"Lähetä sille rei´ittimen reikiä"

visual diary

Oli siis ihan kunnon mywwsky?

kirjoitan facebookin chätissä sen jälkeen kun Suomea on riepotellut sähköjä katkova myräkkä.

Jostain syystä siskomme kanssa emme voi kutsu kyseistä luonnonilmiötä myrskyksi, vaan se on sanottava näin: mywwsky.

Tämä juontaa juurensa kesästä kaksituhatta, jolloin toinen ystäväni kutsui erään valkoisen kissanpennun turkin olemusta näin: myyrän turkki. Tästä sai alkunsa hellittelynimi MYYWWLÄ. Samana kesänä lähes kaikista sanoista tuli tuplaweeversiot, joista mywwsky on ainoa edelleen voimassa oleva.

Minulla on myös ystävä, jolla on laulu kissalleni. Hän laulaa sen joka kerta kissani nähdessään.

Jos joku mies käyttäytyy typerästi, tietyssä piirissäni on tapana todeta: lähetä sille rei´ittimen reikiä. Niin turha on siis kyseinen tyyppi.

Toinen ystäväni huudahtaa aina kaikesta pienen myöhästymisen ja suuren mokaamisen väliltä olevaan näin: HÄPÄSY! Se on tarttunut. Kun kahvilan myyjä ojentaa minulle kupillisen, josta valuu puolet pitkin kupin reunoja, mutisen mielessäni juuri tuota sanaa.

Eräälle toiselle ystävälleni flaksin käymisestä ilmoittava viesti on lyhyesti näin: MM. (No siis tiettyä soutamisvälinettä tiettyyn vaatekappaleeseen. Ei kai poliittisesti korrekti ilmaisu, mutta me käytämme sitä jatkuvasti). 

On myös ihmisiä, joita kutsutaan mystisillä nimillä, jotka juontavat juurensa jonnekin vuosikymmenen päähän: psykoottinen kissanruokakissa oli pitkään nimitys eräästä miehestä. Onneksi kyseisestä tyypistä ei ole puhuttu enää vuosikausiin, nimihän oli ihan liian pitkä tungettavaksi tarinaan. 

Erästä entistä työkaveriani kutsuimme salaa Jumalaksi vuosikausia. Ei hänen jumalaisen ulkonäkönsä vuoksi, ihan vaan itseriittoisen luonteensa takia.

90% ystävistäni ei myöskään koskaan kutsu minua nimellä Saara, vaan lempinimellä joka syntyi vuonna 2001 kun makasin kämppikseni kanssa lattialla katsomassa tv:stä sambakarnevaaleja.

----

Huomaan usein kaipaavani vanhoja ystäviäni juuri tämän takia. Uusiin ihmisiin tutustuminen on tietysti kivaa, mutta vanhoissa tutuissa on oma viehätyksensä juuri sen pitkän yhteisen historian vuoksi. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy usein juuri niistä yhteisistä oudoista jutuista.

Mutta sitten kun eräänä iltana viinijuontiseurani pui erästä miessuhdetta sanomalla: I´m not sure, maybe this is going to be more than just a pano, hihkun mielessäni. (Olen tietysti opettanut kaikille täällä, että tämä sana joka portugaliksi tarkoittaa keittiöpyyhettä, on suomeksi ihan muuta).

Näin se menee.

----

Ja pakko kysyä: mitä outoja sanontoja, nimityksiä, lauluja ja lempinimiä teidän kaveripiireistä löytyy?

----

90% of my friends don´t call me by my real name. They use a nickname that was invented on
a boring Sunday in 2001 when I was watching samba carnevals from tv with my flatmate. 

 

Share

Kommentit

ingis8

1. "Bör". näin lausumme yhden ystäväni kanssa jos jokin asia on soma/söpö/ihana. Jos siis toinen lähettää viestinä maailman parhaimpia uutisia siihen ei tarvitse vastata sadalla onnellisuutta symboloivalla emojilla vaan siihen voi vastata "bör!" ja toinen tajuaa miten innoissaan toinen on. En tosin muista mistä tämä on saanut alkunsa.

