Neljä päivää Portossa

visual diary

Aamujunassa tuoksuu appelsiineilta. Minulla on mukana kahdeksansataasivuinen kirja, josta luen ehkä neljä sivua.

Junamatkalla Lissabonista Portoon ei ole kyllä mitään nähtävää, ota halpislento mielummin, minua ohjeistetaan aiemmin samalla viikolla. Mutta koska vastustan maan sisäistä turhaa lentämistä, päädyn junaan.

Tuijotan tyytyväisenä maisemia kolme tuntia ja olen ihan eri mieltä ohjeista. On vihreää, vehreää, palmuja, kaktuksia ja vanhoja juna-asemia sekä ikkunasta naamaan kuumottava aurinko. Spotify –soittolistani toimii vähän niin ja näin katkeilevan wifin vuoksi ja soittaa lähinnä kolmea kappaletta, jotka tosin tiivistävät sitten kaiken oleellisen olotilasta.

Puolen päivän jälkeen olen jo Portossa. Huoneeni sijaitsee taidekorttelissa, kolmannessa kerroksessa. Kaunis tyttö avaa oven, johdattaa minut keittiöön ja kertoo että hänellä on tänään syntymäpäivä.

Kohta 30, hän sanoo ja irvistää, pian alkaa varmaan ahdistaa. Kuule, lähes kaikki parhaat asiat tulee kolmenkympin jälkeen, tekee mieli sanoa.

Sillä aikaa kun hän kertoo asunnon perusjutut, raidallinen kissa kiipeää syliini. Myöhemmin opin, että sen uteliaisuudella ei ole mitään rajaa.

Minulla ei ole mitään suunnitelmia eikä karttaa, mutta lähden vain ulos. Tutut ruokakauppaketjut vieraassa kaupungissa tuntuvat hassulta. Mutta toisaalta, Porto ja Lissabonhan ovat vähän kuin Helsinki ja Tampere. Syön kasviscurryä hippikaupan takapihalla olevassa puutarhassa. Kahden tädin pyörittämässä ravintolassa soi Frank Ocean ja jaloissa pyörii kaksi kissaa. 

Olen lomalla. Ilman läppäriä, ilman suunnitelmia, ilman tuttuja juttuja. Se on orpoa, outoa, onnellista.

Ensimmäisenä päivänä en kuitenkaan saa kaupungista oikein mitään otetta. On yhtäkkiä hullun kuuma ja minulla on ihan liikaa päällä. Saan ehkä liikaa aurinkoa ja lounaasta tulee jotenkin huono olo.

Vaikka olen itsenäinen nainen, joskus yksin reissatessa minusta tulee hermostuva mokailija. Pelkkä oma seura ja se, että on oltava itse vastuussa ihan kaikesta, vie minut toisinaan sellaiseen tilaan. 

Illalla valkkaan huonon iltapalapaikan. Syön jotain, mille olen allerginen ja siinä ravintolan pöydässä istuessani mietin turpoavaa suutani ja sitä, missä olisi lähin auki oleva apteekki. Ravintolan vessassa tiputan vessapaperirullan vahingossa vessanpönttöön. Suun turvotus onneksi laskee nopeasti ilman lääkkeitä ja päätän vaan paeta kotiin. Siellä en saa jostain syystä suihkusta kuin kylmää vettä. Kylpyammeen reunalla seuranani istuva raidallinen kissa katselee kysyvästi, kun kiroilen suomeksi.

Pesen kainalot ja naaman kylmällä vedellä, juon lasin punaviiniä ja vedän suurella tiikerin naamalla kuvioidun viltin ylleni.

Nukun kaksitoista tuntia. Se tiettävästi auttaa lähes kaikkeen.

Itsensä psyykkaaminen on myös yksi ihmismielen kiinnostavimpia asioita. Nyt helvetti nautit tästä lomasta, sanon itselleni aamulla vessassa, jossa kuivakukat on asteltu juuri niin, että ne peittävät vessaselfiessäni naamani.  

Sinä päivänä löydänkin sitten kaikki ihanat paikat.

Vaeltelen pitkin katuja, välillä loogisesti, välillä ympyrää. Käyn ihanissa vintagekaupoissa, joista en osta juuri mitään. Syön lounasta paikassa, jossa on ihana sisustus, mutta katossa roikkuvat valaisimet paljastuvat tarkemmalla havainnoinnilla talouspaperirulliksi. Ihanan luovaa ja vähän rähjäistä, niinkuin koko kaupunki. Porto on samaan aikaan tosi erilainen kun Lissabon, mutta kuitenkin vähän sama. 

Joissain kadunkulmissa tulee mieleen Lontoo, joissain kuppiloissa Pariisi. Jokirannassa Turku. 

Yhtäkkiä tajuan, että vaikka kuinka kirjoittelen epämukavuusalueeella olosta Lissabonelämässäni,
ei se ole epämukavuusalueeni enää. Se on kotini. Siksi olo on siellä suurimman osan ajasta rauhallinen ja vakaa.

Ja sitä tasapainoa on hyvä välillä vähän järkytellä käymällä muualla, yksin.

Ei saa jämähtää, niinhän se äiti opetti. 

----

Porto, first I didn´t like you and then I just LOVED you. 

