Ladataan...

Silloin kun laitoin kämppääni kuntoon, niin yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi muodostui järkevä ja hyvännäköinen vaatteiden säilytysjärjestelmä. Omasta kämpästäni löytyy iso Lundian kaappi, jonka lisäksi eteisen lipasto sekä metallinen kenkälokerikko kätkevät sisälleen vinot pinot materiaa. Eteisen pitkä seinä on varattu vaatekoukuille, joilla roikottaa henkareita, mutta nyt kelien viilentyessä törmäsin uuteen ongelmaan. Takit. Ja niitähän muuten löytyy.

Erään kaverini kautta tutustuin suomalaiseen, yhden miehen yritykseen - mllmtr. Hassu kirjainyhdistelmä tulee tietenkin sanasta millimetri. Puljun taustakulisseissa häärii Aalto-yliopistosta sisustusarkkitehdiksi valmistunut Johan Samuli Pöllänen, joka suunnittelee mllmtr-merkille tuoleja, vaaterekkejä ja naulakoita. Kaikki tuotteet ovat valmistettu Suomessa, ne saa juuri sen värisinä kuin itse haluaa ja muotoilu on mielestäni poikkeuksellisen onnistunutta! Hienoja vaaterekkejä on lähes mahdoton löytää.

Samuli halusi sponssata meikäläiselle naulakon, joka ratkaisee takkien säilytysongelmani mainiosti. Innostuin tuosta antennia erehdyttävästi muistuttavasta naulakosta ja koko yrityksestä sen verran paljon, että tarjouduin ottamaan muutaman tuotekuvan mllmtr:n promokäyttöön. Olisitte nähneet meitsin raahaavan tuota (aika painavaa) metallitellinkiä Larun rantoja ja metsiä pitkin."Vad är det, pappa?", kuului perästä meikäläisen kiikuttaessa naulakkoa lenkkipolkua pitkin seuraavaan lokaatioon. Ukkosjohdatin, teki mieli vastata.

Pari kappaletta pannunalusiakin sain.

Seuraavaksi voisin laittaa kuvia "in action" - haha damn, mä vihaan tuota kliseistä blogitermiä! Naulakko majailee eteisessä ja pitää tällä hetkellä huolta kuivuvista kauluspaidoista. Jep, on tullut se aika vuodesta, kun pyykkiä ei enää voi kuivattaa parvekkeella. Harmi. 

Samuli hei, seuraavaksi joku tyylikäs pyykinkuivausteline?!

Translation: It's a wild cloth rack, children.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Farkkuleggarit Dr. Denim / Neule Object (saatu) / Kengät Vans / Pipo Brixton

Ennen meikäläisen kaapista löytyi valtava pino villapaitoja ja neuleita. Nykyään määrä on supistunut vain muutamaan. Suosikkejani ovat valkoinen, muhkea irkkuvillis, valkoinen, pörröinen palmikkoneule sekä tämä valkoinen, pitkä villapaita. Siinäpä on vaatekaapin luottolämmittäjät. Kyllä, ne ovat kaikki melkein samannäköisiä; valkoisia, isoja, palmikkokuvioituja ja villaa. Niihin on kiva kääriytyä niin toimistolla kuin kotisohvalla, pakkasella ja kirpsakkana syyspäivänä. Jokaisessa paidassa on ihan erilainen fiilis, toinen on hieman siistimpi, toinen puolestaan luonnonläheisempi. Käyttöä on riittänyt jokaiselle kolmelle sen verran paljon, että uskalsin luopua muista neuleistani. Kun on löytänyt täydellisen, niin miksi väkisin pitää kiinni kakkosvaihtoehdosta.

Villapaita on ihan aliarvostettu vaatekappale. Toki sitä käytetään paljon ja kaupoista saa jos jonkinmoista versiota. Mutta nimikin sen kertoo - villapaita. Ei siis polyesteria tai akryylia. Villikseltä viedään sen tärkein ominaisuus muovisten kuitujen lisäämisellä - käyttäjän lämpimänä pitäminen. Sama kuin kumisaappaassa olisi reikä tai sukkahousut olisivat joustamattomat.