2. Saman ystävän kanssa sanomme "no sharks" jos jokin asia ei haittaa. Koska pienenä en osannut vielä suomea niin hyvin sanoin "ei haita" kun piti sanoa "ei se haittaa". Tämän ystävän isä alkoi käyttämään "no sharks":ia ja siitä tuli heidän perheensä sisäinen vitsi... josta en tiennyt kuin vasta muutama vuosi sitten. Nykyään "no sharks" löytyy sanavarastostani :)

3. Edellinen (ruotsalainen) pomoni vastasi aina mailiin "toppen!" kun hänelle lähetti kuukausiraportteja jne. Kerran hän kirjoitti vahingossa "topp!" johon minä hieman tylsistyneenä vastasin mukamas hauskasti "kjol!" johon hän vastasi jollakin muulla vaatekappaleella. Tätä "vitsiä" jatkoimme kunnes sanoin "fjäderboa!" (=höyhen boa) ja hän vastasi "haha, voitit". Sen jälkeen, vaikka emme edes työskentele samassa yrityksessä enää, olemme aina kirjotelleet "fjäderboa!" jos jokin asia on hyvin tai hienosti, esim "kahville perjantaina kolmelta?", "fjöderboa!".

mystery
Vision One

Tuo kolmoskohta on ihan paras, jestas nauran täällä :D

saarah
visual diary

Eikä, mahtavia :D Kiitos kun jaoit. 

No sharksin aion ottaa käyttöön!

Katarooma (Ei varmistettu)

Mun lempinimi on kärsä. :D Sitä käyttää enää vain tietyt ihmiset. Hieman ehkä hilpeyttä aiheuttava lempinimi. :D

saarah
visual diary

Mahtava lempinimi :D Tietäisinpä mistä se juontaa juurensa!

miija (Ei varmistettu)

Siskon kanssa on paljonkin omia juttuja. Esim. joskus yhteisellä reissulla totesin krapulassa, että mulla on vähän pönttis olo ja siskoni kuuli että sanoin Pentti Salo. :D Nykyään jos siis on vähän hömelö olo, niin voi vaan todeta toiselle että Pentti Salo.
Lukiossa yhtä jätkää kutsuttiin uv:ksi ihan vaan yhden bilsan tunnin perusteella. Tällä kyseisellä pojalla oli avaimenperä, missä oli semmoinen valo, jolla se sitten tunnilla osoitteli ja opettaja alkoi kutsua sen takia tätä jätkää uv-valoksi, josta sitten jäi elämään tämä uv. :D

saarah
visual diary

Pentti Salo :D :D

Muistan myös kun joskus nuorempana valitin siskolle kaupassa et ei oo just kauheen hehkee olo, kun mulla on hikka ja nuha. Sisko kuuli et Mikko ja Juha ja oli ihan et AI MISSÄ?!?

titi (Ei varmistettu)

poikaystavani kanssa emme laheta pusuja vaan ousuja. Joskus vahingossa tekstatessa tuli o:n p:n tilalle, se sana jaikin jaadakseen ihan puhekieleenkin... etta paljon ousuja vaan sinnekin!

saarah
visual diary

Ousuja takas :D

Ilana

Me taas siskon kanssa lähetetään aina bissee. Juontaa juurensa vuoteen.. ööö... -94, kun sisko oli kesäduunissa Pariisin Disney Landissa ja kirjoitti tietenkin kortteihinsa "bisous". Ei tuo varmaan muuten enää eläisi, mutta mokoma muutti 2000-luvun alussa Montrealiin, jossa asuu yhä, joten puhuu ranskaa ykköskielenään.

