Toivepostaus: AD:n ammatissa, osa 2.

Ladataan...
visual diary

Kerroin kesällä toivepostauksessa siitä, miten olen päätynyt töihin AD:ksi ja millaisen urapolun olen kulkenut. Kakkososion tekemiseen meni aika kauan, mutta tässä se vihdoin tulee.

Millaista siis on olla töissä AD:na lehdessä?

Olen yrittänyt selittää 88-vuotiaalle mummolleni monta kertaa sitä, mitä oikeastaan teen työkseni. Ymmärrän kyllä, että hänen on hankala käsittää ammattiani, joka kuulostaa ehkä epämääräiseltä puuhastelulta "oikeiden" ammattien rinnalla. Kerran keksin tähän yksinkertaisimman selityksen:

Mun homma on varmistaa että asiat näyttävät hyvältä.

-----

Normaali lehti-AD:n työviikko koostuu monista erilaisista osista.

- Suunnittelen ja teen lehtitaittoja, etsin kuvia ihmisistä, julkkiksista, muotinäytöksistä. Luen juttuja etukäteen ja mietin, miten ne kuvitettaisiin.

- Juttelen kuvaajien ja toimittajien kanssa tulevista kuvauksista ja jutuista, ideoin kuvituksia kuvittajien kanssa. Suunnittelen sitä, että koko brändi näyttää samalta eri medioissa, niin sosiaalisessa mediassa, printissä kuin muuallakin.

- Palaveeraan paljon päätoimittajan ja toimituspäällikön kanssa tulevista asioista (esimerkiksi elokuun lehteä tehdään tietysti jo kesäkuussa, ja siinä samalla suunnitellaan osittain jo syyskuuta. Joululahjakuvauksetkin tulevat siis jo alkusyksyllä, eli juuri silloin kun mitään joulusälää ei ole vielä missään.)

- Nopeasti muuttuvalla alalla tuntuu myös aina olevan joku uudistus tai extraprojekti meneillään. Turhia palaverissa istumisia työssäni on todella vähän, mikä onkin todellista luksusta. Olen selkeästi enemmän tekijä kuin vatvoja työelämässäkin. Mielummin testaan ja erehdyn kun suunnittelen ja vatvon päiväkausia saamatta mitään konkreettista aikaan.

Parasta työssäni ovat yleensä ne päivät kun en istu koneen äärellä, eli kuvauspäivät. Ne ryhmittyvät yleensä muutamiin päiviin kuukaudessa. Toisaalta pidän myös paljon päivistä, jolloin saa tehtyä monta pikkujuttua ja vedettyä niitä nopeaan tahtiin yli to do -listalta. Parasta olisi se, että asioiden hoitamispäivät sijoittuisivat alkuviikkoon, luovempaa ajattelua vaativat loppuviikkoon.

Lehdessä kuvaamme pääasiassa ruokaa, kosmetiikkaa, muotia ja sen lisäksi erilaisia vaihtuvia teemoja, toisinaan muuttumisleikkejä, toisinaan sisustusta ja niiden lisäksi silloin tällöin kuvituspohjia. Nämä päivät ovat rankkoja, mutta myös parhaita. On ihana tehdä töitä hyvien valokuvaajien, stailistien, toimittajien ja muiden ammattilaisten kanssa. Kun kaikki hoitavat oman roolinsa, yleensä homma sujuu ongelmitta. Olen aika spontaani kuvausjärjestelijä. Mulla on visio päässäni, mutta en yleensä osaa selittää sitä, ennenkun näen sen valmiina.

-----

Mitkä ovat sitten tärkeitä taitoja tässä työssä?

Pitää olla tietysti luova, mutta täytyy olla myös nopea. Jos ruokakuvauksissa kakku mustuu uunissa tai puolet tilatuista sisustustavaroista ei ole tullut paikalle, on se yleensä AD:n homma keksiä plan b ja nopeasti. Pitää olla myös vähän nöyrä: vaikka on hieno titteli Art Director, pitää usein myös tehdä kaikkea muutakin, eikä voi sanoa: ei kuulu mun työnkuvaan.

