Ladataan...
visual diary

 

 

Mulla on Suomesta jatkuvasti ikävä vaikka mitä asioita: ruisleipää, karjalanpiirakoita, noitapillikarkkeja, salmiakkivalikoimia... 
Mutta ennenkaikkea: M A R J O J A.
Entisessä elämässäni söin (mummoni oppien mukaan) mustaherukoita joka ikinen päivä, täältä niitä taas ei saa mistään. 

Oikeastaan ainoita marjoja, mitä täällä ostan, ovat mansikat. Niiden kausi on onneksi pitkä, alkukesästä pitkälle syksyyn. Pakastemarjoja täällä kyllä myydään, mutta ne ovat kalliita ja suoraan sanottuna: ihan pahoja. Tällä hetkellä elelen myös asketismissa ilman pakastinta, joten se niistä pakastemarjoista sitten. 

Onneksi tuoreet marjat voi myös korvata helposti, nimittäin marjajauheilla. 

 

 

Tykkään syödä aamupalaksi tuorepuuroa, jonka teen soija- tai mantelimaidosta, chiasiemenistä, pellavarouheesta, kaurahiutaleista (nolo tunnustus: äiti lähettää mulle Elovenan pikakaurahiutaleita, koska eräs nirppanokkasuomalainen ei tykkää täältä saatavista kaurahiutaleista). Maustan puuron suolalla ja kardemummalla, laitan yöksi jääkaappiin ja aamulla sekoitan siihen vielä lusikallisen marjajauhetta, päälle pilkottu banaani, persikka tai joku muu hedelmä sekä kourallinen pähkinöitä. 

Laitan jauheita myös smoothien sekaan. 

 

 

Sain blogin kautta testiin suomalaisia Love Arctic -marjajauheita. 

Tuotteet ovat vegaanisia, GMO-vapaita, soijattomia, gluteenittomia ja maidottomia, tietty, koska ne ovat siis marjajauhetta. Yksi teelusikallinen marjajauhetta vastaa siis noin desiä tuoretta marjoja. Ja marjojen terveysvaikutukset: no ne tietää jokainen suomalainen, sen verran paljon aiheesta Suomessa aina kirjoitellaan. Kaikista testaamistani marjajauheista näissä on ehdottomasti aidoin marjamaku säilöttynä mukaan: sekoitan musteherukkahimoissani kyseistä jauhetta usein jugurttiin ja se maistuu todellakin musteherukalle, ei muulle. 

Portugalissa syödään paljon hedelmiä, marjat on juuri niitä mansikoita lukuunottamatta vähän vieraampi juttu. Tosin nyt katukuvaan on alkanut ilmestyä mehubaareja ja yhä useamman kahvilan listalla on smoothieita. Itse tykkään kuitenkin tehdä puuroni ja smoothieni kotona, koska ainekset niihin on suht halpoja ja tekeminen helppoa. Ulkona syön sitten jotain muuta mielummin. 

 

 

Sain Love Arcticilta myös kuivattuja mustikoita (joita heillä on makeuttamattomana ja makeutettuna versiona. Lounaan jälkeen ja iltaisin tekee aina mieli jotain makeaa, johon nämä on nyt aika hyvä terveysvaihtis. Nyt teen tunnustuksen, joka kuulostaa tosi ärsyttävältä: olen jostain syystä Lissaboniin muutettuani lopettanut suklaan syömisen lähes kokonaan. Söin koko aikuisikäni suklaata valehtelematta joka ikinen päivä, mutta yhtäkkiä mun ei tee sitä enää mieli. Syön kyllä sokeria: leivonnaisia ja keksejä ja salmiakkia, mutta suklaa ei uppoa enää. Eräänä päivänä söin suklaamuffinssin, josta kaivoin suklaanpalaset pois ennen syömistä (?). 

Päivittelin tätä ystävälleni, joka sitten tokaisi: Ehkä sun suklaakiintiö on vaan tullut täyteen. Ja sitten yhtäaikaa tajusimme kamalan asian: Tuleeko viinikiintiökin joku päivä vaan täyteen? Ettei siis enää koskaan enää tee mieli viiniä? Hui, ei kai. 

 

 

Plussaa myös kauniista pakkauksista. Pääsee avohyllylle esille, ei kaapin perälle piiloon. 

----

 

Tuotteet saatu testiin blogin kautta. 

 

----

 

Berry powders from Finnish brand Love Arctic are making my breakfasts so much better. I use these for raw porridge and smoothies. One tablespoon of berry powder equals on average 90g of fresh berries. I also love their dried blueberries. 

