Ladataan...

Yksi helpoimmista tavoista vähentää muovipakkauksia on käyttää palasaippuoita ja täyttöpulloja. Olen kysyttäessä mainostanut tätä yhdeksi ensimmäisistä muutoksista, joka tiellä roskattomuuteen kannattaa tehdä. Näistä ei kylläkään synny läheskään yhtä paljoa jätettä, kuin keskivertotalouden keittiössä. Tuskin kukaan kovin montaa shampoopulloa tyhjää vuodessa, mutta keittiön roskakoriin tai parhaassa tapauksessa muovinkeräysastiaan kertyy helposti jotain joka päivä. Tämä muutos ei kuitenkaan vaadi paljoa, verrattuna siihen että luovut vaikkapa tietystä ruoka-aineesta kokonaan.

Okei, palasaippua voi vaatia tottuttelua... Jos asut kaupungissa, jossa on Ruohonjuuri tai Punnitse ja Säästä, näistä voi hakea litrahintaan omaan pulloon shampoita, hoitoaineita ja käsi- ja suihkusaippuoita. Jos muitakin paikkoja on, niin kerro minulle! Siivousaineiden myyminen asiakkaan omaan astiaan kiellettiin muutama vuosi sitten. Palasaippuoita on tarjolla laajemmin. Pienen maaseutupitäjänkin kaupasta löytyy tyypillisesti palasaippuana käsisaippua ja mäntysuopa.

Palana saa ainakin:

  • shampoota
  • hoitoainetta
  • käsisappuaa
  • suihkusaippuaa
  • kasvojen puhdistusainetta
  • mäntysuopaa, jolla voi siivota muutakin kuin mattoja
  • sappisaippuaa vaatteiden vaikeille tahroille
  • marseillesaippuaa, jota jotkut käyttävät kaikkeen hiuksista astioihin

Omaan pulloon saa:

  • shampoota
  • hoitoainetta
  • käsisaippuaa
  • suihkusaippuaa

Vaikka palasaippuan käyttö vaatii totuttelua etenkin pitkien hiusten pesussa, sen etu on se, ettei ole tarvinnut kuljettaa vettä rekoissa ja laivoissa ympäri maita ja meriä. Lisäksi täyttöpulloista syntyy muoviroskaa, sillä kyllähän se iso kanisteri, josta asiakas täyttää oman pullonsa, tyhjenee. Tämä konkretisoitui minulle oikeastaan vasta, kun kotiini hankkima kanisteri pyykinpesuainetta tyhjeni (kahden vuoden käytön jälkeen). Testasin kerran nestesaippuan tekemistä palasaippuasta (ohje esim. tässä), koska nestesaippuan käyttö tuntuu kyllä kätevämmältä monissa asioissa. Voin kertoa siitä episodista joskus lisää, mutta mainittakoon tässä vain, että sellainen mahdollisuus on.

Kuvassa pari siivua mustaa kasvosaippuaa ja suihkusaippua.

 

Share

Ladataan...

Kirjoittelen tänne kaikenlaisista pienistä arkisista ekoteoista. Siinä tulee joskus vähän tekopyhä olo. Kirjoitan nimittäin vain niistä asioista, joita teen hyvin. Tai joita teen joskus hyvin. Ja sepä kai se on blogin olemus tavallisesti. Ei muotibloggarikaan ota kuvia siitä päivästä, jonka vietti vanhassa tahraisessa t-paidassa seinää maalaten. Tai ei yleensä ota, mutta ehkä se tekisi hyvää.

On muutamia yhden ihmisen mittakaavassa isoja asioita, joissa epäonnistun jatkuvasti. Lentomatkustan, luultavasti enemmän kuin useimmat. Lennän työni takia välillä ja olen käynyt lomareissuilla, esimerkiksi viime vuonna kahdesti. Eli kun märehdin voinko ostaa muoviputkilossa tulevan eye linerin, teen niin lentokoneessa Atlantin yllä. Tänä vuonna en ole ajatellut lentää mihinkään lomalle, mutta se johtuu oikeasti matkakuumeen hämmentävästä katoamisesta, ei epäitsekkäästä rakkaudesta luontoon. Ja se työ itsessään, se ei ole mikään cool vihreä duuni. Mikä voi olla yksi syy siihen, että minulla on tämä blogi, se että haluan toteuttaa tätä puolta itsestäni.

