Ladataan...
visual diary

 

 

Viimeaikoina Lissabon on tuntunut pieneltä aurinkoiselta lintukodolta.

Sellaiselta sympaattiselta pikkupitäjältä, jossa vanhat sedät hengaavat ulkosalla keskipäivällä samaan aikaan kuin graduaan välttelevät opiskelijanaiset. 

 

 

 Kun istuin puistopenkillä kahvilla ja aivastin, Saúde, terveydeksi, sanoi vanha setä ohikulkiessaan. 

 

 

Kun odotin liikennevaloissa vihreää valoa ja ohikulkeva pappa viittoi että älä nyt suomalainen siellä odottele, rohkeasti vain kadun yli, missään ei näy auton autoa. 

Ja kun seuraavissa liikennevaloissa sitten itse reippaasti kävelin päin punaisia, pappa näytti peukkua. 

 

 

Punaviini, se nyt toimii aina, neuvoi se vanha setä eräässä baarissa kun pähkäilin oluen ja punkun välillä. 

 

 

Luulen, että oot parempi kuin uskotkaan, sanoi se vanhempi nero-proffa jonka Contemporary Visual Culture -kurssi avasi silmiäni enemmän kuin mikään vuosikausiin. 

 

 

Ja sinä iltana kun Eurooppa ei tuntunut taaskaan turvalliselta paikalta ja sanoin ystävälleni pienessä tascassa, peruskuppilassa I´m a bit afraid of this world, naapurinpöydän setä kääntyi meihin päin:
You´re safe here girls. 

Tietenkään se ei ole 100% totta, mutta juuri sillä hetkellä sitä kaipasi eniten tuollaista lausetta. 

Ja niitä muitakin setäneuvoja. Oldmansplaining, no ei vaan: tsemppejä ja hyviä neuvoja otan mieluusti vastaan just keneltä tahansa, erityisesti kuitenkin vanhoilta mummoilta ja papoilta. 

 

----

 

I like the old men in Lisbon who give you very random advice in very random situations. 

 

 

Share

Ladataan...
visual diary

 

 

Oooh, jeee, jooo!


Näitä ajattelin kun kuulin, että suosikkiohjaajaltani Wes Andersonilta on tulossa uusi leffa, animaatio tällä kertaa. Leffa on nimeltään Isle of Dogs ja siinä ovat mukana mm. Bill Murray (tietty), Scarlett Johansson ja Greta Gerwig. Lisäksi vähän yllättävä veto: Yoko Ono. 

Kuulostaa hyvältä. 

Jollain taviksellakin on mahis päästä näkemään leffan tekoa Wesin kanssa. KÄÄK! En tiedä pystyisinkö innostukseltani edes puhumaan, jos olisin tuossa tilanteessa. 

Lue lisää täältä. 

 

 

----

 

How to be part of Wes Anderson´s upcoming movie? Read from here. 

Share

Ladataan...
visual diary

 

 

Note to self:

kun on PMS ja sunnuntai, ÄLÄ mene yksin elokuviin. Tai mene, mutta älä hyvä nainen mene ilman nenäliinaa.

Elokuviin vievälle metrolle kävellessäni mietin sitä, miten olen kyllä uskaltanut muuttaa yksin ulkomaille, mutta elokuvissa en uskalla edelleenkään käydä ilman seuraa. Nyt joku järki tähän!

Opiskelijalipun 5,17€ saa hymyilemällä (Saisi varmaan opiskelijakortillakin, mutten koskaan muistanut hankkia sitä).

Ja 90 minuuttia Woody Allenin seurassa auttaa oikeastaan lähes kaikkeen.

Ja ihan kun leffassa, minä haluaisin pukeutua kauniisiin mekkoihin, kimaltaviin korvakoruihin (!) ja käydä hienoissa baareissa miesten kanssa, joilla on tyylikäät puvut päällä. Toisaalta olen tehnyt sitä kuluneen vuoden aikana enemmän kuin koskaan ennen.

Tosin ilman korviksia, kun en enää uskalla tunkea niitä umpeutuneisiin reikiin.

 

 

Tupakanhajuisesta takistani muistan että ole myös käynyt aika paljon siinä kälyisessä pikkubaarissa (viimeksi eilen) jossa neljä olutta maksaa kuusi euroa ja jonka yhdelle baarimikolle haluaisin aina antaa yhden poskisuudelman enemmän kuin normaalisti.

Jos elämä olisi kuin elokuva, istuisin siellä yksinäisinä sunnuntai-iltoina ja me rakastuisimme. Mutta eipä se ole.

Joulunalusaika vieraassa maassa saa olon selkeästi vähän haikeaksi ja oudoksi.

Viime vuonna tähän aikaan surin sitä, miten puolessa vuodessa voikin särkeä sydämensä jo kahdesti. Nyt tuo vähän naurattaa. Little did you know…

Kioskeissa on kauniit jouluvalot ja minulla kai kaikki kuitenkin ihan hyvin.

 

 

Live everyday like it´s your last. And someday you will be right,

sanoo se elokuva.

Se on pelottavan hyvä neuvo ja kamalan totta. 

 

----

 

Live everyday like it´s your last. And someday you will be right. 

Scary advice from Café Society movie.

 

 

Share

Pages