Ladataan...

Kesä on salaattien kulta-aikaa, kun vihannesosastot suorastaan pursuavat parhaimmillaan olevia raaka-aineita. Herkulliseen salaattiin ei aina tarvita pitkää ostoslistaa, vaan muutama huolella valittu vihannes riittää. Itse voisin kesän ajan elää pelkillä tomaateilla, kunhan ne ovat kypsän makeita yksilöitä. Talvella en osta tomaatteja juuri koskaan, vaan silloin herkuttelen juureksilla ja sitrushedelmillä.

Viimeksi jaoin kanssanne hyvin simppelin salaattiohjeen, tällä kertaa keittiössä joutuu näkemään noin kolme minuuttia enemmän vaivaa. Tämä salaatti yhdistää kaksi italialaista klassikkoa: insalata capresen sekä panzanellan. Ensimmäinen on kaikille tuttu tomaatti-mozzarella-basilika -salaatti ja jälkimmäinen leipäsalaatti, jossa hieman kuivahtanut, vaalea leipä imee itseensä vihannesten nesteet ja öljyn. Lopputulos on mehevä ja todella herkullinen!

Leipäsalaatti

  • tomaattia
  • avokadoa
  • mozzarellaa
  • basilikaa
  • vaaleaa leipää
  • oliiviöljyä
  • balsamicoa
  • suolaa & pippuria

Leikkaa tomaatti ja avokado mieluisiksi paloiksi ja asettele tarjoiluvadille. Revi joukkoon mozzarella sekä basilikanlehdet. Pilko leipä kuutioiksi ja paahda kuumalla pannulla öljyssä, kunnes leipä saa kullankeltaisen sävyn. Lisää kuumana salaatin joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla, lorauta joukkoon öljyä ja balsamicoa makusi mukaan. Tarjoile heti.

Tähän salaattiin voi käyttää ne viimeisetkin palat kuivahtanutta ciabattaa, jotka eivät kelpaa kenellekään. Jos kypsää avokadoa ei meinaa löytyä mistään, niin ei se mitään. Salaatti maistuu erinomaiselta ilmankin sitä. Avokadon tilalle voi myös kokeilla vaikkapa grillattua kesäkurpitsaa tai herkkusieniä.

Otin tavoitteeksi syödä kesän aikana niin paljon tomaatteja, että muutun itse punaiseksi elokuun loppuun mennessä. Hyvä tavoite kaikin puolin!

Hei muistakaahan tägäillä teidän kokkailukuvianne #wtdkeittiö -hashtägillä Instagramissa! Niin hauskaa aina katsoa muiden lopputulosta omista resepteistäni.

Translation: No such thing as too much tomatoes.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Farkut Nudie Long John / Takki Colourwear  / Collari Stussy / Kengät Vans

Tänä vuonna polkupyöräkausi on alkanut poikkeuksellisen myöhään, kuten kesä muutenkin. Nykyinen työmatkani on sen verran pitkä, etten ole vielä jaksanut lähteä kokeilemaan reisieni kestävyyttä aamutuimaan. Sade ja fillari on mielestäni myös aika kurja yhdistelmä ja ensimmäiseksi mainittua on riittänyt näillä leveysasteilla liiaksi asti. Toivottavasti loppukesä menee enemmän kahden pyörän päällä!

Nyt kun kyseessä on asupostaus, niin haluaisin vinkata kaikille demin-faneille edullisista farmareista! Carlingsissa on melkein kaikki farkut tällä hetkellä -50%, joten kannattaa suunnistaa sinne halpojen pöksyjen perässä. Bongasin alen ihan vahingossa. Keskustassa tulee käytyä harvakseltaan, mutta nyt oli deminjumalten johdatusta tuo ristiretkeni. Ostin varastoon kahdet samanlaiset Levikset kuin minulla jo onkin niiden poistuessa tuotannosta. Pitäisi kyllä kieltää lailla hyvien farkkumallien tuotannon lopetus! Näiden kuvien Nudien Tight Long John -farkkuja Rinsed-pesulla ei siis tulla enää koskaan näkemään missään yhyhyyy!

Ihan hyvä vain, että pyöräily on jäänyt vähänlaiseksi. Ei ole varaa kuluttaa maailman viimeisten Lonkkareiden takapuolta.