Syynäähän joku muukin tuotelappuja kuin minä? Mikä on talven luottovaatteenne?

Translation: Fluffy.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Tänä vuonna olen ottanut kaiken irti sienisesongista. Olen ollut kolmisen kertaa tattimetsällä ja kerran istunut mättäällä poimimassa suppiksia. Tattien perässä metsässä kulkeminen on mukavaa hommaa ja menee liikunnasta, suppisten kerääminen on vähän liian helppoa. Lisäksi suppilovahveroita saa tuoreina lähikaupan tiskistä kohtuulliseen kilohintaan. Joten.. why bother. Nyt on joka päivä on suppispäivä!

Olen kokannut tänä syksynä sienistä sienileipiä, sienipastaa parilla eri tavalla, sienikastiketta, sienipiirakkaa.. Vanhoja, hyviksi havaittuja reseptejä. Nyt päätin tarttua härkää sarvista ja tehdä ne kaksi viimeistä ruokaa, joita en ole koskaan ennen kokeillut. Sienikeittoa sekä tattirisottoa. Risotto jää vielä tulevaisuuteen ja pakastelokeron antimien varaan. Tässä olisi sen sijaan aivan loistavan sienikeiton ohje.

Ekaa kertaa ja onnistuminen täys kymppi, kyllä nyt voi taputtaa itseään olalle!

Suppilovahverokeitto rapealla pekonilla

  • litra-pari tuoreita suppiksia (tai muita sieniä)
  • sipuli
  • 2 kasvisliemikuutiota
  • 2 litraa vettä
  • 2 dl kermaa
  • ½ pakettia vahvaa Koskenlaskija-juustoa
  • 1 pkt pekonia
  • (vehnäjauhoa suurustamiseen)

Pilko sipuli hienoksi ja paloittele halutessasi sienet. Paistele sieniä kattilassa, kunnes niistä on kiehunut vesi pois. Kuullota sipuli ja sienet öljytilkassa kattilassa. Liuota kasvisliemikuutiot kiehuvaan veteen ja lisää liemi sienten ja sipulin joukkoon. Lisää purkki kermaa ja anna kiehua kokoon. Jos keitto tuntuu jäävän liian nestemäiseksi, niin sen voi suurustaa vehnäjauholla (pari ruokalusikallista jauhoa lasilliseen lientä, vispaa tasaiseksi ja lisää takaisin keiton sekaan). Kun keitto on kiehunut, niin paloittele juusto ja sulata se keiton joukkoon. 

Tällaiseen kermaiseen keittoon saa purupintaa rapealla pekonilla (kasvissyöjät voivat jättää tämän pois ja käyttää vaikkapa krutonkeja). Pilko pekoni pieneksi - helpoiten tämä käy keittiösaksilla leikkaamalla suoraan pannulle. Paista pekonia niin kauan, kunnes se on tummaa ja rapeaa. Nosta pekonipalat hetkeksi talouspaperin päälle, kuivuessaan pekoni muuttuu entistä rouskuvammaksi.

Tarjoile keitto leivän kanssa. 

Itse söin ehkä yhtä maailman parhaista leivistä, paikallisen Voi Pojat-leipomon Vattuniemen Make -vehnäleipää. Ihanan siirappinen kuori ja pehmoinen sisus. Parasta mitä kolmella ja puolella eurolla saa! Larussa tätä herkkua myy Voi Poikien oma myymälä/ravintola Veneentekijäntiellä sekä KSM Lauttasaari. Kuivahtaneesta Makesta saa btw ihan huikean hyviä valkosipulikrutonkeja salaatin joukkoon tai dipattavaksi (öljyä, valkosipulia ja suolaa pannulle ja Maket joukkoon). 

