Ladataan...

Sortsit Gina Tricot / T-paita ja kengät Vans 

Kesäpäivän kunniaksi jotakin vähän tyttömäisempää vaihteeksi. Jouduin karsimaan vaatekaappiani rankalla kädellä kevään alussa muuton yhteydessä ja nyt sieltä on todella hankala löytää mitään kesäistä, lyhyttä tai värikästä. Mustia ja valkoisia t-paitoja sekä farkkuja löytyy kyllä vinot pinot. Yritin ensin änkeytyä parin-kolmen vuoden takaisiin sortsihaalareihin, mutta mitä vielä. Osa ei mennyt todellakaan kiinni (kiitos crossfit ja ruoka tästä yläselästä ja hartioista!) ja osa oli niin lyhyttä sorttia, että kumartuminen menisi enemmän sinne aikuisviihteen puolelle vilpoisan kesäasun sijaan. Vuodet tekee tepposia, ei enää megalyhyitä lahkeita meikäläiselle kiitos.

Oletteko muuten huomanneet miten kesän alussa minisortsit tuntuvat lähes rivoilta, kun taas kesän lopussa niihin on jo tottunut, eikä reisien vilkkuminen hetkauta suuntaan tai toiseen. Ne kesän ekat sortsipäivät! Tuntuu, että kävelisi alasti kaupungilla. Itse olen vieläkin tuossa pisteessä, koska kiitos toimiston ilmastoinnin, on tullut käytettyä vain pitkiä lahkeita. Uskaltauduin viikonloppuna vihdoin ja viimein, mutta jouduin hieman pettymään. Porukan kundit keksivät harrastaa käsilläkävelyä ja päälläseisontaa puistossa ja jouduin katselemaan kateellisena vierestä, koska löysät kukkalahkeeni olisivat nousseet korviin paljastaen hyvin paljon K-18 -materiaalia. Ei hyvä. Tästä samasta syystä en diggaile korkkareita, ne rajoittavat hauskanpitoa! Running free ja silleen.

Taidan vetää jalkaan farkut ja lähteä puistoon treenaamaan käsilläseisontaa. Siihen onneksi riittävät ne samat hartiavoimat, jotka estävät kukka/printti/spagettiolkain -vaatteideni käytön.

Translation: Back in black with a hint of girliness.

Girliness...

Googlekin sen tietää. Fuck you Google.

Share
Ladataan...

Ladataan...

"Teidän tehtäväksi jää miettiä raflaa!" Tällaisen projektin saimme Juhanin kanssa viime sunnuntaina, kun Stadissa oli käymässä ystäviä toiselta paikkakunnalta. Meikäläisellä ei normaalisti mene sormi suuhun ravintolavalintojen suhteen, mutta nyt oli hieman erilainen haaste edessä. Mitä tehdä, kun seurueessa on neljä nälkäistä aikuista ja yksi alle 1-vuotias? Vaikka käyn ravintoloissa useamman kerran viikossa, niin ei meitsin seurassa koskaan pilttiä ole ollut mukana. Eikä omat suosikkiraflani välttämättä kovin lapsiystävällisiä ole - puhumattakaan siitä, että syön illalliseni eurooppalaiseen tapaan myöhään illalla, joten lounas-/päivällishenkiset lafkat ovat jääneet pimentoon.

Selattuani aikani karttaa, meikäläisellä välähti: Fredan Tori! Hyvin tehtyä ruokaa, monipuolinen lista, viihtyisä terassi, hyvä hinta-laatusuhde ja loistava sijainti kaupungin ytimessä. Sinne! Kaikki meni muuten loistavasti, mutta meitsi todisti jälleen kerran mitättömän surkean lapsitietämykseni. Kysyin ensin Juhanilta, että mitä vajaa yksivuotias syö (ts. pitääkö listalla olla nakkeja ja muussia) ja tämän jälkeen kysyin tarjoilijalta puhelimessa, että onnistuuko pöytävaraus ja mites toi skidi, saako sen tuoda mukaan. (joo eiku jätä tuohon eteiseen)

Nyt kaikki lilyn lukuisat mammabloggaajat pidättelee naurua tai kauhua. Ei tarvitse pilkata, en vain tiedä lapsista yhtään mitään. Jep jep, älä jätä lastasi minulle, ellet halua päästä siitä eroon tai jotai... Mä treenailen tässä vaikka huonekasveilla ensin.