Translation: They see me rollin'.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Vans Authentic Marble saapui showroomillemme jo vuosi sitten ja fiilistelin kenkiä todella paljon. Nyt työpaikka on vaihtunut, mutta työedut ovat onneksi säilyneet! Sain vihdoin hyppysiini nämä ihan täydelliset Vansit, enkä aio vähään aikaan käyttää mitään muuta paria. No ehkä mä käytän, ei näin hienoja kenkiä voi roskienviemisreissulle laittaa jalkaan.

Jos vastaava pari kiinnostaa, niin Forumin Vans Storesta löytyypi. Tilasin itse niitä sinne. Muualla Suomessa saatavuus on vähän nihkeää, koska sisäänostajat eivät oikein luottaneet sanaani, että marmori tulee olemaan kova juttu. Sanoivat näitä homejuustokengiksi.

Translation: Cheesy or not, finally they are mine!

Share
Ladataan...

Ladataan...

Lyhyt historiikki näin alkuun. Perustin WTD:n huhtikuussa 2011 ja alussa blogi painottui vahvasti meikäläisen tyyliin. Olin blogin perustamisen aikoihin töissä vaatekaupassa ja kledjuja löytyi kotoa joka lähtöön. Tyylini on koko elämäni aikana vaihdellut todella paljon, mutta kaikkein omimmalta teinistä lähtien on tuntunut rento ja löysä lookki, joka on saanut inspiraationsa skedeemisestä.

Siinä oli pohjustus, sitten seuraa avautuminen. Olen nyt valehtelematta kolmen vuoden ajan saanut kommentteja siitä, miten tyylini on muka muuttunut poikamaisempaan ja ryönäisempään suuntaan. Tämä ei suinkaan pidä paikkaansa, vaan olen aina ollut poikamainen ja ryönäinen. Jos joku edelleen luulee, että satunnainen hame olisi jotenkin "minua", niin hän on väärässä. Satunnainen hame on ollut turhaa kikkailua, blogin asukuvien värittämistä ja kaidalta polulta poikkeamista.

Kaivelin todisteeksi vanhoja kuvia blogin ensimmäisiltä kuukausilta:

Huhtikuu 2011 / Toukokuu 2015

Flanu on ollut luottovaatteeni jo vuodesta 2007. Muistan edelleen ensimmäisen ruutupaitani, se oli täsmälleen samaa mustapunaista ruutua kuin vuoden 2015 paita, mutta materiaaliltaan ohuempi.

Huhtikuu 2011 / Toukokuu 2015

Jos minun pitäisi valita vain yksi vaatekokonaisuus loppuelämäni ajaksi, niin se olisi ehdottomasti raitapaita ja tummat farkut. Tuo vasemman kuvan takkikin löytyy ja on ahkerassa käytössä. Mikään ei ole muuttunut.

Huhtikuu 2011 / Toukokuu 2015

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä on meitsin ikuinen fiksaatio harmaisiin t-paitoihin. Jos se on harmaa ja löysä ja siitä on lyhyet hihat, niin voitte olla varmoja, että se nähdään meikäläisen päällä myös jatkossa.

Heille, jotka löysivät WTD:n vuonna 2011, tulen varmaan aina säilymään huulipuna + hattu -muijana, joka laittautui tunnin jokaista asukuvaa varten. Toivottavasti te muut rakennatte mielikuvanne minusta muiden seikkojen perusteella. WTD on nykyään niin paljon muutakin kuin muotiblogi ja olen löytänyt viime aikoina elämääni intohimoa muualta kuin vaaterekeistä. Kaino toiveeni menneen perään haikailijoille on, että unohtakaa jo menneisyys ja hyväksykää nykyisyys. Muotiblogia WTD:sta ei enää koskaan tule ja parempi näin. Pelottavampaa olisi junnata paikallaan vuodesta toiseen kehittymättä johonkin suuntaan.

Ja kehityksestä puheenollen. Tippuisitte tuolilta, jos näkisitte ruokakuvani tuolta ajalta.

