Ladataan...
visual diary

 

 

 

Minulla on uusi suosikkituote, jonka nerokkuudesta olen yrittänyt saada kuvaa jo kauan, jotta voisin kertoa siitä enemmän. En vain ole saanut. Olin kuitenkin sutinut sitä naamaani ennen erästä aamupalaa ja sitten ystäväni nappasi tämän salakuvan. (Tai no kuinka salakuvan nyt voi ottaa pöydän toiselta puolelta). 

 

 

 

Kyseessä on suosikkimeikkimerkkini Everyday Mineralsin hohdepuuteri, joka antaa kasvoille hehkua ilman sellaista inhottavaa glitter-efektiä. Sudin tuotetta usein mineraalipohjustuksen päälle ja lopputulos on ihana. Iho ei kimaltele, se vaan hehkuu vähän silloin kun valo taittuu juuri oikeasta kulmasta. 

Olen käyttänyt mineraalimeikkejä jo vuosikausia, enkä palaisi koskaan enää takaisin meikkivoiteisiin tai paksuun meikkivoidepuuteriin. Mineraalimeikki kun antaa ihon hengittää ja tuntuu siltä ettei naamassa olisi ollenkaan meikkiä. Ja siirryttyäni mineraalimeikkeihin, huomasin myös ajan kanssa sen, että kun iho on paremmassa kunnossa, tarvitsee sitä meikkiäkin tietysti vähemmän. 

Tuotteen koko nimi on Shadow Play hohdepuuterija sitä voivat taidokkaammat meikkaajat käyttää myös korostusvärinä. Minä sutaisen vähän koko naamaan. Sellainen suurpiirteinen sutija kun olen elämässä muutenkin. 

 

*sain tuotteen testiin Everyday Mineralsilta. Kiitos siitä!

 

----

 

Loving this Everyday Minerals Shimmer powder called Shadow Play.

 

 

Share

Ladataan...
visual diary

 

 

Olen käyttänyt samaa ripsiväriä vuosikaudet. En ikuisesti, mutta melkein. 

Se on ollut ihanaa. Voi aina sivuttaa täysin ripsivärijutut, keskustelut ja uutuudet miettimättä pitäisikö kokeilla. Ah kas tältä tuntuu varmaan kun on tavannut elämänsä miehen ja mennyt sen kanssa naimisiin. Hah. 

Tällainen tuote on ollut Sensain 38-astetta ripsiväri. Se on kestänyt varisematta saunomisen, urheilemisen, itkemisen ja uimisen ja levittäytynyt aina nätisti ilman että silmäkulmaan tulee sellainen ällö maskarapaakku. (Niinkuin eräällä naisella, joka oli treffeillä Chandlerin kanssa). Paitsi sitten kun tuotetta muutetaan, ja siitä tuleekin ihan suhu. Siis toimimaton. Huono. Tyhmä. 

En tiedä mitä ripsarin harjalle on tehty, mutta nykyisin siinä on aina liikaa väriä ja sen pyyhkiminen paperiin tuntuu yhtä järkevältä kuin se että ostaa lasin viiniä ja kaataa sen sitten samantien pöydälle. Hukkaan menee! Ripsiharjalla saa nykyisin aikaan lähinnä paakkuripset, kun ennen sillä tuli just hyvät ja luonnolliset. 

Nyt kyseinen ikisuosikki toimii mulla lähinnä vaan silloin, kun se vetelee viimeisiään ja on vähän kuivunut. Mitähän tuotteelle on oikein tapahtunut? Vai olenko onnistunut saamaan jonkun maanantaikappaleen? Vai tehdäänkö Portugalin markkinoille erityyppisiä harjoja (taisin kyllä ostaa tän version ihan Stockmannilta, hmm). 

Vaadin selvitystä! Onko kukaan muu huomannut samaa? (Ja olenko ainoa, jolla on joka blogipostaukseen Frendeistä kaapattu "tosielämän" tarina). Hah. 

 

 

 

 

Share

Ladataan...
visual diary

 

 

On kaksi asiaa, joita olen viime aikoina yrittänyt tuoda elämääni.
Se, että osaisin pitää hiuksiani suorana. Ja se, että huulipunani vaihtuisi vihdoin luonnonkosmetiikkaan.

(First word problems, tiedän).

Tykkään tukastani aina toisena päivänä pesun jälkeen. Ja silloin kun ilmankosteus saa sen laineilemaan. Muuten en. Huulipunista tykkään sellaisina, että voin laittaa niitä ranskalaistyyliin töpötellen, katsomatta välttämättä edes peiliin. (En tiedä miksi kutsun tätä ranskalaistyyliksi, mutta omissa mielikuvissani pariisilaisnaiset lisäävät aina huulipunaa katsoen metron ikkunan heijastuksesta itseään, ilman peiliä, ilman sen suurempaa eforttia).

Huulipunalta odotan hullun tehokasta kestävyyttä. Siksi olenkin luottanut vuosikausia Dioriin, mutta viime vuosina on mielessä alkanut kummitella se tosiasia, että huulipunasta suurin osa päätyy suuhun ja jos käytän luonnonkosmetiikkaa muuten, miksen käyttäisi sitä myös huulillani.

 

Tässä yksi, ei ihan täydellinen, mutta aika lähelle: Axiologyn Natural Organic huulipuna*, josta mulla on sävy Worth. (Because you´re worth it, niinku). Huulipuna pysyy ja kestää ja sen värisävy on ihana. Käytän yleensä enemmän sellaista peruspunaista tai pinkkiä, mutta tämä vähän tummempi puna sopii erityisen hyvin vähän päivettyneen ihon ja auringon vaalentaman tukan kanssa.

Olen testannut luomuhuulipunia aiemminkin, mutta mikään niistä ei ole aiemmin jäänyt pidempiaikaiseen käyttöön. Kehitys on kuitenkin kehittynyt. Nyt tuntuu että erona normaaleihin huulipuniin on lähinnä se, että luomuhuulipunan kanssa on huulten oltava todella pehmeät eli huulirasvaa alle aina.

 

Vielä kun saisi ripsarin päivtettyä luonnonkosmetiikkaan, mutta kun ne on kaikki IHAN surkeita. Jos sulla on joku oikeasti hyvä, varisematon ja kohtuuhintainen tiedossa, kerro mulle!

 

----

 

I´ve finally found a good natural cosmetics lipstip.
In these pictures I´m wearing Axiology Natural Organic* lipstick in shade Worth.

 

----

 

*Sain tuotteen testiin blogin kautta. Kiitos
*Gifted

 

 

 

Share

Pages