Sitten aiheeseen, josta sen sijaan tiedän paljonkin. Ruokaa! Pöydässämme valittiin burgerit ja pastat 50-50. Itse tilasin kasvishampurilaisen, koska se oli edellisen visiittini perusteella mainio ja Juhani otti pekoniburgerin. Nam nam nam! Älyttömän hyvää, vaikka lautasen todelliseksi voittajaksi nousivatkin ehdottomasti nuo paahdetut bataatit. Viime syksynä valmistin paljon bataattia, mutta viime aikoina se on jäänyt unholaan. Täytyy varmaan virkistää muistia tuon makean juureksen suhteen, muttei ihan vielä, koska uudet potut.

Pakko kehua vielä Torin mutkatonta ja rentoa palvelua. Vaikkei kaikki aina mene kuin Strömsössä, niin asenne on se, joka loppupeleissä ratkaisee. "Laitoin sulle kahviin jälkkärihaarukan, koska lusikat olivat loppu." No big deal, emmä käytä sokeria. Loistavaa!

Niin ja Torin kirous on nyt virallisesti poistunut päältäni, koska tällä kertaa säästyin ehjin hampain. Edellisellä kerralla purin haarukkaa ja siitä on vieläkin lommo etuhampaassa. Näiden bataattien vuoksi voin kyllä antaa vaikka koko hampaan!

Translation: No baby was harmed in the making of this blog post.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Farkut Lee Scarlett / Pellavahihaton ja viitta H&M / Kengät Vans 

Juhanilla: Sortsit Carlings, Vailent / T-paita H&M 

Samistuulipuvuissa. Tällaiset kaupunkilaisemmat versiot. Mutta eihän kesällä viitsi käyttää mitään muuta kuin vaaleaa denimiä ja vilpoista pellavaa. Perjantaina siis laittauduin hieman enemmän, koska meillä oli Juhanin kanssa treffi-ilta. Drinkit, illallinen, hieman viiniä, ei puhelimia.. Todella jees! <3

Tuon kuvien viitan ostin keväällä, koska piti saada eräisiin kekkereihin jotakin silver-teemaan sopivaa. Olin ihan varma, ettei tälle liehukkeelle tulisi kovin montaa käyttökertaa, mutta luulin väärin. Täydellinen vaate kesäiltoihin, joka passaa biitsiltä kaupunkiin ja matskunsa puolesta pukee farkut vähän siistimmiksi. Farkuista puheenollen. Jalassa ovat uudet Lee Scarlett -farmarit, jotka jo ekalla käyttökerralla osoittautuivat tosi kivoiksi! Tykkään tuosta vaaleasta pesusta ja tietenkin myös huippuhyvästä istuvuudesta. Scarlett on ainoa Leen malli, joka itselleni istuu hanskan lailla, mutta miksipä sitä hyvästä pois vaihtamaan. Erittäin kapea lahje ja normaalin korkuinen vyötärö - perfect. Niin ja kausivärit, terveisin kokoelma näitä kaapin hyllyllä.

Ja hei, kerrankin jalassa ovat jotkut muut farkut kuin nämä kesän suosikit! Repeävät hieman lisää joka kerta jalkaan laittaessa, syksyllä jäljelle taitaa jäädä vain reijät heh. Mutta sellaiset ne kesäfarkut ovat. Huolettomat ja vihreät nurmikosta. Syyskuussa vaihdan sitten takaisin tummaan ja pesemättömään denimiin. Siihen saakka, r y ö n ä.