Translation: Before, after, you can't even tell.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Kaupallinen kampanja / Yhteistyössä Rautia

Phuuuuuuh! Nyt voin puolentoista vuoden jälkeen vihdoin sanoa, että kaikki, siis KAIKKI remontit ovat kämpässäni nyt tehty! Viime keväänä homma alkoi keittiörempalla, sitten uusittiin lattiat, seinät saivat lasikuitutapettien tilalle valkoista maalia. Tänä keväänä homma jatkui kylppäriin ja nyt sekin on hoidettu pois alta. Mutta. Meitsillä on ollut yksi synkkä salaisuus asunnossani, jonka olen onnistuneesti pitänyt salassa kaikilta teiltä. Makuuhuoneen liukuoven yläpuolella on ollut ruma aukko, johon kiinnitin huomiota jo ensimmäisellä kerralla asuntoon astuessani. Ja siitä saakka en ole saanut aikaiseksi tehdä asialle yhtään mitään.

Vasemmalla alla oleva näky on tervehtinyt minua joka päivä nyt lähes kahden vuoden ajan. Oikealla alla kuva tältä viikolta, niin ihanan valkoista. Sielu lepää.

Voisi kuvitella, että yhden levyn asentaminen olisi kauhean helppoa. No ei se ole, ainakaan silloin kun levyn pitäisi olla toiselta puolelta viisi senttiä matalampi kuin toiselta puolelta. Faijani valaessa eteiseen uuden lattian, liukuovea jouduttiin nostamaan muutaman sentin verran, jonka takia tuo oven päällinen kolo on ollut ankean tyhjä. Mahdollisuuden tarjoutuessa osallistua mukaan Rautian kamppikseen, ei tarvinnut kahta kertaa miettiä. Rautakauppoja tässä ollaan koluttu enemmän kuin laki sallii!

Rautialla on olemassa lista kätevistä remonttiresepteistä, joissa luetellaan kaikki tarvittavat välineet esimerkiksi sisämaalaukseen, ulkomaalaukseen, terassin toteuttamiseen ja niin edelleen. Itselläni ajankohtainen oli seinänmaalaus, mutta seinä tosiaan piti rakentaa ensin.. Päänvaivaa tuotti tuo pahamaineisen kolon epätasainen koko. Miten hitossa sitä oikein saisi sahattu oikeankokoiseksi peitelevyn? Koska Rautia kuulemma ratkaisee, niin ei muuta kuin auton nokka kohti Malmin myymälää.

Nappasin sisustusosaston myyjää hihasta kiinni ja siitä homma alkoikin rullaamaan. Kerroin projektistani ja muistin mainita itseni olevan melko tietämätön välineiden suhteen. Onneksi palvelu osoittautui avaimet käteen -paketiksi, ei tarvinnut kuin työntää ostoskärryä myyjän vanavedessä.

Ensin piti hoitaa levy. Gyproc-levy katkaistiin meikäläisten toiveiden mukaiseksi ja sen sai hiomalla viimeisteltyä millilleen sopivan korkuiseksi kotosalla. Seuraavaksi myyjä kierrätti meitä maali- ja pensseliosastolla. Himmeää ja valkoista, eikös niin? Kyllä, kyllä. Ostoskoriin päätyi pari eri purkkia maalia, telat ja pensselit, suojamuovit ja teipit, tasoitteet ja hiomapaperit.

Kamojen keräämisen ohella myyjä muisti kertoa myös miksi juuri tällainen tai sellainen kannattaa valita. Telan nukan pituus määrää lopputuloksen tasaisuuden, kalliimmasta pensselista ei lähde karvoja, hiomapaperia kannattaa olla paria eri karkeutta tarpeen mukaan. Saimme todella hyvää palvelua, mikä ei ole rautakaupassa aina itsestäänselvyys.

Tässä tulee vielä meikäläisen oma, tuunattu rempparesepti. Tähän projektiin tarvittiin:

Seinän rakennus ja maalaus

  • gyproc-levy
  • ruuveja
  • suojapaperi lattiaan
  • maalarinteippiä
  • maalarinteipillinen suojamuovi
  • hienotasoite
  • lasta
  • hiekkapaperi
  • saumausaine
  • pohjamaali
  • tela
  • pensseli
  • sisustusmaali

Aloita suojaamalla lattiat, muut seinät sekä mahdollisesti katon. Lattiaan voi levittää suojapaperin tai -pahvin, seiniin on saatavilla todella kätevää muovia, jonka toisessa laidassa on maalarinteippi. Jos maalaat vanhan maalin päälle, niin muista pestä seinät maalipesulla. Silloin lopputulos on kestävä ja tasainen.

