Kotikaipaus

visual diary

Kun viettää yön valvoen, aamun googletellen lähintä sairaalaa ja päivän istuen omaa nimeä kantava ranneke kädessä päivystyksessä, ei ole enää sellainen olo että on lomalla.

Vaan ihan oikeasti asumassa toisen maan arjessa.

Kaikki tulevat päivystykseen mukanaan lähes koko perhe. Ja eväät. Minulla on vesipullo sekä toiseksi ainoa portugalia puhuva ihminen, jonka tunnen koko kaupungista. Onneksi on, sillä lääkärin sanavarastoon kuuluu tasan yksi englanninkielinen sana:

Yes.

Kaipaan hiljaisia odotusauloja Suomesta, niitä jossa kuuluu ainoastaan ääni joka tulee lehden selailusta. Täällä yritän kuunnella metelin läpi, josko nimeni kuulutettaisiin. Eniten kaipaan sitä, että osaisin itse kertoa mikä mättää, enkä luottaa siihen että kaksi miestä ratkaisevat ongelmani, joille en tiedä oikeita termejä oikealla kielellä.

Loppuillan makaan peiton alla kotona. Muistan kun New Yorkista Suomeen muuttanut ystäväni joskus sanoi kaipaavansa kotimaahansa niin paljon, että se tuntui fyysisenä kipuna ja ajattelin että se oli hieman liioiteltua.

Tällä hetkellä sattuu, mietin itse. Ja lähinnä juuri siksi, etten haluaisi nyt olla täällä. Vaan kotona.

Katson illalla ahdistavan elokuvan addiktioista, syön salmiakkia kunnes oksettaa ja menen nukkumaan. Ennen kuin nukahdan, lasken päiviä siihen kun menen käymään Helsingissä.

Tuuliviiri, näin kuvailin erästä tyyppiä ystävälleni. Voisi olla myös määritelmä uuden elämän tunneskaalan muuttuvuudesta.

-----

Got sick, had to go to a doctor in a foreign country and felt like the holiday is truly over.

 

Share

Kommentit

Voi ei, pikaista paranemista! Itsekin olen kokenut ulkomailla lääkärissäkäymisen, mutta onneks lääkäri puhui ihan ok englantia. 

saarah
visual diary

Kiitos! Onneksi olo on jo paljon parempi :)

Toimitus
Toimitus

Pikaista paranemista ja halauksia! Kyllä sinua jo täällä Suomessa odotellaan :)

saarah
visual diary

Kiitos <3 <3

Voi ei, todella pikaisia paranemisia!

Miekin oon käynyt kahdesti sairaalassa Portugalissa. Ensimäisellä kerralla marssin julkiselle puolelle, sillä pelkäsin yksityislääkärin loppulaskua ja oman matkavakuutukseni kattavuutta. Ei olisi pitänyt.

Reissulle tuli pelkkää odottelua yli 11 tuntia, lähes kukaan ei puhunut sanaakaan englantia, ja vaikka olin tullut sisään pelkän epämääräisen (mutta todella pahan) vatsakivun takia, sain erittäin suoria kysymyksiä mm. seksuaalisesta käyttäytymisestäni. Heti kun kerroin olevani vaihtari, mut määrättiin gynen sisätutkimukseen raskaus- tai std epäilyn vuoksi, ketään ei kiinnostanut olinko edes harrastanut seksiä koko aikana. Lopulta pääsin kotiin puoli kaksi aamulla, kädessä resepti neljään eri lääkkeeseen. Kukaan ei löytänyt musta mitään vikaa, joten mulle määrättiin tropit kaikkeen klamydiasta suolistoloisiin. Lienee tarpeetonta sanoa etten todellakaan mennyt apteekin kautta kotiin. Tuntui suorastaan kettuilulta, että siinä sairaalassa oli ollut suomalaiset Merivaaran sairaalasängyt, olisin halunnut lähettää jokaisen rukousnauhan kanssa makaavan vanhuksen johonkin suomalaisista keskussairaaloista, sillä vaikka mä tiedän että meidänkin systeemissä mättää aika tosi moni asia, oon ainakin aina saanut jokseenkin inhimillistä kohtelua pitkistä odotusajoista huolimatta.

Ja anteeksi ihan ylipitkästä kommentista ja koko tarinan jakamisesta, halusin vain kertoa että et ole yksin! <3 Ja juu, silloin oli kyllä ikävä Suomeen.

saarah
visual diary

Voi ei mikä kokemus! Mutta kiva kun jaoit, niin en ole yksin kokemukseni kanssa.

Mä sain kyllä ihan asiantuntevaa ja asiallista palvelua, tietty en vaan juuri sanaakaan itse ymmärtänyt lääkärin selityksistä :D

Onneksi antibiootit tehoaa joka maassa tosi nopeasti.

