Ladataan...

Kun kesken seinän tasoituksen kaipaa breikkiä, on hyvä kaivaa repusta kamera ja leikkiä arkirealismin rajamailla. Hiukset kihartuivat hiestä meitsin raahatessa julkisilla kymmenen litran ämpäriä valmistasoitetta. Sormet kipeytyivät lastan puristamisesta. Sukat tarttuivat tapettiliisterin jäämiin muovimatossa. Ilmaisen Spotifyn punk-lista piiskasi eteenpäin. Kohta kaikki beiget ja harmaat pinnat ovat historiaa ja tilalle tulee valkoista tasaisuutta silmänkantamattomiin.

Parin tunnin sykkiminen palkitsi. Murentunut seinä sai uuden pinnan ja jäi odottelemaan kuivumistaan. Seuraavaksi raahaan, toivottavasti en metro + bussi -yhdistelmällä, valkoista maalia niin paljon kuin saan kannettua peittämään vuosien kerrostumat. Vaikka se pinkki keittiön seinä onkin niin kovin söpö.

Jatketaan tästä.

Translation: Slowly and painfully.

Share

Ladataan...

Kaupallinen yhteistyö: Marli Vital

Viikonloppu, pitkään nukkuminen, myöhäinen aamupala.. Täydellistä. Pitkän ja väsyttävän työviikon jälkeen on ihanaa loikoilla sängyssä hyvällä omatunnolla, vaeltaa keittiöön ruoka mielessään ja istua silmät sikkuralla syömässä ja lukemassa lehteä juuri niin pitkään kuin lystää. Joka viikonloppu sama juttu, tästä on tullut traditio. Erinomainen sellainen.

Viikonloppuaamiaiseni pitää sisällään useimmiten turkkilaista jugua, marjoja, mysliä, paahtoleipää, mehua ja kahvia. Olen nyt treenannut syödä aamupalaa myös arkisin, hyvällä menestyksellä! Tuntuu, että kroppa on alkanut toimia ihan eri tavalla ja lounaalla on jo nälkä. Jokin muukin asia on sisälläni alkanut toimia. Olen nimittäin ponkaissut viimeiset pari viikkoa viikonloppuisinkin jo ysin-kympin aikaan ylös. Liekö kevättä tai väsymyksen poistumista, mutta iltapäivään kestävät unet loistavat poissaolollaan.

Janojuomana suosin vettä, mutta aamupalalla mehua on saatava. Siitä tulee mieleen aina hotellin aamupalat eli mielleyhtymät ovat todella mieluisia. Aina en jaksa mehua kaataa edes lasiin, niin hyvältä se maistuu jääkylmänä suoraan purkista. Marlin Vital-juomat ovat tuttuja suosikkeja jo vuosien takaa, varsinkin karpalo-rypälemehua on kulunut elämän aikana varmaan lavallisen verran. Pakkasin nuorempana purkillisen aina treenikassiin voileipien ja banaanin kaveriksi, näillä eväillä jaksoi urheilla pitkään.

Vital-mehuihin on lisätty vitamiineja, kalsiumia, sinkkiä ja kuituja eli esimerkiksi päivän C-vitamiinit saa kätevästi parista lasillisesta. Palautumisjuomissa sen sijaan on magnesiumia ja vähemmän sokeria sisältävät juomat ovat puolestaan makeutettu stevialla. Toki herkullisissa juomissa on myös sokeria, joten ihan litratolkulla mitään mehua en lipitä, mutta kultainen keskitie on avain onneen myös aamupalan ruokajuomissa.

Viime viikonloppuna kylässä oli käymässä meitsin systeri. Englantilaistuneelle sukulaiselle katettiin pöytään hotelliaamupalaa vastaava kokonaisuus puhtaiden pyyhkeiden ja vastavaihdettujen pellavalakanoiden jatkoksi. Kyllä kelpaa jatkossakin tulla vierailulle, kun pidetään näin hyvää huolta. Seuraavaksi sisko lähteekin valloittamaan Australian mannerta eli yhdessä syödään aamupalaa vasta joskus vuoden päästä. Ikävä jo nyt.

Mitä teidän viikonloppuaamupalaan kuuluu?

Translation: VITAL - LAV IT.

Share

Ladataan...

Farkut Nudie Skinny Lin / Neule Minimum (kuvauslainassa) / Takki Jarskin

Kuvat: Jarski

Vähän huulipunaa, tiukempi paita ja toppiksen vaihto nahkarotsiin. Muuta ei tarvita kevätfiiliksen luomiseen. Ja old skool -fiiliksen. Säilytän työpöydälläni rasiallisen huulipunia, mutta unohdan aina käyttää niitä. Ehkä pitäisi, freesimpi ilme noin kolmessa sekunnissa. Joskus käytin huulipunia päivittäin, en tiedä mitä tuolle perinteelle on tapahtunut. Täytyy herättää se kuolleista.

