Kymmenen minuuttia kanssani

visual diary

10.12. klo 16.53, Cafe Tati

Cais do Sodre, Lissabon

 

Olipa vähän mauton kasviskeitto. Jospa tilaisin lasillisen punaviiniä.

One glass of red wine, please

Ei hitto, unohdin tilata sen portugaliksi. Äh. Miten se menikään,

Um copo de vinho tinto, faz favor,

Hemmetti, olisin osannut.

KESKITY!

Ainiin, kahden tunnin päästä pitää olla kielikurssilla: yksi lasillinen siis vaan.

Jotenkin tästä kahvilasta tulee mieleen San Francisco, vaikka tuntuu etten muista koko kaupungista mitään. Miksei Helsingissä ollut yhtään ihanaa kahvilaa? Vai oliko siellä mutten koskaan vaan käynyt kahvilla missään?

Jos en saa tästä kahdesta vuodesta mitään muuta irti, ainakin opin käymään yksin kahvilla.

Tai no, viiniähän tässä juodaan.

Jos olisin oikeasti työkseni kirjoittava ihminen, olisin varmasti vähän alkoholisti. On paljon helpompi kirjoittaa mitä tahansa yhden viinilasillisen jälkeen.

Olisipa ihana sisustaa kahvila ja miettiä millaisia kukkia olisi maljakoissa. Joo, realistisia haaveita hei taas.

Olisi niin outo kuulla jonkun ihmisen vastaava tarina joka on rakastunut vaikka Helsinkiin ja muuttanut sinne.

Onko kaikilla ulkomaille muuttavilla aina ihan samantyyppiset kokemukset?

Hemmetti ne joulukortit, en muistanut postittaa niitä vielä!

Lähettääköhän kukaan muu enää moisia muinaisjäänteitä kun meidän suvun naiset?

Mitäköhän mummo tekee jouluna? Olisiko sittenkin pitänyt mennä Suomeen.

En voi käsittää että olen käyttänyt tätä villatakkia jo neljä vuotta. Tuntuu etten talvella mihinkään muuhun pukeudukaan.

Hitto miten hyvää punaviiniä. Mmmm.

HITTO miten komea sivuprofiili tuolla tarjoilijalla joka EI tarjoile mulle.

Pitäisi opetella joku hyvä laini portugaliksi.

Eikun miten se menikään

Muito fixe.

Mutta miten se lausuttiinkaan? Miksi on kieliä joissa kaikkea ei lausuta niin kuin kirjoitetaan? Olisi niin paljon helpompaa.

Muito fisssssh. Ehkä. Kuulostaa kalalta.

En sano sitä.

Huomenna on perjantai. En ole ollut viikkokausiin missään bilettämässä. Olisinpa huomenna.

Kello on 17.03.

----

Takaisin oikean kirjoitushomman ääreen.

----

 

Ps. RAKASTAN tätä kahvilaa. Jos olet Lissabonissa joskus, käy täällä.

Share

Kommentit

Täällä myös yksi joulukorttien lähettäjä :)

saarah
visual diary

Jes, ei olla siis ainoita meidän suvussa :)

miija (Ei varmistettu)

Ah, ihanaa ajatuksen virtaa taas tää tekstis :) Tuli hyvälle mielelle.

saarah
visual diary

Kiitos :)

Kommentoi