Ja hei, meitsillä on uusi veitsi. Ehdottomasti mainitsemisen arvoinen asia. Fiskars Edge Santoku -veitsi oli haavelistallani jo keittiöremontista saakka, sille oli jopa varattu tyhjä kolo veitsimagneettiriviltä. Nyt sain ostettua tämän vihdoin ja kyllä muuten leikkaa! Omaan käteeni tämä on täydellisen muotoinen ja kokoinen, tykkään myös muotoilusta. Nyt vähän harmittaa, että tuli aikoinaan ostettua Fiskars Functional Form -veitset, sillä tämä uusi, kokomusta Edge-sarja miellyttää omaa silmääni ja kättäni huomattavasti enemmän. 

Mietin tuossa sipulia pilkkoessani, että miksi opiskeluvuodet tuli sinniteltyä surkeiden ikea-veitsien kanssa? Tämä veitsi maksoi kolmisenkymppiä, kyllä varaa olisi ollut jo silloin fuksivuonna. Eikä mitään muita veitsiä oikeastaan edes tarvitse, yhdellä hyvällä pärjää tilanteessa kuin tilanteessa. Vinkkini siis kaikille tylsien puukkojen kanssa eläville - panostakaa yhteen hyvään. Eron kyllä huomaa.

Translation: Mushroom season is as hot as this soup.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Takki ja hame Object (saatu) / Nahkarotsi Only / Kengät Vagabond

Uuh, asukuvausta sisällä, yöllä, pimeässä. Pahoittelen! Oli pakko ikuistaa se yksi kerta, kun näytin kerrankin vähän siistimmältä! Sain valita Objectin mallistosta muutaman vaatekappaleen ja koska itselläni on siistien kledjujen mentävä aukko kaapissani, niin päädyin sellaisiin. Treffivaatteet. Valkoinen villakangastakki ei olisi se vaatekappale, jonka ensimmäisenä ostaisin, koska loska ja pesula. Mutta onhan se aika kiva! Paljon raikkaampi kuin musta villakangastakki. Laitoin alle vielä nahkatakin, niin ei tullut kylmä taksia odottaessa.

Tämä asu oli päälläni Farangissa. Ei kovin pitkään tosin, koska koko illallissettiin (yhdeksän annosta) meni tällä kertaa ehkä tunti? Farang on ollut B&W-rafloista se hidastempoisin tähän saakka, mutta ilmeisesti asiat ovat muuttuneet. Ei mikään kauhean hyvä juttu.. Ruoka oli toki ihan huippuhyvää kuten aina, mutta sitä sai toden teolla ahtaa sisäänsä seuraavan annoksen jo odottaessa pöydällä. Tarjoilijan kysyessä "maistuiko", oli hankaluuksia vastata suu täynnä simpukkaa. Voin muuten kertoa, että neljän lasin viinipaketti nautittuna tunnissa on myös aika hevi kokemus.

Translation: Oh yes I was drunk!

Share
Ladataan...

Ladataan...

Mistä viikonloppu alkaa? Syvään huokaisulla ja viinireissulla Alkoon. Perinteinen kaava. Lisäksi traditiona on ollut myös hankkia perjantaipuska, joka ilostuttaa vielä maanantainakin. Jep, vaikka viikonloppu on valitettavasti taas ohi, niin edes kukkakimppu säilyi. Näyttää tällä hetkellä huomattavasti vetreämmältä kuin allekirjoittanut.

Vihreä maljakko ja kuparinen kynttiläjalka H&M Home / Musta kynttiläjalka Nappula, Iittala 

Viikonloppuna tuli tehtyä kaikenlaista mukavaa. Kaikkein kivointa oli kuitenkin viettää kolme päivää 24/7 Juhanin kyljessä kiinni. Viime aikoina on ollut kauheasti menoa, duunia, matkoja, fudispelejä ja muuta "pakollista" viikonloppuisin, joten laatuaika kahden kesken on ollut hieman kortilla. Nyt otimme ihan tarkoituksella vapaata kaikista menoista ja teimme yhdessä asioita. Kävimme syömässä, drinksuilla ja tanssimassa perjantaina, katsoimme koko päivän Netflixia (ja söimme darrapitsaa sängyssä) lauantaina, shoppailimme Stokkan astiaosastolla ja kävimme sushilla sunnuntaina. Ai niin joo, tulipahan muuten nukuttuakin. Univelkaa pois, morjes. Vedin sikeitä 12 tuntia putkeen kahtena yönä peräkkäin ja tuon jälkeenkin vielä väsytti. 