"Voitko vähän hymyillä? Toi kirsipiha-ilme ei oikein toimi. Älä näytä noin ylimieliseltä. Ja joo, vähän liikettä." Kiitos Jarno. Aah, throwback vuoteen 2011 - suoraa palautetta, jonka keskeyttää vain sulkimen räpsyminen.

p.s. Jarski teki blogi-comebackin!

Translation: Hey ho let's go back to the year 2011.

Share

Ladataan...

Kaupallinen yhteistyö: Mestaritalli

Eikö ole mitään suunnitelmia ystävänpäiväksi? Tule syömään meitsin kanssa! Tästä lisää postauksen lopussa, mutta ensin hieman taustaa, todella ruokaorientoitunutta sellaista.

Sain taannoin yhteydenoton Mestaritallin jengiltä: haluaisinko suunnitella perinteikkäälle raflalle brunssimenun? No todellakin! Ei tarvinnut kahta kertaa miettiä. Brunssi on itselleni pyhä asia, ainoa syy herätä viikonloppuisin tavallista aikaisemmin.

Mestaritalli on Töölössä, aivan merenrannassa sijaitseva tunnelmallinen ravintola, joka on palvellut asiakkaitaan menestyksekkäästi jo pitkään. Ravintola tarjoilee arkisin lounasta, sunnuntaisin runsasta brunssia ja muita päivinä toimii tilausravintolana. Iso terassi on kesällä vetonaula, sieltä käsin voi ihalla huikeaa merinäköalaa purjeveneineen kaikkineen. Näin helmikuussa näköalaa kannattaa tosin ihailla turvallisesti isojen ikkunoiden läpi, ettei näpit jäädy.

Kävin joulun aikaan maistelemassa Mestaritallin brunssia ja suunnittelemassa tulevaa. Kuten hyvin tiedättekin, tykkään ruoan saralla rentoudesta, yhdessäolosta ja kansainvälisestä meiningistä. Street food on kova juttu ja käsin syöminen aina sallittua - jos minulta kysytään. Ravintolan miljöön ja merelliset maisemat nähdessäni päätin, ettei saaristolaisteemasta saa missään tapauksessa luopua. Ideariihessä käväisivät kaikenmoisen ajatukset kalaburgereista fish and chipseihin.

Nälkäisenä ajattelusta ei kuitenkaan tullut mitään, joten ensin piti ottaa hieman sapuskaa.

Keräsin lautaselle kaloja, salaatteja ja leipää. Ensipuraisun ottaessani piti oikein pysähtyä - mikä on tämä ihana, tuore leipä? Mestaritallin oma kuulemma, leivotaan ravintolan keittiössä. Se siitä sitten, ajattelu sai päättyä. Voisin elää voileivillä, enkä varmasti ole ainoa. Tanskalainen notkuva voileipäpöytä on kaikkien brunssiunelmieni kiteytys, sellainen pitäisi Mestaritalliin saada. Ajatukset alkoivat lentää pöydässä. Kalaa, rapuja, leikkeleitä, juustoja, vihanneksia, kananmunia, remouladea.. Vege- ja gluteenittomia vaihtoehtoja unohtamatta.

Oikeastaan kun hetken miettii, niin smörrebröd on kaikessa köpisläisyydessään sekä trendikäs, että rento. Juuri sellainen kuin pitikin olla.

KUTSU

Tule maistamaan ensimmäisten joukossa Mestaritallin brunssia WTD Style!

Ystävänpäivänä eli sunnuntaina 14.2. kokoonnutaan kello 12 alkaen Mestaritalliin (Merikannontie 2) juhlimaan rennosti ruosta nauttien. Ohjelmassa meitsin koottuja tarinoita, skumppaa sekä tietysti notkuva smörrebröd-pöytä kaikkine herkkuineen. Kutsu on avec, koska daa, ystävänpäivä! <3 Ota siis frendi tai muru mukaan ja tulkaa hengailemaan ja syömään kanssani.

Kaiken reiluuden nimissä arvon mukaan pääsevät tämän postauksen kommenttiboksin uumenista. Kerrohan siis mitä sinun unelmien brunssipöytä sisältää tai jätä meikäläiselle ystävänpäiväterkut ja olet mukana skabassa. Ilmoitan mukaan päässeille meilitse, joten jätäthän osoitteesi sille varattuun kenttään. Brunssille mahtuu 10 vierasta (+avec) ja aikaa osallistua on keskiviikkoon klo 12 saakka. Ethän vie jonkun muun halukkaan paikkaa, jos olet epävarma tulostasi, jookos.