Katkaise gyproc-levy oikean kokoiseksi. Tämä käy kätevästi mattopuukolla levyn päältä leikkaamalla ja sen jälkeen levyä taittamalla. Hio levyn reunat siisteiksi. Asenna levy paikoilleen ruuvaamalla. Levitä hienotasoitetta ruuvinreikien ja muiden mahdollisten epätasaisuuksien päälle ja tasoita lastalla siistiksi. Täytä muut kolot päällemaalattavalla saumausaineella (akryylillä kuivissa tai silikonilla kosteissa tiloissa) ja anna kuivua vuorokauden ajan.

Hio tasoite hiekkapaperilla sileäksi ja pyyhkäise kuivalla liinalla pölyt pois. Sekoita pohjamaali kunnolla ja annostele maalikaukaloon. Pyörittele tela kunnolla maalissa, purista ylimääräinen maali pois kaukalon reunaa vasten. Maalaa kaksi ohutta kerrosta, joiden välissa annat maalin kuivua purkin ohjeiden mukaan. Käy hankalat kulmat pensselillä läpi. Maalauksen välissä voit pakata telan ja pensselin iltatiiviisti muovipussiin, näin säästyt ylimääräiseltä pesemiseltä. Kun pohjamaali on kuivunut, voit maalata päälle haluamallasi värillä. Sekoita etenkin värillinen maali kunnolla purkissaan, jotta se levittyy tasaisesti. Muista sulkea maalipurkit käytön välissä kunnolla, jotteivat ne kuivu.

Tadaa! Lopputulos on juuri sellainen kuin pitikin olla. Jos ei tietäisi, niin ei edes arvaisi tuossa kohtaa olevan tuollainen monimutkainen kiskosysteemi alla. Ei ehkä se kaikkein suurin, mutta sitäkin tärkeämpi muutoskohde.

Rautialla on menossa tällä hetkellä hauska kilpailu, jossa voi voittaa 500 euron matkalahjakortin tai lahjakortin Rautian myymälään. Itse veikkasin 10 000 litraa, joka on todennäköisesti alakanttiin. Mitä te veikkaatte?

Translation: My apartment, total of 150 litres of white paint.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Ja sitten aikakoneella, jota myös muistikortiksi sanotaan takaisin juhannukseen. Keskikesän juhlinnat ovat auttamattomasti ohi, mutta onneksi hyvästä ruoasta voi nauttia muinakin viikonloppuina. Tänä vuonna kokkailin melkoisen perinteisellä kesäkaavalla: salaattia, pihviä ja uusia perunoita. Vieraani kiitteli klassista menua, oli kuulemma ikävä old skool -juhannusmakuja. Perinteinen ei kuitenkaan tarkoita tylsää tai mautonta, laadukkaat raaka-aineet ja loistavat ruokajuomat nostavat tämän sapuskan arjen yläpuolelle.

Alkuun oli tomaatti-mozzarella -salaattia ja grillattua leipää. Sovelsin salaattia hiukan ja ohje on tulossa hieman myöhemmin.

Pienenä väliruokana uusia pottuja ja silliä. Pääruoaksi oli flank steakia, josta ei ole valitettavasti kuvaa. Kertonee siitä, että maistui.

Kesäiset cocktailit nautittiin parvekkeella. Ohje cocktaileihin täällä.

Itse olen edelleen surkea jälkkäreiden kanssa, mutta onneksi vieraat tuovat niitä tullessaan. Tällä kertaa muffineja tomusokerikuorrutteella.

Illan juomakattaus vielä, kas näin. Codorniu luomucava oli erittäin kesäinen, hieman makeahko. Suosittelen teille, jotka itseni lailla tykkäätte hieman makeammista kuplivista aina silloin tällöin. Mas La Plana odotti avaamistaan jo tovin, nyt oli hyvä hetki. Jälkkäriksi aivan mielettömän hyvää, makeaa ja pirskahtelevan kukkaista Huberin rieslingia. Juhannusjuomat olivat kyllä ihan napakymppejä kaikki.

Nyt astetta maltillisemmilla eväillä arkieväillä, onneksi näin kesällä on sapuskat parhaimmillaan!

Mitäs herkkuja teillä syötiin juhannuksena?

Translation: Food or it didn't happen.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Tänään mun piti postata kuvia juhannussafkoista ja hieman liian kalliista viinistä. Postaus saa siirtyä hiukan myöhemmäksi, koska on ihan pakko jakaa eilinen tapahtuma.

