus ei edes kävis mielessä!

VENTTIILI

"...Niistä tolkun ihmisistä, joilla on -- hienot urat ja jämptit kesälomasuunnitelmat. Uudet työpuhelimet, siististi silitetyt suomalaisdesignvaatteet ja ihanat kodit. Tunnen oloni vähän nuhjuiseksi ja teiniksi taantuneeksi, mutta päätän olla puimatta sitä ihan liikaa."

Samaistuin tähän kohtaan niin lujaa. Onpa helpotus tietää, että muistakin tuntuu tältä välillä. 

saarah
visual diary

Ihana että samaistut <3

Erään ulkosuomalaisen ystävä (Ei varmistettu)

Erään ulkosuomalaisen ystävänä saan kuulla tätä jatkuvasti: teillä on täällä asiat niin hyvin. Hän on assistentti ja yh Välimeren maassa. Me olemme mieheni kanssa hyvin palkattuja asintuntijoita. Tekee mieli sanoa ettei anna meidän elämän ”helppouden” valehdella. Rivitaloasunto Helsingin kivassa lähiössä ei ole ilmainen ja kaikki maksaa niin maan perkeleesti.
En sano etteikö meillä ole asiat hyvin, mutta ei se ihan ilmaiseksi tule. Työpaineet ja pitkät päivät mahdollistavat meille mukavat elinolot. Ja jännästi sama keskustelu käydään vain kesäisin, marraskuussa häntä ei näy Suomessa. Ja jouluntienoilla on aina joulun taikaa elämässä.

Tpan (Ei varmistettu)

Ootpa ihana Saara! Ihana kirjoitus taas! Juurikin tota! Itse nytkähdän kohta Helsingistä Etelä-Eurooppaan ja tätä huikeaa kesää fiilistelessä samat aatokset. Oi ja voi. Ja jee ja blaa. Kaikkea! Saiski noi kaikki puolet.

saarah
visual diary

Oi ja voi. Ja jee ja blaa. Kaikkea! Saiski noi kaikki puolet.

JUST TÄÄ!!!!!

mies (Ei varmistettu)

Ootko varma ettet vain kaivannut tuttaviesi teeskenneltyä helsinkiläistä teeskentelyelämää täynnä teeskentelykoteja ja teeskentelytöitä?
t. paljasjalkainen helsinkiläinen, joka ei asu Helsingissä eikä halua palata sinne enää

Pin (Ei varmistettu)

Tämä oli ihana kirjoitus. Samaistun, vaikka en olekaan laisinkaan samassa elämäntilanteessa. Kuvat kertoivat myös tarinaansa, vinot horisontit olivat symppiksiä &lt;3 Uskoisin, että monella tulee kaiho kotimaahan kevään ja kesän korvilla, talvi onkin sitten asia erikseen. Niin ainakin täällä asuvana tuntuu. Nauti olostasi!

saarah
visual diary

Kiitos <3

Ilana

Tiivistitpä osuvasti noita joskus vaikeasti tavoitettavia tuntoja, joita ulkosuomalaisena ainakin itse koin jokaisen kotimatkan yhteydessä. Nyt lähes vuosi paluumuuton jälkeen voin huokaista helpotuksesta ja sanoa sopeutuneeni yllättävän hyvin takaisin Helsinkiin. Kyllä sinäkin varmaan, jos päätät joskus tulla. Mutta eihän sen tarvitse olla vielä :)

saarah
visual diary

Ei tarvitsekaan, onneksi eikä sen aika vielä olekaan :) Mutta ihana kuulla että paluumuuttokin voi tapahtua helposti. Oon kuullut niin paljon käänteisestä kulttuurishokista että pelottaa jo valmiiksi :D

Ilana

Niin muakin pelotti! Mutta olinpahan valmistautunut siihenkin mahdollisuuteen - ehkä sekin helpotti paluuta. Reilut 6,5 vuotta olin pois, ja yllättävän kivuttomasti on käynyt tämä takaisin sopeutuminen. Hirveän henkilökohtaisia juttujahan nämä on, mutta näinkin voi käydä, vaikka viihdyinkin edellisessä asuinmaassani niin hyvin, että olisin hyvin voinut jäädä sinne toistaiseksi.

gonewiththewarmwind

Ihana teksti! Nokkela, hauska ja niin kovin samaistuttava! Oi Suomen suvi! <3

saarah
visual diary

Kiitos :) Ja Suomen suvi, niin omanlaisensa <3

Helmi K
sivulauseita

Joskus mikään ei ole sen parempaa kuin olla vähän nuhjuinen ja teiniksi taantunut <3

saarah
visual diary

Ihan totta! 

<3

Vierailija (Ei varmistettu)

"Imen hirveästi energiaa ja inspiraatiota suomalaisystävistäni, niistä tolkun ihmisistä, joilla on kirkkaat ihot, hienot urat ja jämptit kesälomasuunnitelmat. Uudet työpuhelimet, siististi silitetyt suomalaisdesignvaatteet ja ihanat kodit."