Brunssi WTD Style on tarjolla Mestaritallissa seuraavat neljä viikonloppua hintaan 25,90 euroa. Jos ei siis arpaonni suosi, niin voi toki tulla mukaan muutenkin ja varata pöydän! Taikasanalla WTD saa lautasen viereen ilmaiseksi skumppalasillisen, joten tuota maagista kirjainyhdistelmää kannattaa hokea henkilökunnalle.

Ettehän jätä mua yksin ystävänpäivänä, ilmoittautukaa mukaan kommenttiboksissa! Sydän!

Translation: Brunch is the meaning of life.

Share

Ladataan...

Farkut Nudie Skinny Lin / Paita Edwin / Kengät Timberland

Kuvat: Stella

Tummansinistä tummansinisellä, just the way I like it.  Juttelimme Stellan kanssa fotosession jälkeen farkuista, lempiaiheestani. Niinhän se menee, että toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Siinä missä Stellan lemppari on kulunut, pehmoinen ja parhaan päivänsä nähnyt denim, meikäläinen tulee onnelliseksi jykevästä, ryhdikkäästä ja pesemättömästä farkusta. Selkä suoristuu kuin itsestään, kun jalassa ovat muotoja hivelevät farmarit ja niskassa periksi antamaton kauluspaita. Ja vastaavasti vaaleat, reikäisen farkut jalassa tekee mieli retkottaa rennosti selkänojaa vasten ja ajatella kesää.

Tajusin tässä, ettei minulla oikeastaan ole asukokonaisuusfarkkuja, vaan sesonkifarkkuja. Syksyllä vedän jalkaani tummansiniset kireät farmarit, jotka muuttuvat vaaleammiksi ja löysemmiksi kesää kohti mennessä. Vähän niinkuin ilma ulkona, tällä hetkellä päivä on jo huomattavasti pidempi ja vaaleampi.

Tästä lähtee, kesää kohti. Vikat lumihiutaleetkin ovat tuollaisia vetämättömiä.

Translation: Denim on denim on denim.

Share

Ladataan...

Kuvat: By Mutti

Voiko tässä maailmassa olla enemmän meikäläisen näköistä astiasarjaa? No ei. Oli pakko tulla vinkkaamaan teillekin, sillä WTD-lukijoiden kanssa maku tunnetusti kohtaa usein. Törmäsiin ruotsalaiseen By Mutti -brändiin alunperin Instagramissa, enkä ole sen jälkeen saanut sinivalkoista posliinia mielestäni. Ongelmaksi muodostui hankalahko maksaminen ja toimituskustannukset ja koska mulla ei varsinaisesti ole pulaa astioista, annoin asian olla. Tähän päivään asti. 

Mitä ihania ilouutisia nimittäin bongasinkaan valmistajan Instagram-tililtä! By Mutti on vihdoinkin tulossa Suomeen ja aion olla oven edessä valmiina rahojeni kanssa. Tapahtumapaikkana toimii Kustom Kulture Show Helsingin Kaapelitehtaalla 13.-14. helmikuuta. Itse tapahtuma ei ole minulle entuudesta tuttu, mutta ohjelman nähdessäni vakuutuin. Tatskoja, tuunausta, taiteilijoita, burleskia, bändejä.. Posliini ei taidakaan olla ainoa syy mennä paikalle - varsinkin koska lähes näen Kaapelitehtaan kämppäni ikkunasta.

Jos tulette ensi viikon lauantaina Kaapelille, niin tulkaahan nykimään hihasta.

Translation: Finally!! 

Share

Ladataan...

Sottaista, mutta annan anteeksi. Yhteen kolmen desin lasilliseen maailman parasta mehua kului noin kilo veriappelsiineja. Pieniä, värikkäitä ja herkullisia. Tätä ihanuutta ei saa kuin lyhyen sesongin ajan. Siksi mehu maistuikin entistä erityisemmältä. Viikonloppukamaa ihan selkeästi, mutta rebelina puristin tätä myös maanantaiaamuna. Piristi.

Jos ette ole kokeilleet kuvassa näkyvän kaltaista sitruspuristinta, niin hopihopi kauppaan. Ehkä kätevintä sitten pussilakanan tai tiskikaapin. Joka ikisen pisaran saa puserrettua ulos. Vihreä puristin on tarkoitettu limelle ja omat koonsa löytyvät myös sitruunalle ja appelsiinille. Nämä veriaplarit olivat niin pikkuruisia, että mahtuivat niukinnaukin limekoloon. 

Näillä eväillä toivotan ihanaa viikonloppua kaikille!

Translation: Bloody orange, why are you so rare.

Share

Ladataan...

Kunnon deja vu tuli tästä postauksen otsikosta. Kelasin hetken ja sitten se iski, olen tainnut tehdä tämän aikaisemminkin. Viime kerralla oli 42 neliötä lasikuitutapettia kahdessa kerroksessa, tällä kertaa huomattavasti pienempi urakka. 

