Urheilun unohdus

Ladataan...
visual diary

Joogasin tässä taannoin yhtenä sunnuntaina.

Tein puolen tunnin joogavideosta kaksikymmentä minuuttia. Lopun ajan makasin joogamatolla ja mietin, milloin olen viimeksi tehnyt jotain urheiluksi luokiteltavaa.

Ööö, joskus huhtikuussa.

Jätin jossain vaiheessa ruokavaliostani lähes kokonaan pois pastan. Söin kaikkea outoa: raakaa parsakaalia, vihaamaani selleriä, kaikkea mitä piti. Leipää söin vain kerran päivässä, aina vain ruisleipänä. Sipsejä en syönyt kuukausiin, herkuista vain tummaa suklaata ja salmiakkia. En käyttänyt myöskään juurikaan maitotuotteita, koska ihoni reagoi niihin heti. Kävin kahdeksan kilometrin kävelylenkeillä ja salilla, aloitin joogan ehkä kolmena talvena peräkkäin. Kävelyä rakastin, olinhan silloin poissa internetistä, kuuntelin suosikkibiisejä ja mietin asioita. Salilla kävin lähinnä siksi, että oli kiva istua sen jälkeen saunassa juoruamassa.

Okei, tykkäsin myös siitä, että sain tosi helposti käsilihaksia, joiden vuoksi joku aina joskus kysyi, olenko alkanut treenata. Joogan urheilullisesta puolesta tykkäsin, mutta niihin tuntien hörhöosioihin meni hermot. (Ei, en osaa kuvitella hengittäväni varpaillani eikä minua oikeastaan kiinnosta minkä eläimen vuosi juuri nyt on). 

Tosiasiassa urheilu ei kuulunut elämääni juuri ollenkaan ennen kuin täytin 30. Lapsuudenkodissani oli koiria, joiden kanssa kävelimme metsässä ja pururadoilla. Myöhemmin jatkoin samaa harrastusta ilman koiria: kävelin kaikkialle aina kun se oli mahdollista. Koululiikuntaa vihasin: muistan edelleen miten ala-asteen liikunnanopettaja kertoi, ettei yläasteelle pääse, ellei osaa hypätä pää edellä altaaseen. En osaa vieläkään tätä taitoa.

Viime keväänä sairastelin ja sain lääkäriltä urheilukiellon pariksi kuukaudeksi. Sitten muutin uuteen maahan. Urheilu jäi kokonaan enkä ole kaivannut sitä oikeastaan yhtään.

Kävelen kyllä paljon edelleen, mutta muuta en tee. Tällä hetkellä kävely ja se hyvin satunnainen joogamatolla makailu riittävät.

Opiskelijabudjetin myötä ruokavalioon on palannut myös kaikki edullinen: pasta, nuudelit ja leipä sekä erityisesti keksit, joita en täällä pysty vastustamaan yhtään. Juon nykyisin myös maitokahvia päivittäin, vaikka ihoni ei pidä siitä ollenkaan. Huomaan sen heti, kun katson vaikka vuoden takaisia kuvia itsestäni.

Mutta minä pidän siitä, että voin istua tunnin puistokahvilassa kahvikupin kanssa.

Oikeastaan pidän siitä paljon enemmän kuin täydellisestä ihosta.

Ehkä alan joskus vielä taas oikeasti urheilla, ehkä en. Ehkä palaan joskus vielä tiukkaan ruokavalioon, ehkä en. Ehkä olen joskus eri painoinen kun nyt, ehkä en. En tiedä. En omista vaakaa enkä sellaista aio koskaan enää hankkiakaan. 

Juuri nyt on tällainen vaihe. Ja juuri nyt olen siitä tätä mieltä: olkoon.

----

Vähän samantyyppisestä aiheesta kirjoitti Emmi-Liia taannoin.

----

Walking everywhere & drinking coffee. These things keep me going. 

 

Share

Kommentit

Kiti
Katso tarkemmin

Ihana kirjoitus! Ja kävely on hyvää liikuntaa, sekä keholle että mielelle. :)

saarah
visual diary

Kiitos!

Kävely tosiaan tekee hyvää myös mielelle. Niin totta!