Tänään olisi yhdet kuvaukset ja kauhea läjä kuvia muokattavana. Taidan hautautua sohvalle teekupin kanssa, ei tuo keli houkuttele mihinkään muuhun eniveis.

Mites teidän viikonloppu meni? Toivottavasti kukaan ei ollut Navy Jerrysissa perjantaina hehheh... *facepalm*

Translation: Friday bush.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Farkut Edwin / T-paita Vans Syndicate / Takki Lee 101 Bomber / Kengät Vans Breton Boot / Pipo Brixton

Office Looks tulee taas! Tällä kertaa asukuvissa Juuso, koska Eki on palmujen alla jossakin toisella puolella maailmaa. Meillä on täällä ihan normipäivä. Terkut vaan Ekille! Toivottavasti meduusa polttaa sun jalkaa muahaha.

Tuo Leen bomber on Juuson sanojen mukaan hänen vaatekaappinsa kruunujalokivi. Eipä suotta sanon minä. Enpä voisi kuvitella tilannetta tai sesonkia, johon tuo ei sopisi. Takista en ole kuitenkaan niin kateellinen kuin noista Edwinin farmareista! Meikäläisellä oli joskus Edwinin farkut, mutta a) ne eivät olleet selvaget b) ne olivat mustat. Varsinkin kauhean surupäivän jälkeen antaisin vaikka pääni uudesta, täydellisestä parista reunapalafarkkuja. Oi maailmankaikkeuden farkkubrändit, miksi vain miehille? 

Translation: Juuso says hi.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Jahas, taas yksi työviikko pulkassa ja viikonloppu edessä. Tämä viikko on ollut jo arkena silkkaa juhlaa, kun vietettiin ystäväni Jennan synttäreitä hieman etukäteen. Safkat tulille ja viinipullo auki, kerrankos sitä vain eletään. Tilaisuus kokeilla jotakin uutta tarjoutui ihan tuossa lähikaupassani, ei tarvinnut edes saarelta poistua. Mielestäni sääntö "älä kokeile mitään uutta silloin, kun on vieraita" on ihan naurettava! Ruuanlaiton ja illanvieton pitää olla hauskaa, ei totista hampaiden kiristelyä.

Löysin Larun K-Supermarketin aina yhtä loistavasta kalatiskistä merikrottia, jota en ole ennen koskaan maistanut tai valmistanut itse. Merikrotti on lihamaisen kiinteä kala, jonka makua joskus verrataan hummeriin. Sain vinkiksi valmistaa krotti samalla tavalla kuin valmistaisin lihaa eli huoneenlämpöisenä kuumalle pannulle voihin paistumaan, pari minsaa per puoli. Merikrotti on hieman harvinaisempi tapaus ja sen kalastuspaikalla on merkitystä. Tämä kala on pyydetty ekologisemmin verkolla Islannin rannikolta, kun taas Pohjanmeren pohjatroolattua merikrottia kannattaa vältellä ylikalastuksen vuoksi. 

Ja koska tykkään ruokateemoista niin paljon, niin päätin tehdä brittiklassikko Fish & Chipsin vähän uudella tavalla. Jos merikrottia ei tähän hätään löydy, niin tämän voi tehdä esimerkiksi turskasta tai muusta kiinteästä, vaaleasta kalasta. Larun huudeilla majailevat ovat etuoikeutettuja, sillä ensi viikolla KSM Lauttasaaren tuoretiskiltä saa kuulemma taas tätä rumilusta. Tykkäsin itse paljon, melkein hämmentävän lihamainen kokemus!