Heitin itseni kanssa yläfemmat todetessani, että tapettia on vain yhdellä seinällä ja se vähäinenkin kohtuullisen uutta. Leukani tipahti rintaan huomatessani vinyylitapetin alla kerroksen ikivanhaa, paksua paperitapettia. NOOOOOOUUUUU!!!! Hitto vie, mutta minkäs mahdat. Ei muuta kuin lasta käteen, suihkepullo toiseen ja raaputtamaan.

Uloin kerros oli lasten leikkiä. Beige tapetti kuoriutui isoina slaisseina. Fiilis oli vähän samanlainen kuin repiessä kynsilakkaa kokonainen kynsi kerrallaan pois. Saahan joku muukin siitä tyydytyksen?? 

Helppo osuus oli ohi viidessä minuutissa. Sitten sen pahemman kimppuun. Tekemisessä oppii ja ensimmäiset kaksi vuotaa olivat silkkaa hikeä, verta ja kyyneleitä. Vesi ei tuntunut auttavan ja tapetti oli pinttynyt kunnolla kiinni - kiitos päällimmäisen liisterikerroksen. Puolet seinästä lähti irti tapetin mukana.

Kävi jo mielessä, että kukkatapetti on sittenkin ihan kiva. Ei sitä pois tarvitse ottaa.

Yhtäkkiä tapahtui ihme. Noin puolen tunnin kastuminen auttoi ja kukkaset katosivat isoina siivuina jätesäkkiin. Ei tarvinnut kuin vähän auttaa sormin yhdestä kulmasta. 

Success! Jäljelle jäi superhieno betoniseinä, jota ei tee mieli peittää ollenkaan. Jos kyseessä olisi loft, tai edes jotakin sinne päin, niin jättäisin seinän tuollaiseksi. Mutta koska kyseessä oli 27 neliöinen yksiö Itä-Helsingissä, niin crackluolafiilikset ovat vähän turhan vahvoina läsnä. Eli seuraavaksi avuksi otetaan tasoite, hiekkapaperi ja iso purkki valkoista maalia. Sitten ei muuta kuin pensseli heilumaan.

Anonyymit tapetinpoistajat -tukiryhmä on auki kommenttiboksissa!

Translation: It wasn't so bad. 

Share

Ladataan...

Tässä jo parin viikon sinkkuelämän perusteella, saa alkaa yleistää asioita rankalla kädellä. Tällä hetkellä olo on aika jees, hieman sopeutumisvaikeuksia toki on havaittavissa, ihan arjen perusjuttuja.

Tässä niistä osa:

+ Voi nukkua keskellä sänkyä ja röhnöttää juuri niin poikittain kuin haluaa. Ihana oma nukkumisrauha.

- Pitää nukkua kahden untuvapeiton alla vaatteet päällä, koska kylmä. Eikä voi työntää kylmiä varpaita mihinkään.

+ Ruokaan menee viikossa ehkä parikymppiä. Säästötalkoot, vaikkei edes yritä!

- Ruoka koostuu pääasiassa voileivistä, pestopastasta ja pakastepitsasta, koska yhden ihmisen tarpeisiin ei jaksa kokata.

+ Pyykkiä tulee niin vähän, ettei pesukonetta tarvitse pyörittää kuin kerran viikossa. Jos sitäkään.

- Pyykit joutuu niinä harvoina kertoina ripustamaan ja viikkaamaan itse.

+ Voi tulla ja mennä ihan miten lystää, unohtua kaverin kanssa kahville, viinille tai toimistolle.

- On liian helppoa unohtua ylitöihin, koska kukaan ei kuitenkaan odota kotona.

+ Tinder.

- Se päivä, kun exä tulee vastaan Tinderissä.

Bonus:

+ Se päivä, kun Tinderissä tulee vastaan joku, jonka kanssa yhteisenä kiinnostuksen kohteena on WTD. #fanimoment

Kuvat: Stella

Tässäpä aika lailla meikäläisen viime viikko tiivistettynä. En ole ihan hirveästi kotona ehtinyt olemaan, mutta aina kun olen, niin olen nauttinut omasta rauhasta. Kiitos teille kaikille kommenteista eropostaukseen. Ei tässä mitään hätää ole. Aika smoottia seilaamista eteenpäin.

Ehkä mä alan jatkossa kirjoittelemaan Tinderistä, kaksi vuotta sitten en ihan kauheasti ehtinyt, ennen kuin jouduin sovelluksen poistamaan tietyistä seurustelusyistä.

Tuleeko mieleen täydennystä listaan?

Translation: All by myself, just wanna be, all by myyyyyseeeeeelf.

Share

Pages