Translation: Look-a-likes with my sweet heart.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Huh, luin juuri sadomasokistina kaikki vanhat kämppä- ja remppapostaukseni talven ja kevään ajalta ja tuli taas sellainen olo, että onneksi, ONNEKSI olen nyt tässä pisteessä, että voin keveästi kirjoittaa esimerkiksi tuoleista. Palasi elävästi mieleen kaikki raksalla vietetyt työtunnit sekä sen pölyn, roskan ja stressin määrä. Olin jo melkein unohtanut kuinka iso projekti tämä asuntohommeli onkaan ollut, joten lähetän kollektiiviset tsemppini kaikille kesän ajan raksoilla puuskuttaville. Lopputulos on ehdottomasti kaiken vaivannäön ja tuskan väärti, uskokaa pois! Ryhmätukea voi hakea vaikkapa tämän postauksen kommenttiboksista, been there done that.

Ja sitten siihen iloisempaan aiheeseen. Remppapölyä siivotessani yritin piristää itseäni ajattelemalla kämpän kivempia asioita, kuten esimerkiksi tuolivalintaa tai taulujen sijoituspaikkoja. Nyt kun nämä ovat realisoituneet, niin en voisi olla tyytyväisempi päätöksiini! Jotkut odottelevat sen täydellisen design-huonekalun tulevan vastaan sitten joskus, mutta itse olin suunnitellut kaiken jo kauan sitten. Säästötilillekin jätin asunnon käsirahan ja remppabudjetin lisäksi sisustusrahaa, jolla olen tätä luukkuani nyt sitten täyttänyt. Ruokapöydän tuoleihin sijoitin tämän vuoden lomarahani, enemmän meitsi kotona aikaa viettää kuin lomalla huidellen.. 

Tilasin custom made -pöytäni .TEBIAN:ilta ja sen jälkeen tuolivalinta oli yksiselitteinen. Ruokailuryhmäni tuoleissa oli kuitenkin hieman pidempi toimitusaika, joten pari kuukautta istuttiin näillä Artekin Stool 60 -jakkaroilla. Värivalinta oli se hankalin osuus, niin paljon hienoja vaihtoehtoja. Päädyin loppujen lopuksi musta-valkoiseen ja musta-valko-keltaiseen jakkaraan, joiden kausivärit on suunnitellu Mike Meiré. Joku muu olisi ehkä valinnut hiukan klassisemman version, mutta nämä ovat klassikoita jo itsessään, niin voi vähän leikkiä värin kanssa.

Ilmari Tapiovaaran Domus-tuoli on mielestäni ulkonäöltään ja mittasuhteiltaan täydellinen! Muistan surffanneeni Finnish Design Shopin sivuille ja ajatelleeni, että nyt valitsen hienoimman tuolin, jonka löydän - hinnasta viis. Ja Domukseen päädyin (tietenkin se oli kaikkein kallein vaihtoehto, perus meitsin maku). Onneksi silloin tuolla nettikaupassa ei ollut juhlavuoden kunniaksi lanseerattua nahkaverhoiltua Domusta, olisin muuten niiiin sortunut siihen. Ja se vasta kalliiksi olisikin tullut.

Itseäni muuten suuresti hymyillytti, kun luin Avotakan Tapiovaara-ekstrasta, että kyseinen suunnittelija vietti viimeiset vuotensa Lauttasaaressa ja että esimerkiksi ikkunoistani näkyvän Larun kirkon interiööri on Tapiovaaran käsialaa. Ympäri mennään, yhteen tullaan ja tämä oli ihan selvästi kohtalo. Nyt mietin vain, että missäs päin rakasta saartamme herra mahtoi majailla..

