Ladataan...
visual diary

Näitä päiviä olin kaivannut.

Nimeltänsähän ne ovat välipäivät, mutta minulle ne olivat viime kesän kesälomapäiviä, joita en syksyllä ehtinyt pitää. Päiviä jolloin voi herätä 11.30 puhelinsoittoon ja ajatella kuka hitto soittaa keskellä yötä?

Sen jälkeen kääntää vielä kylkeä, jättää aamupalan syömättä ja mennä suoraa lounaalle. Nähdä kerrankin kaupunki valossa ja auringonpaisteessa, maleksia pitkin katuja ja pikkuputiikkeja ilman aikomustakaan ostaa mitään. Olen myynyt ja kierrättänyt menneenä syksynä vaatteistani puolet, tyhjentänyt vinttikomeroni roskalavalle ja vienyt kierrätykseen myös puolet kirjoista ja lehdistäni. Joka kerta kun tuollaiselta reissulta palaa kotiin, huokaisee ovella Jes, sinne meni.

Siksi ei teekään mieli ostaa mitään. Paitsi sitä lounasta.

En ollut näköjään käynyt aikoihin tuolla puolella kaupunkia, koska olin missannut ihan kokonaan sen, että lähikulmilla on uusi pizzeria ja olut(hifistely)ravintola.

Alfons pizza löytyy osoitteesta Vuorimiehenkatu 35 ja

Brewdog olutbaari (sisältää päiväsaikaan baarikoiran) osoitteesta Tarkkampujankatu 20.

-----

Vuoden viimeiset päivät sitä velloo muutenkin oudossa välitilassa. Pakko jotenkin summata mennyttä vuotta ja miettiä tulevaa, vaikkei edes välttämättä haluaisi. Mutta mikäs siinä. Ja vastauksena toimituksen blogin kysymykseen siitä, mitä en aio muuttaa tulevana vuonna: Vaikka olen ensi vuonna taas vuoden vanhempi ja aikuisempi, en todellakaan aio aikuistua tästä enää yhtään enempää. En ala järjestelmällisemmäksi, ennakoivammaksi tai muuten aikuismaisemmaksi, mutta en myöskään ikävuosien lisääntyessä aio muuttua säätäväksi tädiksi. Hell no!

-----

Kaksituhattaviidestätoista mulla on jotenkin hyvä fiilis jo nyt. This might be your year,

niinhän taisin jo julistedesignissanikin julistaa.

We´ll see.

-----

New nice spots in Helsinki:

Brewdog beer bar

and Alfons pizza.

Share

Ladataan...
visual diary

Kirjoitan todella paljon enemmän, kun tämä kuvapainotteinen blogi antaa ymmärtää. Töissä olen AD:n roolissa, eivätkä toimittajat anna mun kirjoitella edes kuvatekstejä, mutta vapaa-ajalla saan kirjoittaa ihan niin paljon kuin haluan. Minulla on jokaiselle vuodelle saman niminen word-dokumentti, Tilitysmuistio. Tämän vuoden tilitysmuistion mukaan olen oppinut tänä vuonna mm. nämä asiat:

-----

Sade ja tuuli vihmovat naamaa, pipo kastuu ihan märäksi, mutta kävelen silti rantoja pitkin Kaivopuistoon. Kuulokkeissa soi koko vuoden koskettavin biisi ja kyyneleet valuvat valtoimenaan. On pimeää, ei kukaan näe, ajattelen. ----

Note to self:

Vaikka olen vaellellut koomassa koko päivän kotivaatteissa, kaikki on kuitenkin tosi hyvin. Kun ruokamyrkytyksen ja jetlagin jälkimainingeissa heräsin yöllä siihen, että sydämeni hakkaa oudosti, ensimmäinen ajatukseni oli: nyt jos mulla on joku sydänvika, enkä voi koskaan enää matkustaa. -----

Note to self:

Ostan siis yli sadan euron bikertakin kahden minuutin harkinta-ajalla ja juon itseni humalaan alkuillasta. Vihaan vähän kaikkea. Varsinkin seuraavan aamun räntäsadetta.

Note to self:

Perun treffit ja menen lenkille harmaaseen ja tuuliseen säähän. Haahuilen kotona aamutakissa, katson dokkareita New Yorkista ja järjestelen kirjahyllyn päällä olevan asetelman uusiksi. Ota kuvia ja leivoin näkkäriä.

En jaksa olla kuin itseni kanssa.

Sovittelen vaatteita, joita haluan käyttää kesällä. Olen samaan aikaan hyvällä päällä ja ihan masentunut.

Note to self:

2014, et ollut helppo vuosi, mutta opin paljon.

Kiitos siitä.

----

Thank you 2014, I learned a lot.

Share

Ladataan...
visual diary

Oh, joululoman paras ajanviete tulee tässä! Muotisuunnittelija Karl Lagerfeld piirtää otteita elämästään (mm. lapsuuden asujaan, muusiaan, suunnittelemiaan vatteita ja kissansa Choupetten) ja tarinoi samalla ah niin kauniilla ranskan kielellä.

Itse katsoin dokkaria sahramipulla toisessa kädessä ja teemuki toisessa. Ja tulipa pakottava "Pakko päästä Pariisiin" -tunne. Taas vaihteeksi.

Miksi onkin niin ihana katsoa kun joku piirtää?

-----

Teemalla vähän aikaa sitten esitetty Karl Lagerfeld -dokkari löytyy Areenasta. Jos muotidokkarit kiinnostaa muutenkin, Areenasta löytyy myös kiinnostava dokkari Voguen muotitoimittajista kautta aikojen ja Netflixistä toinen samantyylinen supermalleista. Itse voisin katsella tällaisia päivät pitkät.

-----

Loving this Karl Lagerfeld documentary where he sketches moments of his life.

I just love to watch someone draw and talk at the same time.

Share

Pages