Ladataan...
visual diary

 

 

Olin kerran treffeillä portugalilaisen miehen kanssa. Aika lyhyillä sellaisilla, mies kun ei tiennyt mitä keskustelu tarkoittaa, enemmän se oli sellaista monologia. Aika aikaisessa vaiheessa alkoi ärsyttää ja pian se suolsi suustaan sitten hyvinkin vanhoillisia käsityksiä miehistä ja naisista ja siitä, mikä on naiselle elämässä tärkeintä. Hänen mielestään se oli hyvältä näyttäminen.
Lopetin treffit toteamalla että kuvittelin muuttaneeni Portugaliin, en 50-luvulle.

Tuli ikävä Suomeen.

Ja sitten vuonna 2017 luin tällaisen kolumnin, vieläpä suomalaisesta lehdestä. Antakaa mun kaikki kestää!

 

Pirkko Arstila kertoo ET-lehden kolumnissaan kuinka hän haluaisi stailata ruman ja "pian ylipainoisen" nuoren naisen, joka oli eksynyt ruokakauppaan verkkarit jalassa. Herra varjele! Mutta kokemuksen tuomalla varmuudella voin vakuuttaa, että kautta miespolvien naisten kepeästi keinahtelevat hameet ovat herättäneet vastakkaisen sukupuolen kiinnostusta enemmän kuin housut, joista näkyy kaikki, Pirkko ohjeistaa.

Haloo Pirkko, haloo maailma. Jokainen pukeutukoon miten tahtoo ja näyttäköön viehkeältä silloin kun huvittaa, niin kuin itse haluaa.

Itse käyn ainakin lähikaupassa collegehousuissa, ilman meikkiä ja rintsikoita. Enkä muutenkaan pukeudu sen mukaan MIKÄ MIEHISTÄ OLISI MAHDOLLISIMMAN VIEHÄTTÄVÄÄ. Ihan vaan sen mukaan mikä omaa silmääni viehättää.

Onneksi Pirkko asuu kaukana minusta. Toivotaan myös että hän on yksin mielipiteidensä kanssa.

 

 

 

Näissä vanhoissa kuvissa minulla on housut, joita Pirkko varmasti inhoaisi. Musta ne on vaan ihanat.

 

----

 

 

 

 

Share

Ladataan...
visual diary

 

 

Niin ne lapset...

Tässä on asia, jota varmaan jokaisen kolmekymppisen naisen ystävänpiirissä käsitellään jossain vaiheessa. Samoin omassani.

Muotibloggaaja-kuvittaja-unelmaelämän viettäjä Garance Dore kertoo rehellisen oman tarinansa aiheesta perjantaisessa Lenny letterissä. Tilaan Lennyä sähköpostiini, mutta täytyy myöntää etten aina jaksa lukea kaikkia tekstejä. Tämän jaksoi. Hienosti kirjoitettu henkilökohtainen juttu.

 

----

 

Loved this honest and real text about having kids,

by Garance Dore in Lenny letter.

 

Share

Ladataan...
visual diary

 

Annan loistavan postauksen inspiroimana:

 

Treffeillä kuultua:

- Mies: Onko sulla poikaystävä?
(Joo, on. Olen etsimässä MIESARMEIJAA, oot ehdolla siihen).

- Mies: Tykkäätkö Lissabonista?
(Eikun vihaan tätä paikkaa, siksi valitsinkin muuttaa tänne).

 

 

Ennen treffejä:
– Mies: Mun paras puoli on hyvä yleissivistys
- Minä: Treffataanko Corona-baarissa? Siinä Matti Pellonpään kuvan alla?
- Mies: Kuka on Matti Pellonpää?

- Mies: Kaikki muut miehet täällä baarissa on nyt kateellisia mulle.
- Minä: Ai kun sulla on toi iso GT kädessä?
- Mies: Eikun kun oon sun seurassa
- Minä: (Kiskaisee geeteet väärään kurkkuun kun alkaa naurattaa) Aika paksua!

- Mies: Onko Helsingissä muka metro?
(No ei, poroilla ajellaan).

- Minä: Oli ihan kivaa, mutta ei musta meidän välillä ollut mitään kemiaa.
- Mies: En ymmärrä mitä tarkoitat. Miksi pitäisi olla kemiaa?

Keväällä 2017
- Mies: Lissabonissa on kesällä tosi lämmintä.
- Minä: Joo, tää on nyt kohta mun kolmas kesä täällä…
- Mies: Niin saattaa olla yli 35 astettakin…
- Minä: Joo, tuttua on, kaksi kesää täällä jo takana…
- Mies: Lokakuuhun asti on usein lämmintä
-Minä: Tiiätkö sellaisen termin kun mansplaining?
- Mies: En oo koskaan kuullutkaan. Mutta takas siihen sääasiaan…

- Mies: Musta vaikuttaa siltä että oot suuttunut jostain.
- Minä: Voisko olla se että olit 45 minuuttia myöhässä?

- Mies: Luulin että kaikki pohjoismaalaiset puhuu hyvää englantia.
(No jaa, omani oli kyllä tuon miehen vastaavaa parempi).

- Mies: Voin selittää sulle, mikä on optimaalisin reitti sun kodin ja yliopiston välillä.
- Minä: Ei tarvetta, olen kulkenut sitä jo päivittäin vuoden ajan.

- Mies: Ai otat viiniä. Luulin että suomalaiset juo vaan vodkaa.
- Minä: En itseasiassa tunne ketään, joka joisi baarissa vodkaa...

- Mies: En oo koskaan kuullut suomalaisesta ruokakulttuurista mitään. Portugalilainen ruoka on maailman parasta.
- Minä: No ihan samallalailla mekin syödään norjalaista kalaa ja perunoita, niinkuin tekin...

 

 

- Mies: Näytit kuvissa jotenkin paljon pidemmältä.
- Minä mielessäni: No oon kuitenkin sua PIDEMPI!!

- Mies: Voin heittää sut kotiin (kolmen viinilasillisen ja kolmen bissen jälkeen).
- Minä: Ei kiitos, kävelen mielummin.

- Mies: Oon kuullut että pohjoismaisen naisen saa helpommin sänkyyn kuin kahville.
- Minä: Voi olla että jää nyt molemmat saamatta.

- Minä: Joo, mulla on sellainen blogi. Joskus jotkut ihmiset Helsingissä tunnistavat sen perusteella.
- Mies: Kysyn mun suomalaiselta kaverilta tietääkö se sitä. (Hetken kuluttua): No ei tiennyt, tuskin se siis kauheen tunnettu on.
 

- Mies: En oo koskaan tuntenut ketään vaaleatukkaista ihmistä.
- Minä: Aijaa.
- Mies: Voinko ottaa kuvan sun hiuksista?
- Minä: Öö, no kai sä voit. (Asettaa naamalleen epämukavan hymyn).
- Mies: Eikun voitko kääntyä toisinpäin, sillai että vaan hiukset näkyy.

 

----

 

JATKAKAA LISTAA PLIIIIIIIS!

 

----

Lisää deittitarinoita:

Mansplaining -deiteillä

Kello kymmenen kahvi

Lihaisa loppukaneetti
 

----

 

Oh dating is so much fun.
 

 

Share

Pages