Hymyileoletupea

Eräällä lukioaikaisella kaverillani oli kyky keksiä mitä omituisimpia sanontoja, joita käytettiin kaveriporukassamme aktiivisesti. Yksi suosituimmista oli "Jamppa Tuomiset sinkoilee!" Tuota käytettiin, kun lähti hermot tai meinasi "repiä pelihousunsa". Ei hajuakaan, mistä moinen sanonta oli syntynyt, mutta mielestäni varsin toimiva :) 

Kului vuosia ja sitten yhtenä päivänä kaveri laittaa tekstaria "Nyt ei enää Jamppa Tuomiset sinkoile". Legendaarinen Jamppa Tuominen oli nimittäin kuollut ja taidettiin (kunnioittaaksemme hänen muistoaan) hylätä tuo sanonta tuossa kohtaa käytöstä. Pakko silti myöntää, että vieläkin repeilen tuota viestiä! :D Ei sinkoile enää ei! 

saarah
visual diary

Hahaaa, tollaset on just parhaita ettei edes muista mistä sanonta on tullut ja silti se on käytössä. Paitsi että hienoa toisen muiston kunnioittamista tuo sen hylkääminen myöhemmin :)

mystery
Vision One

Ainakin tuli mieleen, että jos sanoo olevansa hikinen, ihan hiessä, niin heti on joku huutamassa että "ne puput oli ihan hiessä!!". Johtuu siitä että yksi yhteinen kaveri kuvaili monta vuotta sitten noin Thaimaan matkaansa, jossa oli nähnyt pupuja häkeissä helteisellä kadulla. Ilmaisu oli vaan niin hauska!

Yhtä kotikaupungissamme kulkevaa yyber-hipstermiestä kutsutaan lortoksi, en ole ihan varma miksi. Hän siis kulkee aina nenä pystyssä näyttäen siltä kuin omistaisi koko kaupungin.

Eräs kaveripiiristä esitteli kerran kämppis-ehdokkaalleen kämppäänsä, että täällä on suihku, täällä on olohuone jne. Kyseinen tyyppi vastasi kaikkeen pelkästään että "aaaivaaannn aivann". Kaveri selitti asiaa kauhuissaan, että herranjumala en koskaan vois asua ihmisen kanssa joka vastaa kaikkeen noin. Sen jälkeen aivan aivan - juttu on jäänyt elämään, ja uskotaan että Putouksen Ymmi kopioi sen juuri meiltä!  Terkkuja vaan jos joku frendi mut nyt tästä tunnistaa :)

saarah
visual diary

Aivannnnn aivannnnnn :D 

Mä muistelen kans hämärästi jotain tyyppiä opiskeluajoilta joka sanoi aina kaikkeen Just joo, just joo. Taisi kulkea sillä nimellä aika kauan...

AudreyN (Ei varmistettu)

Vanhojen kavereiden kanssa on vakiintunut epäsana "ösöö", mikä pitää sanoa aina kun on kyseessä: a.) söpö eläin tai b.) söpö eläin tekee jotain söpöä. Muistan kyseisen sanan lähteneen sössötettäessä koiralle, jonka suuhun oli hauska pistää sanoja ja yksi näistä sanoista oli innostunut "joo!". Jostain syystä tämä "joo" ikäänkuin muussaantui sössötyksen seurauksena ajankuluessa ja tilalle tuli tämä kyseinen epäsana. Voin sanoa että olen saanut aikaan pitkää hiljaisuuttaa kun olen mennyt hihkaisemaan tuon sanan muutaman puolitutun seurassa :D

Lisäksi toinen vieraissa ihmisissä reaktioita aiheuttanut sana on erään vanhan hengailupaikan nimi, eli kotoisammin Raiskauspuisto. Puisto on aivan normaalin turvallisen historian omaava ruoholäntti, mutta mielestämme teininä siellä vaan oli: "niin pimeää että siellä vois liikkua vaiks mitä raiskaajia." Ihan loogista ajattelua ja nimeämistä päälle kaksitoistavuotiaana :D

saarah
visual diary

Ösöö :D :D 

Meillä oli myös aikoinaan tapana sanoa kaikista ötököistä ÖTTÖK. Eli kun oli vaikka paljon hyttysiä, aina joku huusi ÖÖÖÖTTÖÖÖK. 

