Ranskalainen syksy (ja musiikkivinkki)

visual diary

Kun muutin Portugaliin, ajattelin tietysti että elämääni ilmestyisi toinen toisensa jälkeen

portugalilaisia ihmisiä.

Vähänpä tiesin.

Elämääni tuli ihmisiä eri maasta, mutta ei Portugalista.

Tapasin miehen, joka oli ranskalainen. Sitten toisen, samasta maasta ja kaupungista. Ja sitten oli vielä yksi ihminen, ei Pariisista, mutta kovasti ranskaa puhuva henkilö.

Yhtäkkiä tarinani kaikki henkilöhahmot olivat ranskalaisia.

Mon dieu, miten se nyt näin meni.

Mutta mieti, miten ihanaa, koska sulla on aina ollut kauhee Ranska-rakkaus, sanoi yltiöpositiivinen ystäväni.

Sitten kun asiat menivät vähän solmuun, minä istuin kotisohvalla, kädessäni lasillinen punaviiniä. (Punaviinirakkaus kirjoittajan oma, ei ranskalaisilta henkilöhahmoilta opittua). 

Katsoin yhden elokuvan, jonka aikana nyyhkin just noin, just tollasta elämä on, yhhhhyyyyy, aina noin

ja josta jäi yksi biisi soimaan päähän viikkokausiksi.

Ja sitten kokonainen levy,

ranskankielistä musiikkia.

Lukioranskalla en ymmärrä siitä läheskään kaikkea, mutta vähän.

Ymmärrän hyvän päälle.

Coeur de Pirate (Tosin Montrealista, mutta kieli).

Tässä yksi syksyni soundtrackeista.

----

My French is a bit rusty, but I still really like to listen to

Coeur de Pirate.

 

Share

Kommentoi