Tämä on monen sattuman summa. Lounasraflassa oli välipalabanaanit loppu, jonka vuoksi verensokeri pääsi laskemaan illemmalla pelottavan matalaksi. Spontaani valokuvaussessio venyi pidemmäksi kuin oli tarkoitus. Tilauksesta käsintehdyllä sushilla kesti luvatun 40-60 minuutin sijaan saapua pöytään puolitoista tuntia. Ahmimme sushit neljässä minuutissa, mutta silti myöhästyimme 10 minsaa leffasta ja jäimme seisomaan Jurassic World 3D:n suljettujen ovien taakse elokuvateatteriin. Vitutti. Kiroilin ja poljin lattiaa, haukuin tarjoilijat ja raflan ja Juhanin ja itseni ja maailman ja kaiken. Pala alkoi nousta kurkkuun.

Olen odottanut tätä leffaa ainakin 20 vuotta!

Minä en ole koskaan myöhässä mistään!

27 euroa meni ihan hukkaan!

Ilta on ihan pilalla!

Poljin raivoissani himaan fillarilla ja suurinpiirtein Lauttasaaren sillan kohdalla tajusin, että mitähän helvettiä just tapahtui. Kenties hiilarit alkoivat vihdoin kirkastaa nälän sumentamaa ajattelukykyäni, kenties tulin omasta pikku kuplastani oikeaan maailmaan. Tien koloja väistellessä sain kiinni ajatuksen päästä: jos tämä on suurin kriisini noin kahteen vuoteen, niin kyllä muuten taitaa mennä ihan helkkarin hyvin. Firstworldproblem kaikessa karmeudessaan.

Joskus sitä uppoaa omaan pikku maailmaansa, jossa sampanjaa voi juoda arkena, viikon suurin huoli on, että onko kalatiskin siika varmasti tuoretta ja voi ei, avomies on unohtanut laittaa auton penkinlämmittimen valmiiksi päälle aamulla. Harvemmin sitä tulee pohdittua syvällisesti maailman menoa ja ajateltua miten muilla menee. Lupaan laskeutua täältä hopeareunaiselta pilvenhattaraltani ja yrittää tehdä asialle jotakin.

Niistä juhannussafkoista. Naapurin yksinäisen rouvan tullessa valittamaan metelistä, kutsuin hänet sisään, istuutin pöytään, tarjosin perunoita ja pihviä. Juttelimme Eskosta ja Martista ja siitä, voiko ihan oikeaa voita muka syödä. En ajatellut asiaa sen enempää, ajattelin vain tekeväni oikein. Ehkä tässä huonetuoksujen, rieslingin ja laventelisaippuan kyllästyttämässä ruumiissani on vielä jäljellä toivoa.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Kaupallinen kampanja / Yhteistyössä Unikulma

Parisen kuukautta takaperin kirjoittelin omista univaikeuksistani. Viimeiset kolmisen vuotta ovat olleet unen kannalta elämässäni ehdottomasti surkeinta aikaa ja tämä kevät on ollut rehellisesti sanottuna todella raskas ja väsynyt. En ole todellakaan mikään aamuihminen, tykkään valvoa pitkään ja nukkua pitkään. Itse asiassa meikäläistä ei oikeastaan edes väsytä iltaisin ja tästä olen aamuvirkussa yhteiskunnassa saanut kärsiä koko elämäni. Muistan elävästi kaikki kouluvuodet heräämisen olleen tuskaa, mutta silloin sentään nukuin yöni rauhassa. Yliopistoaikoihin elo oli kaikkein parasta - sain tehdä omat lukujärjestykseni ja suurimmaksi osaksi skippasin kaikki aamukurssit.

Siirtyessäni toimistoduuniin ja 9-17 -rytmiin, unessani tapahtui iso muutos. Liekö syy vastuullisen työn, dedisten, kahden duunin yhdistämisen, tietokoneella istumisen ja somen selaamisen, kentien näiden kaikkien yhdistelmällä. Nukahtaminen ei ole enää koskaan itselleni itsestäänselvyys ja tämän lisäksi heräilen öisin, pyörin ja olen aamuisin poikkeuksetta väsynyt.

Kuukausi sitten kävin Unikulman myymälässä juttelemassa nukkumisesta ja testailemassa tyynyjä. Lupasin palata asiaan käyttökokemusten kanssa. Eipä tässä mitään voi menettääkään! Niitä yöunia varsinkaan, heh..