Nimeön (Ei varmistettu)

Puhut joogasta todella ämpärimäiseen sävyyn, kannattaa lukea tämä tms: http://www.decolonizingyoga.com/decolonize-yoga-practice/

saarah
visual diary

Kiitos vinkistä, mutta taidan pysytellä omassa mielipiteessäni siitä, että ohjatut joogatunnit ja joogan henkinen puoli ei vaan ole mua varten :)

Vierailija (Ei varmistettu)

"...eikä minua oikeastaan kiinnosta minkä eläimen vuosi juuri nyt on" ei ehkä ole mikään kaikista fiksuin vitsi: sekoitat kiinalaisen horoskoopin elementit joogaan, jonka juuret ovat tosiaan Intiassa ja jonka koulukunnat sijoittuvat hindulaisuuden, buddhalaisuuden ja janalaisuuden akseleille (joogan "henkisyys" ei siis mitenkään liity "eläimen vuosiin"). Kevyt vitsi eläimen vuosista yhdistettynä joogaan ei siis välttämättä osoita suurinta tietämystä ei-länsimaisista kulttuureista. Vähän problemaattisesti rakennettua huumoria!

saarah
visual diary

Kyseessä ei ollut huumoriesimerkki vaan joogakurssini opettajan tapa horista esimerkiksi juuri siitä, minkä eläimen vuosi sattui olemaan. 

Toistan itseäni: jooga ei ollut minua varten. 

SH (Ei varmistettu)

Ymmärrän tämän pointin täysin! Itse olen ollut erittäin hyvillä joogatunneilla, joilla on painotettu oikein ja turvallisesti tehtyjä liikkeitä. Näistä tunneista on ollut tosi iso apu toimistotyöläisen rangalle! Sitten on niitä ei-niin-hyviä tunteja, joilla tekemisen sijaan on keskitytty enkeliviisauksiin, hymistelyyn ja muka-syvällisiin mietelauseisiin ja siinä sivussa tehty jotain joogan tapaista.
Joogakin taitaa olla niin muodissa, että ohjaajia löytyy moneen junaan.
Kotijooga on kyllä jees!

saarah
visual diary

Aivan, niin harrastajia kuin ohjaajiakin taitaa olla aika moneen junaan ja se mikä kiinnostaa osaa, ei kiinnosta kaikkia. 

Aura
Hyvä yritys

Hei Saara, kiitos hyvästä tekstistä, tämä jotenkin piristi kun omassa elämässäkin liikunta tuntuu helposti tipahtavan kelkasta enkä sitä niin kaipaakaan ellen rupea hengästymään portaissa :) Tuohon joogavitsailuasiaan pitää sanoa sen verran, että vaikka nuo pari kommenttia on kirjoitettu vähän ikävään ja hyökkäävään sävyyn, vilkaisin pikaisesti tuota Decolonizing Yoga -linkkiä ja eipä ole itselleni tullut mieleen, ettei jooga olisikaan vain länsimaalaisen kulttuurin adoptoimaa urheilua ja hengittelyä vaan se on (kai) ollut tai on alkuperäisesti osa intialaista kulttuuria (ja siinä paljon enemmän kuin tämä länsimaalaistan kansalaisopistojooga). Toisten kulttuurien tärkeisiin juttuihin kannattaa tietysti yrittää kohdistaa kunnioitusta, vaikkei niitä ymmärtäisikään, mikä näkyy suomalaisessa mediassa aika usein saamelaisen kulttuurin kohdalla, esimerkiksi vaikka viime päivinä halpis-saamelaispuvussa edustavan missin osalta. Eli ehkäpä nyt itse tästä eteenpäin näen joogan vähän laajempana ilmiönä kuin länsimaalaisten mielenhallinnantavoitteluna ja hengittelynä :)

Ja siis kävelyhän todellakin on liikuntaa!

saarah
visual diary

Ei ollut tarkoitus mollata joogan harrastajia tai opettajia missää tapauksessa. Yritin tekstissä ilmaista lähinnä sitä, että jooga ei tuntunut mulle sopivalta lajilta ohjattuna, joten päädyin harrastamaan sen venyttelevää puolta yksin kotona. 

Ehkä tässä vedettiin vähän turhia herneitä nenään puolin ja toisin. 

Nimetön (Ei varmistettu)

Ihan sama mikä oli tarkoitus, loukkasit, joten mikset voi vaan ottaa opiksesi, tai vastata vaikka ihan että "okei, kiitos vinkeistä, ehkä täytyy tutustua/miettiä, pahoittelen että loukkasin"? Eikä ihmisille asioista huomauttaminen ole mitään herneen nenään vetämistä, minusta ainakin olisi kivaa, että joku tulisi sanomaan, jos vahingossa loukkausin jotakin ryhmää.

Vierailija (Ei varmistettu)

VOI LUOJA!

Vierailija (Ei varmistettu)

Siis tuota ylempää nillittäjää :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Taas osoitus ettei Lily taida olla mikään kriittisen tai edes avoimen keskustelun platform, perinteiset nillittäjä-haukkumiset taas kehissä, jes!