 

 

 

Share

Ladataan...
visual diary

 

 

 

Kuka muistaa sen Sinkkuelämän jakson jossa Samantha tekee Smithille sushia ja makaa alastomana ne sushit päällään (ja sitten SAAKELIN mies on myöhässä)? Jostain syystä mulle tulee tästä pinssistä se heti mieleen. 

 

 

 Ihania sushi- ja ramen -aiheisia pinssejä tekee Yayvm, jolla on Etsyssä kauppa. 

 

----

 

Loving these pins by Yayvm on Etsy

 

 

 

Share

Ladataan...
visual diary

 

 

1) En käytä hajuvettä juuri koskaan arkisin, joskus satunnaisesti viikonloppuisin lähtiessäni ulos saatan sitä suihkaista. Arkena riittää hyvältä tuoksuva vartalovoide. Hajuveteni ovat yleensä aika mietoja ja kevyitä, mutta sitten kuitenkin se suosikkituoksuni on kaikkea muuta: mausteinen ja voimakas. Ostin tämän Tokyomilkin hajuveden vuonna 2013 New Yorkista, eräänä kirpeän kylmänä talvipäivänä. Olen jaaritellut täälläkin usein tuoksumuistoista ja joka kerta kun haistan tätä, tulee mieleen kivoja juttuja reissusta. Ja tää pullo, no ehkä kaunein hajuvesipulloni ikinä.

 

 

2) Tämä jakku ilmestyi elämääni neljä vuotta sitten pienestä hippiputiikista San Franciscossa (Lähes aina kun kerron jostain suosikkijutuistani, ovat ne ulkomaanreissuilta hankittuja. Olin ennen himoreissaaja ja vielä enemmän himoshoppaaja niillä reissuilla, mutta toinen tosiasia on se, että tosi usein suosikkivaatteiksi muodostuvat juuri ne reissuista ostetut jutut. Reissuissa shoppailessa kun ostaa rohkeammin juuri värejä ja kuoseja, normielämässä sitten niitä harmaita turvavaatteita). Maksoin jakusta 19 dollaria ja nyt kaduttaa etten ostanut samaa myös muissa kuoseissa ja väreissä. Käytän tätä valehtelematta edelleen ainakin kerran viikossa, eikä jakussa näy mitään käytön jälkiä.

 

 

3) On elokuvia, joiden katselemisesta tulee aina hyvä olo. Yksi sellainen on Frances Ha. Kun näin tämän leffan ekan kerran, tuli hirveä himo järkätäa elämäänsä vähän boheemimmaksi, muuttaa ulkomaille, luopua vähän kaikesta ja elää vähän enemmän. Leffa on tavallaan vähän ärsyttävä, mutta sen katsomisesta tulee jotenkin ihanan keveä olo joka kerta. Ja sen jälkeen on aina pakko kuunnella David Bowieta pari päivää.

 

 

4) Heti kun ilma alkoi täälläkin vähän viiletä, ilmestyi kasvoihin kuivia kohtia ja oli kaivettava kosmetiikkavarastoista kevyttä kesävoidetta tujumpaa kamaa. Madaran Cellular repair -seerumista mulla on menossa toinen puteli, koska tässä tuote jota aion käyttää varmasti ikuisesti. Ihana kevyt, mutta superkosteuttava koostumus, hyvä tuoksu ja no, kaunis puteli tässäkin. Täydellinen meikin alle, koska ei tee ihosta rasvaisen näköistä.

 

 

5) Ihanin omistamani mustavalkoinen asia tulee kuitenkin tässä: pelastin vuonna 1999 eräästä pihavajasta silloin 100g painavan kissanpenturääpäleen. Enpä silloin tullut ajatelleeksi, mitä kaikkea tuon kanssa ehtisinkään kokea. Tänään samainen mustavalkotyyppi täyttää 17 vuotta. Onnea paras lemmikki ja kuvausassari <3

 

 

6) Parhaiten mustavalkokissan kanssa sopii yhteen tietty suomidesign. Sain Saana & Ollin uutuusmallistosta ihanan tyynyn ja siihen nojaillessa kirjoittelen tätäkin tekstiä. Suomalaista muotoilua olen rakastanut aina, mutta täällä expattielämässä se tuntuu erityisen ihanalta. Vaikka usein kerron kauhutarinoita kotimaastani pakkaslukemien ja sääntöjen muodossa, suomalaista designia muistan aina kehua (ja kantaa mukanani). Meillä on vaan paras tyylitaju!

 

(Madaran seerumi ja Saana&Olli tyyny saatu blogin kautta). 

 

----

 

Favorite black and white things right now. 

 

Share

Pages