 

Vierailija (Ei varmistettu)

"Utsjoki-Kevo, ohutta yläpilveä" on vanha säätiedotusfraasi ja perheen kesken käytetty lausahdus silloin, kun joku nuokkuu puoliunisena tai muuten töhönä. On hauskaa seurata puolituttujen reaktioita, kun käytän sitä. Jotkut tajuavat, useimmat eivät.

saarah
visual diary

Mahtava :D

somewhere

Aivan mahtavia nämä :'D Minulla ja yhdellä pitkäaikaisimmista ystävistäni on miljoonia salanimiä ja omia nimityksiä asioille. Esimerkiksi yläaste -ja lukioaikoina ihastuksille piti keksiä aina salanimet, joita olivat esimerkiksi Lapanen, Pallo, Nokkis ja Korvausukkeli. :D Onkin melkoinen pähkinä miettiä jälkeenpäin kuka olikaan kukin, mutta yllättävän monen muistaa edelleen.

Myös jos jokin asia tai ihminen on meistä ihana juuri sellaisella tietyllä upealla tavalla, se on "huuru". Esimerkiksi "Amelie on ihan huuru elokuva". 

Hauskat asiat taas on "hepakoita". Myös joku yllättävä hauska asia on ihan "köng". Vaikkapa "no köng ne aurinkolasit olikin minun pään päällä".  Tämä juontaa juurensa muumeista, joissa on aina ihan mahtavia äänitehosteita. :'D

Perheen keskenkin näitä löytyy, esim. meidän edesmennyt Nöpö-niminen kissa oli vuodesta -94 tuttavien kesken "Leipis" eli tietysti Prätkähiirien Lalli Leipäjuuston mukaan nimetty. Heh.

Näin kirjoitettuna nämä tietysti kuulostaa ihan järjettömiltä  :D

saarah
visual diary

Ihanan järjettömiä :D 

Voin tässä lisätä yhden järjettömyyden: meillä oli lapsena koira, rodultaa dalmatialainen. Kutsuttiin sitä oikean nimen sijaan usein nimellä Alma Tiainen, koska joku pikkulapsi joskus sen nähdessään huudahti noin :D :D

punastus
Punastus

Kerran nuorempana nähtiin kaupan hevi-osastolla kun pariskunta viinirypäleitä punnitsi. Parin epäuskoinen huudahdus "NÄIN PALJON!!" (rypäleet jäivät nököttämään vaa'an viereen) jäi elämään ja on varsin validi käytettäväksi edelleenkin. Silleen läpällä tottakai koska onhan NOLOA valittaa hinnoista. 

Potukat jonkin ikivanhan tekstarimokan myötä. Tarkoittaa siis tietenkin porukoita.

Kerran etsittiin janoissamme vesikannua ja kun sen löysin, poikaystävä kuuli minun sanovan: "se on täällä, TÄYNNÄ HYVÄÄ!". No en ehkä hihkaisisi mitään noin typerää, vaikka vesi hyvää onkin, mutta elämään jäänyt lausahdus tuokin. Jonka muuten telkkarissa pyörivä Jenkki-mainos on pöllinyt!!! Tuon "täynnä hyvää" -hihkaisun nimittäin.

saarah
visual diary

Apua, mä taisin olla viimeks Suomireissulla hevi-osaston "NÄIN PALJON"-tyyppi :D :D :D

 

Marmels (Ei varmistettu)

Me ollaan mun yhden parhaan kaverin kanssa Pam ja Sand (mun lempinimen pidempi versio on Sandy the Slinky Sam). Mulla ei ole mitään muistikuvaa, mistä noi tuli ja mitä ne tarkottaa, mutta vieläkin kutsutaan toisiamme niillä lempinimillä. Samaisen kaverin kanssa keksittiin liuta koodinimiä ihmisille, jotta heistä voi puhua rauhassa julkisesti muiden sitä ymmärtämättä. Oli Jorkkiinaa, Luuttua, Huiskua, Pappia jne.