Nimetön (Ei varmistettu)

En käskenytkään suorilta muuttamaan tapojasi, vaan kyseenalaistamaan joogan sunnuntaiharrastelu, lukemaan yhden artikkelin. Ehkä käymäsi joogatunnit eivät olleet parhaimmasta päästä, opettajia on varmasti erilaisia. Pointti oli, kannattaa miettiä, kuinka super törkeää on käyttää termejä "hörhöosio" ja "horista" puhuessaan joidenkin ihmisten elämäntavasta - ihan tahallisesti loukkaat ihmisiä kirjoituksillasi. Retoriikka, jolla kirjoitat ("Ei, en osaa kuvitella hengittäväni varpaillani") tekee joogan naurunalaiseksi.

saarah
visual diary

Syvät pahoitteluni kaikille joogaopettajille joita tämä teksti loukkasi. Kutsun tästä lähin sunnuntaijoogailuani yksinkertaisesti venyttelyksi :)

Carla

Kävely on ihan tarpeeksi!

Mä etsein eilen joogamattoani kaikkialta. Löysin sen makuuhuoneesta mattojen alta. Siellä se toimittaa hyvin liukuesteenvirkaa! Arvaa mitä? Jätin sen sinne.

Saranda
Tyhjä ajatus

:D <3 Haha ihana kommentti.

Itse rakastan liikuntaa mutta todellista terveyttä on se, että omaa hyvän itsetunnon vaikkei siel salilla tai joogassa käykään!

Carla

Heheh ;) <3 Ja näin on! Todellinen terveys löytyy loppujen lopuksi sieltä omien korvien välistä.

saarah
visual diary

Oh, hyvin kiteytetty <3 

saarah
visual diary

Hahaaa, ymmärrän hyvin! Liukuesteenähän se toimiikin hyvin. Kiitos vinkistä :D

Sarmeli (Ei varmistettu)

Lissabonissa yhden kevään asuneena ei tule kyllä mieleen etteikö kävely kävisi urheilusta :D huhheijaa niitä mäkiä. Jos kuitenkin salilla käynti alkaa kutkuttaa mieltä niin itse tykästyin Holmes Place nimiseen paikkaan!

saarah
visual diary

Huhheijaa noita mäki, TOSIAANKIN :D Tänään viimeksi taivalsin kahta saakelin ylämäkeä päivän aikana KOLMEEN otteeseen. Eli ei haittaa vaikka niitä suklaakeksejä syökin paljon :D

Helmi K
sivulauseita

Kävely on parasta. Juokseminen myös mutta jostain syystä vain huhti, - touko- ja syyskuussa.

Mä pitkään ajattelin että olen ihminen joka tarvitsee urheilua, siis todella tarvitsee, kunnes tajusin että mulla on kerran vuodessa ainakin neljän kuukauden jakso jolloin en tee mitään, paitsi kävelen, ja se sopii mulle. Mutta enää ei oikein mun selälle ja hartoille, joten vuoden alusta taas jotain salihäärimistä edessä.

Ruokavalioista en tiedä paljon mitään. Paitsi etten haluaisi elää ilman puuroa, pastaa, kahvia ja pähkinöitä mutta en myöskään ui niissä.

Helmi K
sivulauseita

Ja siis anteeksi jos termini salihääriminen loukkasi niitä ketkä käyvät salilla oikein ja kunnolla.

saarah
visual diary

Hyvin kiteytetty! 

Huomasin Suomessa kans sen että lenkkeily oli ihanaa juuri noina kuukausina, muuten vähän pakkopullaa. 

vep (Ei varmistettu)

Kiitos tästä!! Olen itse aina ollut samanlainen - kävelen ja pyöräilen kaikkialle, mutta kaikki muu liikunta on todella satunnaista (lue: tapahtuu kerran kolmessa kuukaudessa :D). Odotan kuumeisesti, milloin tämä pahin salivillitys vähän laantuu. Viime aikoina kun on tuntunut, että jos ei harrasta vähintään kolmesti viikossa jotain "kunnon" urheilua, ei pidä itsestään ollenkaan huolta. Silti näytän ulospäin huomattavasti urheilullisemmalta kuin oikeasti olen, voin hyvin, olen energinen ja viihdyn nahoissani :) Hyötyliikunta ja lempeä kotijumppailu ja -venyttely kunniaan!

saarah
visual diary

Niin totta.

Onhan urheilu tietysti hyväksi, mutta vähän sama olo että heti jos ei himourheile jatkuvasti, on jotenkin outo ja ei pidä itsestään huolta. Hyötyliikunta ja kotijumppailu on ihan tarpeeksi, ainakin just nyt. Tosin laitoin just yhdelle salille meiliä niiden kuukausikortista, koska siellä on SAUNA :D 

Kommentoi

Ladataan...