Kello kolmen kofeiinikatumus

Ladataan...
visual diary

 

 

Eräänä lokakuisena päivänä on yhtäkkiä aivan intiaanikesä. Mittari kohoaa lähemmäs kolmeenkymmeneen ja minä kohoan erästä mäkeä ylös hikeä valuen.

Teen vähän töitä ensin, soitan kun oon valmis, sanon ystävälleni, mutta perille hänen naapurustoon päästyäni laitankin viestin: teen ne työt taas sitten yöllä, tuu nyt jo, oon täällä kahvilassa.

Syödään lounasta, vaellellaan pikkuputiikeissa, ostan eräästä vintagekaupasta hassun liivin, kävellään toiselle puolelle kaupunkia erääseen uuteen kahvilaan. Rakastan sitä, että kerrankin elämässäni voin tehdä keskellä päivää asioita, kuten mikäkin yhteiskunnan normien ulkopuolella elelevä vapaamatkustaja. 

(Koska käyn koulussa iltaisin). 

 

 

Juon ihan liian monta vahvaa espressoa, aurinko on kummallisen kuuma ja hehkuva. Uusissa kahviloissa on sellainen olo, kun olisi ulkomailla. Tavataan ystäväni ystäviä, yhtäkkiä on kamalasti ihmisiä ja puhuttava paljon.

Kotimatkalla päädyn hämärään teekauppaan pitkäksi aikaa haistelemaan uutuuksia. Kun astun sieltä pimeydestä ulos, alhaalla oleva aurinko häikäisee hullun kirkkaasti.

Kotona puhelin piippaa montaa viestiä yhtäkkiä, luen samalla meilejä ja katson kalenterin hälyttävää muistutusta, pitäisi lähteä tunnin päästä niihin avajaisiin. Yhtäkkiä on liikaa ärsykkeitä, kofeiiniöverit, liikaa aurinkoa, nestehukka. Tuntuu että aivot käy ylikierroksilla, APUA SEKOAN!

Keitän kupillisen vihreää teetä, istun ikkunalaudalle, avaan ikkunat selälleen. Yleensä se auttaa, ei auta nyt.

Mulla on tosi outo olo, viestitän päivähengausseuralleni. MULLA KANS, hän vastaa, ihan kun huumattu.

Liika kofeiini saa minut joskus juuri tällaiseen outoon tilaan. Perun sen iltamenon, johon olin lupautunut, en kykene. Koko illan teen muka sataa eri asiaa, klikkailen eri dokumenttien ja ohjelmien väliä, läppäri hurisee ylikuumentuneena myös, kunnes luovutan, kello on jo kaksitoista.

Yötä vasten otettu rautalääke saa olon oudoksi. Makaan sängyssä valveilla vielä kolmen maissa, on samaan aikaan hiki ja kylmä. Työnnän varpaat pois peiton alta, mutta kiskon sitä muuten tiukemmin päälleni. En saa unta.

 

 

Mietin erästä viestiä koko illan. Se sanoi että sillä on ikävä, mullakin on ikävä, miksen sanonut että mullakin on ikävä, miksen osaa puhua tunteista, kirjoittaa tunteista, miksi…

MIKSI JOIN KOLME KAHVIA?!?! VAI NELJÄ? Opettele sanomaan descafeinado. 

Siirrän aamuherätystä. Ei mun tarvitse kahdeksalta tehdä mitään. Juon vettä. Sitten appelsiinimehua. Ainiin c-vitamiinia piti ottaa raudan kanssa. Miksi mua väsyttää päivisin, muttei koskaan öisin?

Makaan valveilla vaikka kuinka kauan. Selaan instagramia, oho mun graafikkoesikuva on tykännyt mun kuvasta, wau. Aivoissa pyörii sata asiaa, olo on outo.

Vihdoin nukahdan ja seuraavana päivänä päätän vakaasti palata entiseen sääntöön:

vain yksi kahvi päivässä, ennen kello viittä iltapäivällä. 

Kukaan täällä kahvimaassa ei usko kofeiiniherkkyyttäni. Ai miten niin et voi juoda kahvia yhdeksältä illalla, aina ihmetellään. Paikallisten kahvikulutus kun on tätä tasoa: jos brunssilla on tarjolla vaan cappuccinoa, on sen päälle otettava vielä oikea kahvi. Siis espresso. Sitten tunnin päästä kun mietitään, että mitäs sitä sitten tekisi, on vastaus:
No pitäskö mennä kahville?!

Hulluja nää on!

 

----

 

I have a love-hate relationship with coffee: I love the taste of it but very often I accidentall overdose with it and then lay awake at 5 am thinking WHAT DID I DO?!?

 

 

Share

Kommentit

Game Design (Ei varmistettu)

Käykö paikalliset nukkumassa siestaa päivällä?

saarah
visual diary

Vastaan tähän kuten jokainen portugalilainen vastaisi: Ei tää mikään Espanja oo!

AaHoo (Ei varmistettu)

Ja suomalaisethan tilastojen mukaan on kovimpia kahvinjuojia maailmassa, en ois enää niin varma :D

saarah
visual diary

Oon monesti miettiny tota tilastoa ja aatellu et ei se voi olla totta :D

Lemmi

Pystyn niin hyvin samaistumaan tuohon muutaman kahviöverin jälkeen, omalla kohdallani jos illalla juon niin yöllä kadun ! Toki sitten vuorotyöläisenä kun muutenkin rytmit ovat ihan sekaisin koko ajan niin ilman kahvia yövuorosta ei selviä hengissä (testattu viime sunnuntaina, tai olenhan mä hengissä, mutta pikkasen haukotutti viimeiset tunnit). Toki sitten kun yöllä juo sitä kahvia niin kuudelta aamulla kun lähtee kotiin olo onkin niin pirteä ja överi, ettei kotona uni tulekaan ihan heti. Aamuisin en selviä kotoa pois ilman sitä kahvikuppia, joka muistuttaa mun kohdalla enemmän puolta pannullista kuin kupillista.. :D 

Kommentoi

Ladataan...