Sittemmin anoppini yritti kovasti omaksua puhekieltä ja selosti meille ihan suu vaahdossa, että jollakulla kävi p*ska faksi. Meinasin tukehtua teeheni, mutta tuo sanonta jäi. Käytän sitä itekin nykyään. :D

Miehen kanssa me molemmat harrastetaan MMA:ta, joka puuroutuu puheessa. Siksi me puhutaan ihan sujuvasti "mömmömmööstä", kun ollaan treeneihin menossa. Totta kai miehen kanssa meillä on lukemattomia lempinimiä toisillemme. Mua kutsutaan muun muassa "Nils Marmelssoniksi", joka pitää lausua silleen kiekaisemalla. :D Ja lienee sopivaa, että mun auto on sit murmelimobiili..

saarah
visual diary

Hahaaa, kaikki kaksosaistet lempinimet on niin parhaita, Nils Marmelsson kuulostaa just siltä. Meillä on myös ystäväpiirissä aina ollut tapana keksiä toisillemme bändinimiä. Nils Marmelssonista sais sulle hyviä :D

Meillä on tuttu pariskunta, joille on annettu lempinimet Kännitonttu ja Oraakkeli. Oraakkeli valikoitui siksi, koska henkilö nyt vaan tietää kaikesta kaiken. Kännitonttu, noh. Joillakin on kotitonttu ja joillakin asuu toisenlainen tonttu.

 

saarah
visual diary

Hahhaaaaa. Mun äiti käytti joskus nimityksiä Kotitonttu ja Kapakkatonttu. Mä olin se jälkimmäinen :D :D

Emmm (Ei varmistettu)

Nyt jo edesmennyt mummoni totesi kerran eräästä elämänsä ehtoopäiviä viettäneestä kissasta: "No kyl tuo vielä kissasta männöö". Tämä lause on jotenkin jäänyt elämään mutta kuitenkin niin, että sana "kissa" on vaihtanut merkitys-yhteyttään eläimestä ihmiseen. Kaveripiirissäni käytämme sitä kuvailemaan/tsemppaamaan toisiamme ulkonäköasioissa. Kun vaikka valmistautudutaan porukalla lähtemään ulos, joku voi kysäistä "Meneekö vielä kissasta?" (viitaten siis omaan ulkonäköönsä) tai vaihtoehtoisesti toista voi kehasta: "No nyt! Kyllä tuo vielä kissasta menee" :D

saarah
visual diary

No kyllä tuo vielä kissasta menee :D :D :D Ihan loistava!

iinustii (Ei varmistettu) http://diaryofiina.blogspot.fi/

Haha, meillä myös muutaman ystävän kanssa kutsutaan myrskyä nimenomaan mywwskyksi - tosin me ehkä vielä kirjoittaisimme sen mywwzky :D Anteeksi on anteez ja varsinkin nimissä l vaihtuu w-muotoon, esim Hewi. Tämä juontaa juurensa ihan vaan siitä, että ollaan töissä päiväkodissa ja välillä lasten hauskat "heitot" tarttuvat. Niinkus violetti on tietyn porukan kesken tietysti vituletti, mikäs muukaan? XD Minua työkaverit kutsuivat (ja kutsuvat välillä vieläkin) pitkään Innaksi, tämä kyseinen lempinimi löytyi mm. työpaikan jääkapin ovessa olevista työvuoroista, koska jostain syystä nimeni tuntuu olevan joillekin lapsille hankala... Eikä vapaa-ajalla juoda viiniä, vaan viintä.

Ymmärrän kyllä täysin mitä tarkoitat, itse muutin juuri uuteen kaupunkiin opiskelemaan; ystäviä ja työpaikan inside-juttuja on kyllä ikävä heti!

saarah
visual diary

Hahaaa, ei oo totta, mywwzkyjä löytyy myös sieltä :D

 

nm (Ei varmistettu)

Hahaa mainioita juttui! :D

Yksi elämään jäänyt sana meidän piireissä on innostunut nasaaliäänellä huudahtamani "NAH-KAA". Oltiin tuolloin mökkeilemässä kaveriporukalla, ja siinä illan päätteeksi kömmin salaa pienessä tuubassa nukkumaan erilliseen mökkirakennukseen. Poikaystävä tuli ettimään minuu ja löysi pienestä sikiöasennosta jonkun nahkataljan alta. Asiasta kysyessä aloin puoliunessa vaan höröttämään ja huudahdin nasaaliäänellä pelkän nahkaa-sanan :'D

Nyt tuota kyseistä huudahdusta käytetään sitten vähän joka välissä. Sillä voi täyttää vaikka hiljaiset hetket jos ei ole mitään muuta sanottavaa.

Kommentoi