Artekin julisteen hain tällä viikolla puljun lippulaivamyymälästä Espalta. Jo itse liike on ehdottomasti menemisen arvoinen, niin hieno! Sopivasti sattui olemaan vielä yhden julisteen mentävä kolo sohvan yläpuolella, niin olkoon tämä nyt sitten vaikka matkamuisto liikkeestä. Seuraava pit stop on Designmuseo ja Tapiovaara-näyttely. Käynnissä aina tuonne syyskuun alkuun saakka eli vielä kerkeää hyvin!

Loppuun vielä kuva meitsin uudesta (laina)tuolista. Vaikka tämä ei aito Artekin satulavyötuoli olekaan, niin natsaa mielestäni tuonne paremmin kuin hyvin. Tämä tuoli on Askon valikoimasta vuodelta kivi ja nakki ja kulkeutui tänne Juhanin vanhemmilta (joilla on meitsin unelmakämppä). Ostettu kuulemma alunperin siksi, koska originaali 406-tuoli on niin epämukava istua. Tämä kyseinen tuoli on ainakin todella mukava ja saa luvan toimia meitsin dataustuolina tästä eteenpäin. Niin ja vaatteiden keräystuolina, sad but true. Pitäähän täällä kämpässä asuakin jossakin, eikä vain pöyhiä koristetyynyjä valokuvia varten..

Mistä Artekin tuotteista te tykkäätte? Onko suosikkia?

Translation: I found the deco freak inside of me. 

Share
Ladataan...

Ladataan...

Vinkkinä kesälukemista kaipaaville - systerini Ana on alkanut taas päivittämään blogiaan. Tällä kertaa Lontoosta käsin ja vähän syvällisemmällä linjalla.

Tsek:

Comme des Girlsdown

pus!

ja tsemppiä sinne, kaikki järjestyy kyllä.

Share
Ladataan...

Ladataan...

Makoisia uutisia kaikille herkullisen street foodin ystäville! Eilen järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingin Kasarmitorilla Street Food Carnival -ruokatapahtuma, joka keräsi mestoille pääkaupunkiseudun food truckit, ruokakioskit ja muut alan yrittäjät. Taso oli aika huikea! Mukana oli kaikki omat lempparikojuni ja paljon uusia tuttavuuksia. Olimme Juhanin kanssa kärppinä paikalla syömässä, tottakai. Tapahtuman luonne ja idea on mielestäni niin huikea, että tämä oli pitkästä aikaa julkinen fb-event, johon ilmoittauduin. Ja merkkasin myös kalenteriin, koska olisi itkettänyt, jos häppeninki olisi jäänyt väliin.

Street Food Carnival järjestetään siis Kasarmitorilla, joka on ollut tähän saakka aika autioitunut mesta. Kiitos Suomi, alkoholilaki, kristillinen puolue ja sen sellainen - bisseä tai lasillista viiniä en edes lähtenyt etsimään kojuista, vaan marssin suoraan lähikauppaan hakemaan parit huurteiset palanpainikkeeksi. Itse asiassa niin kreisiltä kuin se kuulostaakin, ensimmäinen ajatukseni tästä tapahtumasta oli "miten tällainen tapahtuma on onnistuttu ajamaan läpi byrokratian portaista". Surullista, eikö? No mutta, onneksi on, koska Street Food Carnival on aivan loistava! Paikalle saapuneesta väenpaljoudesta voi päätellä, että tälle on ollut todellista tarvetta. 

Mietimme Juhanin kanssa, että maistamme useammasta eri kojusta jotakin, mutta pitkät jonot saivat mielemme muuttumaan. Pinkki "Follow That Truck" pisti ekana silmään ja listakin näytti oikein vakuuttavalta. Tilasimme korealaisen possuleivän sekä porohampurilaisen. Ruoka tuli nopeasti kera loistavan palvelun! Korttikin kävi kojulla, vaikka olimme varautuneet käteisellä. Hintaa kympin per lärvi, eikä nälkä iskenyt (valitettevasti) enää koko iltana.