Merikrottia ja bataattiranskalaisia

  • merikrottia (tai muuta vaaleaa, kiinteää kalaa)
  • japanilaista panko-jauhoja (tai korppujauhoja)
  • kananmuna
  • suolaa
  • voita
  • --
  • bataattia
  • öljyä
  • suolaa & pippuria

Leikkaa kala reiluiksi paloiksi. Riko toiseen kulhoon kananmuna (vispaa haarukalla rakenne rikki) ja sekoita toiseen kulhoon panko-jauhoja sekä suolaa. Kuumenna pannulla voi, saa olla sen verran että pannun pohja peittyy kunnolla. Kastele kala ensin kananmunassa ja pyörittele sitten korppujauhoissa, paista pannulla pari minsaa per puoli, kunnes pinta saa kullankeltaisen sävyn.

Leikkaa bataatti suikaleiksi. Mausta uunipellillä öljyllä, suolalla ja pippurilla. Kypsennä uunissa 200 asteessa, kunnes bataatti pehmenee.

Tarjoile sitruunan ja majoneesin kanssa, lisää potkua ranskalaisiin saa sinapilla.

Merikrotin lisäksi myös panko-jauhot ovat itselleni uusi tuttavuus. Kannattaa lukaista tämä Eeva Kolun juttu rapeasta paistopinnasta. Yhdyn joka sanaan, enkä taatusti vaihda enää tavallisiin korppujauhoihin!

No miltäs tämä sitten maistui? Ihan saakelin hyvältä! Kala onnistui just eikä melkein, söisin uudestaan milloin vain. Myös synttärisankari tykkäsi ja töistä väsyneenä kotiin raahautunut Juhanikin kehui (junnigubbe nyt tykkää oikeastaan kaikesta ruuasta). Merikrotin kaveriksi avasin pullon chablista, joka osui yllättävän nappiin. En ole tosiaan mikään viinitietäjä, joten kiva kerrankin yllättyä positiivisesti omista pullovalinnoista hehhehe.

Translation: Dry apple cider is a must while cooking this!

Share
Ladataan...

Ladataan...

Farkut Levis Selvage Skinny Boyfriend / Paita Carhartt / Takki Only & Sons (saatu) / Pipo Brixton / Kengät Vans Authentic

Kaikki vanhat suosikit taas päällä! Taisin kulkea tämän näköisenä koko viime syksyn, kunnon fläsärit. Pilottitakki sen sijaan on uusi, aito ja oikea snägäritappelurotsi. Tai Kemin kansallisasu, kuten työkaverini sanoo. En allekirjoita tuota väitettä, koska en ole koskaan käynyt Kemissä. Itse sijoittaisin tämän takin tuonne steissin huudeille mielummin.

Oli muuten historiallinen hetki pari päivää takaperin, pesin farkkujani!! Parit vaaleat, majoneesitahraiset pillit pääsivät koneeseen yhdessä näiden Leviksen selvage-farkkujen kanssa. Olen käyttänyt näitä nyt reilun vuoden putkeen aika hiton aktiivisesti ja käytön jäljet näkyvät. Tämä on hyvä ja huono asia. Hyvä siksi, että pesun yhteydessä tulivat näkyviin kaikki kulutukset polvitaipeissa, takataskuissa ja etureisissä. Huono asia siksi, että huomasin näiden kuluneen puhki haaroista! Voi prkln prkl! Kumarruin tänään sitomaan kengännauhoja, kuului "kriiits" ja pieni reikä levisi lähes koko takareiden kokoiseksi. Nämä ovat olleet ehdottomasti lemppareimmat farmarini kautta aikojen, eikä vastaavia saa tilalle mistään. Ostin nämä vuoden 2013 elokuussa Beamhillista ja olen käyttänyt näitä lähes päivittäin viime heinäkuuta lukuunottamatta (liian kuuma). Kyllähän minä tiesin, ettei mikään ole ikuista, mutta silti tämä tuli järkytyksenä.

Enpä muuten muista milloin olen viimeksi onnistunut ahkeralla käytöllä kuluttamaan mitään vaatetta puhki, farkuista nyt puhumattakaan. Niitä on vieläkin niin paljon, että riittäisivät varmaan loppuelämäksi, vaikka olen yrittänyt karsia.. No, ei muuta kuin seuraavaa matoa koukkuun.

Translation: RIP Levi's Skinny Boyfriend.

Share
Ladataan...

Pages