Usein on myös tilanteita, jossa on tehtävä itse se mitä haluaa. Halusin kerran ystävänpäiväkuvauksiin muffinsseja, joissa olisi kaunokirjoitusteksti "best friends". Sellaisia ei ollut missään. Tein ne lopulta itse. Tai kun kuvauksessa valkoinen lakana sängyssä oli liian sileä ja siihen piti saada luonnollisen näköiset rypyt, se olin minä, joka kieri sängyllä, kunnes ne rypyt olivat luontevan näköisiä. Usein myös ruokakuvauksiin tarvitaan kättä, joka herättäisi kattauskuvan eloon. Se on melkein aina AD:n käsi. Tai kun muotikuvauksissa puun lehdet tulevat mallin päälle, ne on taas AD:n kätöset jotka pitävät niitä pois tieltä.

Täytyy olla tehokas ja osata priorisoida. Ei kannata käyttää puolta päivää täydellisen kuvan etsimiseen, jos se tarkoittaa sitä, että seuraavana päivänä on aikatauluista jäljellä. Choose your battles, sopii mielstäni erittäin hyvin myös työelämään. Aina ei saa omaa tahtoaan läpi ja on hyvä muistaa ettei oma työ (vaikka luovalla alalla onkin) ole oma taiteellinen projekti.

Yhteistyötaidot. Lehteä tehdään yhteistyönä koko toimituksen ja avustajien kanssa. Siinä ei voi oikein sooloilla. Jutut tehdään niinkuin on ennalta sovittu ja aika tiukassa aikataulussa. Lehdessä työskentelyssä on kuitenkin mahtavaa juuri ne aikataulut: ne kun ovat joka kuukausi suunnilleen samat. Kun edellinen lehti menee painoon, seuraavan tekeminen aloitetaan aina samaan aikaan ja samalla kaavalla. Työelämässä teityt rutiinit on todellakin hyväksi.

Olin ennen lehteä mainosalalla töissä kuusi vuotta. Siellä moni asia oli erillälailla, niin hyvässä kuin pahassa. Nykyiseen työhöni olen kuitenkin erittäin tyytyväinen. On mahtava saada joka kuukausi käteensä työnsä tulos, ihan vanhassa kunnon printtimuodossa. Myös lehden lukijoilta saatu palaute on mahtavaa, vaikkei se aina positiivista olekaan.

Tuskailin opiskeluaikana aika paljon sen kanssa, olenko oikealla alalla ja mitä teen isona. Tätä tietysti tekee varmasti lähes jokainen.

Melkein kolme vuotta lehti-AD:na oltuani, voin sanoa: Olen kyllä juuri oikealla alalla.

Jos jäi vielä jotain kysyttävää tämän ja aiemman postauksen jälkeen, kysy ihmeessä.

-----

I work as Art Director in a magazine. These pictures show the best side of my work: photoshoots.

 

Share

Kommentit

Sanph
Sanph

Oi että! Ei voi kuin ihailla! Mahtavan kuuloinen työ (kelpaisi!) ja hienoa jälkeä näyttää tulevan ;)

saarah
visual diary

Kiitos! On kyllä tosi kiva työ.

Hanna Maria
Hanna Maria

Sun työ vaikuttaa kyllä ihan unelmaduunilta!

saarah
visual diary

Huippuduuni se onkin :)

Heips! Itselläkin on haaveena olla AD. :) Ehkä juurikin ensin mainostoimistoon töihin. Opiskelen muotoilualaa - saanko kysyä että mitä sinä olet opiskellut? Varmaan ehkä olen sen jossain postauksessa maininnutkin.

saarah
visual diary

Hei Marjo!

Olen opiskellut ammattikorkeakoulussa graafista suunnittelua

Kommentoi

Ladataan...