Pikaista paranemista ja voimia!

saarah
visual diary

Kiitos paljon :)

japiko (Ei varmistettu)

voin vain kuvitella tunteen.Pala kurkussa ja kurjuus. Aina silloin mietin,muistanko tämän vielä vuoden päästä?Saa ainakin jutun, kertomuksen elävästä elämästä - selviytymisen.

saarah
visual diary

Juuri näin. Ja ehkä vuoden päästä jo voin nauraa tällekin jutulle, kun toivottavasti osaan jo kieltä sen verran että voin mennä yksin lääkäriin :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Voi kauheaa!!! Ja juu....silloin kun oiken menee huonosti ja varsinkin silloin kun on kipeä sitä haluaa kotiin tuttuun ja turvalliseen. Ja silloin sitä osaa oikein kunnolla arvostaa suomalaista terveydenhuoltoa (ja kouluja ja kirjastoja ja sosiaaliturvaa.....). Monta asiaa on Suomessa tosi hyvin ja se erityisesti korostuu näissä tilanteissa kun hommat ei toim/on huono olo jne. Selvää on, että kotiin sulla tulee vielä monasti KOVA ikävä. Ja kun se on päällä, on kurjaa. Sille ei mitään voi muuta kun muistaa, että ne huonot päivätkin vaihtuu paremmiksi lopulta ja niin kauan kun hyviä on enemmän on asiat hyvin. Paljon halauksia Nannalta Santa Monicasta

saarah
visual diary

Kiitos Nanna!

Tuli kyllö ikävä kotiin ja varsinkin sitä kun on tottunut aina selviämään itse yksin kaikesta ja sitten yhtäkkiä ei voikaab tehdä niin. Mutta toisaalta kai se on hyvä oppia pyytämään apua :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Hah, tämä taitaa olla hyvin, hyvin suomalaista touhua. Itsekin INHOAN pyytää apua keneltäkään (paitsi perheeltä). Ja kun sitä ei ole lähellä niin sitten ahdistaa.....;) Itsenäisiä suomalaisia mimmejä - hyvä juttu yleensä paitsi näissä tilanteissa. Juu, mutta siihenkin kyllä sitten oppii (avun pyytämiseen) ja pakossa sitten täytyy. Yritän aina muistaa kuinka minäkin mielellään autan jos voin ja sen ajatteleminen auttaa vähän. Nanna

saarah
visual diary

Ikävä <3

Sananas (Ei varmistettu)

Oi voi :( omat ulkomaan sairastelut rajoittuu viime kesän Ruotsin reissuun. Piti käydä pikkukaupungin julkisessa terveyslaitoksessa, jossa kukaan ei puhunut englantia!? Voisitteko kuvitella samaa Suomessa :D onneksi sen verran osasin kieltä, että sain selitettyä vaivasta hoitsulle -urin infektion - ja ymmärsin mitä minulle selitettiin itsehoidosta jne. Vitsailtiin jopa siitä kun tulee tuskainen automatka kotiin kun vessat ovat harvassa matkalla pohjoiseen. Tosi symppis hoitaja ja täytyy ruotsalaisten hyväksi sanoa että oli tehokas ja nopea hoito. Ja halpa. Ei traumoja ikävästä vaivasta huolimatta :)

saarah
visual diary

Oho, aika erikoista että Ruotsissa ei ole englantia puhuvaa lääkäriä :O Tosin kuulin juuri ystävältäni kokemuksista eräältä Helsingin terveysasemalta, jossa lääkäri ei puhunut kunnolla suomea EIKÄ englantia. Eli kai näin voi käydä kotimaassakin :D

Mustikka123 (Ei varmistettu)

Hei,

Toivottavasti jo paranit. Jos on jotain vaikeammin selitettävää ollut, olen itse käyttänyt CUFin palveluja.

https://www.saudecuf.pt/ sivuilta voi etsiä lääkäreitä (löytyy ihan yleislääkäreitäkin) joille sitten voi nettilomakkeen kautta varata aikoja ja sieltä myös näkyy jokaisen lääkärin tiedoissa myös puhutut kielet .

Toki kalliimpaa kuin centro de saudessa(muistaakseni yleensä käynti on ollut jonkun 30euroa), mutta jos tuntuu siltä että pitäisi päästä puhumaan yhteisellä kielellä, suosittelen kyllä CUFia.

saarah
visual diary

Kiitos infosta!

En tosiaan ehtinyt kovin paljon kartoittaa vaihtoehtoja, tiesin vain kyseisen sairaalan ja että siellä käyminen maksaa suunnilleen kaksikymppiä. Täytyy muistaa seuraavan kerran CUF kun tarvetta tulee. Sen verran itsenäinen nainen sitä kuitenkin on, ettei joka kerta voi roudata jotain ihmistä mukanaan!

Kommentoi