Vasemmalla oleva banh mi -possuleipä osoittautui ihan kunkuksi! Loistavat mausteet, täydellinen kypsyys, pehmeä sämpylä ja tuoreita yrttejä. Poropurilaisessakaan ei ollut valittamista, mutta itämaisen makutulituksen jälkeen se oli vähän pliisu. Bataattisipsit ihastuttivat ja iso plussa Srirachan vapaasta käytöstä, tuota Aasian ketsuppia harvemmin Suomesta saa. Mistään.

Kasvissyöjillä ei ole tapahtumassa huolen häivää! Mukana on esimerkiksi SoiSoi-koju, josta saa vegesapuskaa ja muissakin truckeissa näytti olevan kasvis- tai kalavaihtoehto. 

Eilisestä tapahtumasta jäin kovasti kaipaamaan TacoBotia (joutui perumaan sairastapauksen vuoksi), jonka taustalla häärii Patronasta tuttua possea. Loistavaa meksikolaista! Lisäksi vahva suositus LiesiKiesille - supermukavat, lätsäpäiset pojat tekevät sellaisia hampurilaisia, että oksat pois! Itse olen maistanut LiesiKiesin pulled pork ja haukiburgeria, josta varsinkin jälkimmäinen täyskymppi.

Kesän paras uutinen!

Street Food Carnival järkätään kesän ajan joka keskiviikko Kasarmitorilla klo 16-21!

(kiitos tästä infosta instagramin puolella sivistäneelle, ihanalle naishenkilölle! illan pelastus!)

Street Food Carnival - Ole siellä tai ole nälkäinen.

Saa jakaa!

Translation: Felt like being in NYC which is always good. Street Food Carnival was awesome and I jumped to the roof when I heard that it's gonna be there every Wednesday for the whole summer. See you next week!

Share
Ladataan...

Ladataan...

Kaikki ovat kesälomilla ja täällä me uuden assarimme Juuson kanssa pyöritetään toimistopalettia. Noh, onneksi kauppareissulla kerkeää hyvin ottamaan parit kuvat. Iltaisin olen ollut jotenkin niin död, että zzzZZZ. Päikkärit, long time no see.

Nyt jakoon siis niinkin tärkeä aihe kuin mitä meillä oli tänään päällä. Olen ihan varma, ettei kukaan voi elää ilman tätä tietoa.

Farkut Only / Kauluspaita H&M Men / Lätsä Brixton / T-paita ja kengät Vans

Kaivoin kaapista vanhan farkkupaitani, joka on ollut unohduksissa. Ihan hyvä että tuo löytyi, sillä t-paidalla ei oikein pärjää. Hrr. Muilla vaatteilla ei niin väliä, koska katsokaa mun kenkiä! Nämä sliparit ovat juuri matkalla Suomen kauppojen hyllyille ja kuuluvat syksyn VANS x Della -kollaboon. Kankaat ovat painettu käsin Ghanassa ja tämä projekti työllistää yli 60 kylän naista. Yhteistyömalliston tiimoilta on tulossa muitakin malleja ja kuoseja, nämä nyt sattuivat ekoina löytämään jalkoihini. Helpoiten nämä Della-kengät saa omaksi Vansin liikkeestä Forumin ekasta kerroksesta. Kyseiselle kaupalle tuli btw tänään viisi lavaa (!!!) uutta, syksyn kampetta, joten ei muuta kuin äkkiä hakemaan herkut pois päältä!

Juusolla päällä: Sortsit Dickies / Snäbäri Brixton / T-paita ja kengät Vans

Haimme tänään lounasta lähikaupasta ja kaupan myyjä kysyi, että onko Juuso meidän uusi työntekijämme. Jep. Eikö sen voi jo ulkonäöstäkin päätellä. Terkut K-Supermarketin kassalle ja tervetuloa takaisin töihin. Taas joutuu kärsim.. kuunteleen meidän surkeita vitsejämme joka lounastunnilla..

If you wear Vans, you're one of us.