Minä saan tuosta täydellisyydestä ahdistusta ja minusta on ihanaa, että oma koti on aina vähän kesken eikä minulla ole varsinaisesti uraa, kunhan käyn suht kivassa työssä ja vaatteet on oman tyylini mukaisia eikä ainakaan tunnistettavia jne.
Hassua muuten, että jos olisit kirjoittanut vieressä istuvasta suomalaisesta miehestä, joka tilaa kahvin kanssa aamuviinin niin siitä olisi tarvittaessa saanut mielikuvan miten suomalaiset miehet on juntteja. Se, että näet kotimaassasi taas hyvää etkä vain kaipaa nykyiseen asuinmaahasi kertonee, että olet sinnekin jo kotiutunut. :)

saarah
visual diary

Täähän on tietysti sitä, miten erilailla katselee muita. Kyllä mullakin on paljon ystäviä Suomessa, joilla ei oo mitään designvaatteita ja täydellisiä uria, mutta koska itse koen nyt olevani just se nuhjuinen teini siellä käydessäni, kaikkien muiden elämä näyttäytyy mun silmiin niin erilaisena :D Suurin osa tän postauksen tunteista tuli esimerkiksi siitä kun käytin ystäväni luona silitysrautaa ja silitin vuoden tauon jälkeen kaikki mun ryppyiset silkkitopit :D :D (Kun en siis omista silitysrautaa). Eli joskus ne asiat on ihan pieniä vaan. 

Niin totta toi kohta sopeutumisesta muuten! Ja aamuviini ei oo koskaan liian junttia, se on just oikea juttu lomalla (ja arjessakin, jos vana haluaa) <3

Elinakoo1 (Ei varmistettu)

Minusta tuntuu että suomalaiset tuomitsevat muita kauhean herkästi. Minulla oli tästä pitkäkin versio, mutta selostus meni niin monimutkaiseksi että jätin sen pois. - Suomalaiset päättävät että juuri heillä on totuus siitä kumpi oli ensin, muna vai kana.
Ja tätä pedatakseen, saadakseen edes vähän mielenrauhaa he tarvitsevat niitä nättejä tavaroita, koteja vaatteita ja puhelimia.

Tykkään ihmisistä jotka voi jättää asioita ilmaan.

Oot jo muuttanut mielesi, suomifanitus kesti vaan hetken? :D
ps. täällä on taas jäätävää.

saarah
visual diary

Oon kyllä samaa mieltä, Suomessa ollaan aika tuomitsevaisia muuta kun sitä tavallisinta kohtaan. 

Täällä on ollut kans vähän jäätävää, olin eilen illalla ulkona sukkahousuissa, mekossa, takissa ja kaulaliinassa. KESÄKUUSSA!!!

Vierailija (Ei varmistettu)

Mulla kävi niin, että asustelin Lissabonissa ja muutin takaisin Suomeen. Long story short: epäonnisten sattumien kautta jouduin palaamaan Suomeen suunniteltua paljon aikaisemmin, itkin silmät päästäni lentokentällä ja koin järkyttävän käänteisen kulttuurishokin. Ja kolme pitkää kuukautta myöhemmin tapasin elämäni rakkauden Suomessa ja sain sattuman kautta unelmaduunin. :-D Elämä on vaan niin hassua, Suomeen muutto tuntui ensin maailmanlopulta, mutta loppujen lopuksi mulla ei olisi elämäni parhaimpia asioita nyt jos olisin jäänyt Lissaboniin jota silloin rakastin. Niin kamalaa ja ihanaa kuin se onkin, elämä on usein tosi sattumanvaraista ja moni asia on vaan ajoituksesta kiinni.

saarah
visual diary

Just toi! Elämällä on aina toisinaan sellainen plan jonka tajuaa vasta jälkikäteen :) Ja ainahan pääset Lissaboniin lomalle, silloin se näyttäytyy just ihanimpana paikkana :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Totta! Täytyy kyllä myöntää, että olen aktiivisesti vältellyt Lissabonia, koska pelkään että ihan vaan lomareissullekin meno aiheuttaisi erittäin pahan innostuksen muuttaa takaisin. :D Tää sun blogikin on aiheuttanut välillä melonkolista huokailua. Nää on näitä, vaikka nyt hehkutinkin Suomeen paluuta niin aina välillä kaipaa sinne missä ei ole. Ihan aiheen vierestä; ootko muuten miettinyt johonkin aivan uuteen maahan muuttoa? Esimerkiksi jossain missä puhuttaisiin natiivisti englantia, se olisi sulle varmasti piece of cake Portugalin jälkeen (noin viranomaisasioinnin ja muun puolesta).

saarah
visual diary

En oikeastaan oo miettinyt sellaista vaihtista, ainakaan kovin tosissaan. Mun kokemuksen mukaan kun ulkomaille muutto ja varsinkin se sopeutuminen on aika rankka juttu ja varsinkin tosiystävien löytäminen tässä iässä on niin hankalaa, et en usko et mulla olisi ollenkaan energiaa aloittaa taas kaikkea alusta... Mut joskus kyllä haikailee niitä alkuaikoja jolloin kaikki oli niin uutta ja jännää, eli eihän sitä ikinä tiedä :)

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.