Kaikkia varmasti kiinnostaa, että voiko tyynyllä oikeasti parantaa unenlaatua. Voi. Mutta nukahtamiseen mikään maailman tyyny ei valitettavasti voi auttaa. Ennen Unikulman Astro-tyynyn saamista testiin pyörin pitkään nukahtamatta ja kun mieltä on painanut jokin, niin myös tuon tyynyn kanssa. Ilahduttavaa kuitenkin on, että kerran nukahdettuani pyöriminen on vähentynyt huomattavan paljon ja voisi jopa sanoa, että olen viimeisen kuukauden ajan nukkunut hyvin! Juhannuksena nukuin kahtena peräkkäisenä yönä 12 tuntia putkeen heräämättä välissä kertaakaan. Se on meitsin suusta kuulkaas paljon sanottu. Vain uniongelmaiset voivat ymmärtää, miten ihanalta tuntuu herätä edes joskus ilman että väsyttää ollenkaan.

Mitä tässä välissä on sitten tapahtunut? Ensinnäkin työmäärä on kesälomien kynnyksellä vähentynyt tuntuvasti. Tunnolliselle suorittajalle stressi on pahin hereillä pitäjä. Toiseksi, remontti on ohi ja sen myötä muistettavien asioiden lista on lyhentynyt minimaaliseksi ja evakkokin on päättynyt. Oma sänky, paras sänky. Olemme nauttineet yöttöminäkin öinä täydellisestä pimeydestä, sillä asensimme vihdoin pimennysverhot makkariin. Ja miten ihanaa onkaan ollut mennä nukkumaan pehmeisiin lakanoihin, painaa pää vihdoinkin tarpeeksi korkeaan tyynyyn ja sulkea silmät. Nukkuminen on ihanaa!

Hieman hankalaa on siis eritellä, mikä parantuneessa unenlaadussa on Unikulman tyynyn ja mikä muiden seikkojen ansiota. Lopputulos on kuitenkin se, että tällä hetkellä uni maistuu ja aion pitää siitä kiinni. Yksi asia on vielä to do -listallani. Tästä lähtien aion laittaa iltaisin muistutuksen kellon lyödessä 23, jonka jälkeen kaikki talouden siniset ruudut sammuvat. Vaikka uni on ollut hyvää, niin sen määrä ei ole vieläkään ihan toivomallani tasolla. Pyrin kahdeksaan tuntiin senkin uhalla, että blogikollegojen päivitykset jäävät siltä päivältä lukematta. Tavoitteena on myös palata takaisin salille nyt kun tatskaprojekti on ohi, jospa sekin auttaisi pitämään tämän hyvin alkaneen nukkumisrutiinin.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen Astroon ja voin suositella sitä lämpimästi muillekin. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että tässä maassa on olemassa Unikulman kaltaisia yrityksiä, joille ihmisten nukkuminen on lähellä sydäntä, kiitos siis aiheen nostamisesta tapetille! Jos unihommat mietyttävät, niin kannattaa tehdä tyynytesti, joka etsii sinulle parhaiten sopivan tyynyn. Kampanjasivun kautta tilatessa oman tyynyn saa alennettuun hintaan.

Normaalisti toivottaisin kaikille energistä päivää, mutta nyt toivottelen kaikille sikeitä unia ja rauhallisia öitä!

Tranlation: Sleeping beauty, you lucky bastard.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Eilen syötiin niin paljon, että tuli jano. Juotiin niin paljon, että alkoi laulattaa. Laulettiin niin paljon, että naapuri tuli valittamaan. Kutsuin naapurin syömään pihviä ja perunoita, lupasi ettei valita enää koskaan ja laulukin kuulemma osui ihan nuotilleen. Taiteilijaelämää. Pidettiin juhannusleikkihäät sumussa - sotkettiin kengät, hampaat ja hiukset hiekkaan. Lämmiteltiin teen ja viskin voimin. Mietittiin, että onkohan tienpenkasta revityissä kukkasissa punkkeja.

Tänään en olisi avannut kaihtimia, ellei zombie-leffa olisi alkanut pelottaa niin kovasti.

Hyvää sunnuntaita kaikille! Toivottavasti kaikkien juhannus sujui rennoissa merkeissä.

Translation: Mid-summering.

Share
Ladataan...

Pages