Ei muuta kuin mukavaa iltaa kaikille! Aurinko on pilvessä ja sehän tarkoittaa vain yhtä asiaa - kylppärin katon maalausta. Nährään!

Translation: Mad excel skillzzz!

Share
Ladataan...

Ladataan...

Farkut Only / Hihaton Carlings / muu Vans 

Samoissa vetimissä päivästä toiseen. Entäs sitten! Kesän hienoimpia puolia on se, ettei tarvitse juurikaan murehtia. Olen huomannut kiintyväni nykyään tiettyihin juttuihin pidemmäksi aikaa, kun enne halusin joka päivä keksiä jotakin uutta. Viime aikoina olen käyttänyt samoja farkkuja ja samoja kenkiä aina kauden verran ja sitten siirryn seuraavaan komboon. Viime aikojen lempparit ovat olleet nuo reikäset farkut, koska niissä on hyvää kesäboogieta. Sortseissa en ole tuntenut itseäni kovin kotoisaksi, muutama päivä rannalla tekisi varmasti hyvää näillä valkoisille kintuille.

Joku yritti salee pyyhkiä äsken roskia tietokoneen tai puhelimen näytöltä, mutta ihan turhaan. Paidassani on reikiä, eikä minua voisi vähempää kiinnostaa. (no okei, ne olivat siinä jo kun ostin tuon hihattoman, mutta koska kesä, niin whatevah).

Translation: Holes are the new black.

Share
Ladataan...

Ladataan...

..ei nyt tällä kertaa vadelmaveneellä, vaan ihan vain autolla. 

Otettiin lauantaina aamulla suunnaksi Hanko, jossa en ole ennen koskaan käynyt. Olen kyllä kuullut paljon tarinoita, sillä koko toimistomme viettää Hangossa enemmän tai vähemmän aikaa. Meillä oli Stadissa käymässä Brixton crew ja näytettiin kalifornialaisille kollegoillemme hieman Suomea - siispä nokka kohti etelää ja tuota Suomen Rivieraa. Oli ihan törkeen mukava päivä! Ohjelmassa oli muun muassa lounas Classic Pizzassa, jossa maistoin Tomi Björckin suunnittelemaa lättyä (hyvää!), drinkit HSF:lla (menivät jalkoihin), dinneri Makasiinilla (todella hyvää!) ja tässä välissä oli vielä vuokrattu Itämerenportin sauna. Talviturkki lähti, oli jo aikakin. Jenkit olivat vähän ihmeissään suomimeiningistä ja naureskelivat jutuillemme. Saivat varmasti paljon hyviä tarinoita San Diegoon mukaan vietäväksi.

Onhan tämä nyt aika eksoottista!

Saunan terde ja loputon meri.

Meidän pieni toimistoperheemme ja kollegat.

Suomi meets USA - Karhu ja teemaan sopivat biksut

Ilta kääntyi yöksi ja sitten aamuksi. Meni aika pitkään ja siltä tuntuu vieläkin.. Illan/yön/aamun aikana tuli nähtyä Hunksit, livebändi, grillijonotappelu. Tuli myös ajettua taksilla 500 metrin matka, koska kuka nyt klo 02 yöllä Hankoa hahmottaa. Tuli todistettua, kun "väärät" pitsat olivatkin vain väärinpäin pöydällä yöstä väsyneillä sankareilla. Tuli syötyä jätskiä ja juotua pari pulloa jaffaa. Reissun kruunasi se, kun sain maksaa Visa Electronilla junassa, vaikkei se muka siellä toimi. Toimii se! Terveiset mukavalle konnarille.

Sellainen reissu, eikä tarvinnut edes ulkomaille lähteä! Kyllä hankolaisten kelpaa, ainakin näin kesällä. Hankoooooon... (soi vähän turhan monta kertaa illan aikana)

Translation: Awesome day, awesome people, awesome weather. Not so awesome Monday morning but totally worth it.

Share
Ladataan...

Pages