Share

Kommentit

EricaK
EricaK

Upeita kuvia, ei malta odottaa kesän Portugalin matkaa!! :)

saarah
visual diary

Kiitos! Tää maa on kyllä huiman kaunis :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Rakastan tätä blogia, koska tää on jotenkin niin rehellinen. Yksin matkaaminen on joskus ihanaa, joskus ihan kamalaa. Kiteytit hyvin noi fiilikset :)

saarah
visual diary

Kiitos ihanasta kommentista. 

Yksi matkaaminen on kyllä aihe, josta pitää kirjottaa ihan oma postauksensa :)

Mahdoton Nainen

Sama täällä. Yleensä toisten matkajuttujen lukeminen tuntuu parhaimmillaan tylsältä ja pahimmillaan kiinalaiselta vesikidutukselta. Mutta tän jutun lukeminen ei tuntunut sille kuin lukisi ensimmäisen maailman kansalaisen egotrippailusta reppureissaajana.

Mäkin oon aika huono matkustamaan yksin, enkä sitä ole juuri tehnytkään, ja mun Itsenäisen Naisen imago tahtoo ottaa aina vähän kolhuja kun en osaakaan nauttia yksinolosta ulkomailla yhtä paljon kuin tutuissa maisemissa. Kaipaan juttuseuraa ja myös sitä, että joku muu päättäisi tai edes ehdottaisi välillä mitä tehdä ja minne mennä.

Kuitenkin tää myös vähän rohkaisia mua, että voisi kyllä kokeilla sitä matkailua ilman seuraa jotenkin pidemmällä kaavalla kuin haahuilemalla päivän verran Berliinissä kaverin ollessa töissä.

saarah
visual diary

Yleensä toisten matkajuttujen lukeminen tuntuu parhaimmillaan tylsältä ja pahimmillaan kiinalaiselta vesikidutukselta.

Paras kommentti :D 

En mäkään kauheen paljon oo matkustanut yksin. Mutta muutaman kerran oon ollut reissussa niin että mulla on ollut siellä seuraa vaan osan aikaa. Siitä on tosiaan hyvä aloittaa. Ja ihan samanlaiset kaipaukset on toisinaan ollut. Just se asioiden jakaminen ja ettei tarvis ite olla vastuussa IHAN kaikesta. Mut sit taas toisaalta, tulee aika huippu olo siitä kun yksin pärjää ja kaikki menee hyvin :)

 

 

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiva kun kirjotit Portosta, se on mun rakkauskaupunki! Niin tuttuja paikkoja kuvissa. Ei tietysti kaikki, en ihan kaupungin joka nurkkaa ehtinyt koluta, vaikka siellä asuinkin :D Jotain vielä jäljellä seuraavaankin kertaan... Tässä ei ollut kauheasti kuvia ihan keskustasta, piditkö siitä? :)

saarah
visual diary

Ihan keskustassa en pyörinyt niin paljon, mutta kiva oli sekin. Eniten tykästyin noista Cedofeitan ja Boavistan huudeista :)

Vierailija (Ei varmistettu) http://islakahdenkesken.blogspot.fi/2016/03/you-are-perfect.html

Todella kauniita kuvia! Vitsi, tämä vain pahensi lomakuuumettani!

Vierailija (Ei varmistettu)

Aaah, Porto. <3 Vietin viime talvena siellä reilun kuukauden ja rakastuin kapunkiin täysillä.

Kämppä sijaitsi juurikin Boavistan kulmilla ja tykkäsin itsekin hengailla enemmän siellä kuin "down townissa". Parasta oli amulenkit Palácio de cristalille ja tuoreet leivät ja leivokset mukaan kotimatkalla suoraan lähikahvilasta.<3

saarah
visual diary

OOOOh, en ihmettele yhtään :)

Palácio de Cristal puisto oli kyllä ihana!

Lottem (Ei varmistettu)

Oi Porto! Vietin siellä melkein kymmenen vuotta sitten (kääk) muutaman kunnon Lost in Porto päivän. Niihin kuului mm. karaokea paikallisten kalastajien kanssa siellä "toisella puolella" jokea, veneretki seuraavana päivänä kalastajien ja heidän perheidensä kanssa ja yksi kauhea krapula. Oli kummallista ja niin hauskaa.

saarah
visual diary

Ooh, kuulostaa ihanan kummalliselta lomalta :)

Hennariikka (Ei varmistettu) http://hennariikkamaria.blogspot.com

Oiii Porto! Oltiin vaihtariporukan kanssa, mutta suurimman osan ajasta vietin yksin koska olin ainut jota kiinnosti museot ja muu kulttuuri, silti mä kävelin siellä niiiin onnellisena pienessä tihkusateessa ja ihan yksin,ai että! :)

saarah
visual diary

Oih! Mun aikana paistoi koko ajan aurinko, mut voin kuvitella et Porto on viehättävä myös tihkusateessa :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Oi, mitä kuvia! Olisi ihanaa kuulla lisää Porton helmistä. :) Palaan aina postaukseen, jossa esittelet lempipaikkojasi Lissabonissa.

Ansku BCN (Ei varmistettu) http://anskubcn.matkabloggaajat.fi

Porto on kyllä niin ihana! Kävimme siellä pari vuotta sitten keväällä ja rakastuin! Ehdottomasti uudestaan, meiltä kun pääsee sinne lentäen todella halvalla ja nopeasti :)

Kommentoi