Poltan tupakkaa. En joka päivä, en joka viikko, mutta istuttakaa minut pubiin ja laittakaa käteeni olut, niin näette. Minulla ei ole autoa ja katselen ylimielisesti ympärilleni aamuruuhkassa, mutta olen aina onnellinen, jos saan kavereiltani johonkin kyydin. Vaikka he joutuisivat takiani kiertämään. Syön joskus lihaa ja juustoa, usein riisiä, enkä ole vielä oikein edes miettinyt muun ruuantuotannon vaikutuksia.

Enkä tarkoita, että pienet asiat olisivat jatkuvasti kunnossa. Olen kirjoittanut paljon zero wastesta, mutta syön esimerkiksi muovirasioissa tulevaa take away -ruokaa kohtalaisen usein. Olin hetken pettynyt, kun luin että Nollahukka-blogia kirjoittavalta Otsolta julkaistaan ensimmäinen suomalainen zero waste -kirja. Olin ajatellut, että ehkä kirjoittaisin sen kirjan itse. Sitten minulle selvisi, että hän on luopunut sipseistä niiden pakkauksen takia.

[tauko dramaattisen vaikutuksen aikaan saamiseksi] 

Sain rauhan: hänen se kirja piti kirjoittaa, ei minun. En ole siellä vuoden roskat lasipurkissa -liigassa mukana. Jopa asiat, joista olen kirjoittanut, eivät mene aina ihan niin. En esimerkiksi ole ostanut kahvia Mokkamestareilta useampaan kuukauteen, on vain ollut helppo ostaa se tavallisesta ruokakaupasta, jossa joka tapauksessa käyn.

Melko varmasti tästä unohtui vielä jotakin tärkeää.

Share

Ladataan...

Pitäisikö chili sin carnen nimi olla pelkkä chili? Vaatimattoman kuuloisista ainesosista syntyy uskomattoman herkullinen pata. Laakerinlehdet takaisin Suomeen ja ulkomaille!

Chili sin carne (neljä pientä annosta)

1,5 dl kuivattuja härkäpapuja
 
1 sipuli
 
3 porkkanaa
 
7 tuoretta tomaattia tai 800 g tomaattimurskaa
 
rypsi- tai oliiviöljyä
 
suolaa
 
1 1/2 kuivattua chiliä tai 1/2 tl chilihiutaleita tai cayennepippuria
 
2 tl juustokuminaa
 
1 tl tinjamia
 
1 laakerinlehti
 
2 dl kasvislientä
 
2 rkl soijakastiketta
 
riisiä tai ohrasuurimoita
 
(hyppysellinen ravintohiivaa)
 
Laita pavut likoamaan edellisenä päivänä. Keitä noin 20 minuuttia ja kaada vesi pois. Silppua sipuli, siivuta porkkana puoliympyröiksi ja pilko tomaatti ronskeiksi kuutioiksi. Valmistele kasvisliemi käyttökuntoon.

 
Kuullota sipulisilppua öljyssä ja ripauksessa suolaa ison paistinpannun tai kattilan pohjalla. Lisää porkkana, juustokumina, tinjami, laakerinlehti, chili murskattuna tai jauheena sekä halutessasi ravintohiiva. Paista näitä muutama minuutti. Lisää sitten joukkoon kasvisliemi ja soijakastike. Keitä kunnes noin puolet nesteestä on ihmeytynyt. Lisää sitten tomaatit ja anna hautua 20 minuuttia. Keitä tällä välin riisi tai ohra. Lisää lopuksi pavut chiliin ja anna vielä lämmetä muutama minuutti.
 
Liotettavissa pavuissa tuntuu olevan paljon eroja. Jos papusi liotuksen jälkeen tuntuvat vielä vähän turhan kovilta, lisää ne chiliin jo aiemmin, jotta ne keittyvät lisää.
 
Mitä pitää huomoida hankkiessa

  • Pavut, himalajan vuorisuolan, riisin ja ravintohiivan saa kilotavarana Punnitse & Säästästä, tavallisesta ruokakaupasta kartonkipakkauksessa. Suolana olen alkanut käyttää vuorisuolaa mieluummin kartonkipakkauksessa tulevaa merisuolaa. Riisiä ekologisempi valinta on ohrasuurimo, vaikka se tulisikin kartonkipakkauksessa. Voit tietysti käytää myös muita papua kuin härkäpapuja, mutta näitä on yleensä kotimaisena.
  • Osta sipuli, porkkanat ja tomaatit omaan kestopussiin tai käytä ainakin monta kertaa samaa muovipussia. Lisää aiheesta tässä.
  • Yritä parhaasi mukaan löytää öljy ja soija metallikorkillisessa lasipullossa, mahdollisimman isossa sellaisessa.
  • Mausteiden hankkiminen ilman pakkauksia on hankalaa. Chilit ja tinjamit voi kuivata itse. Tinjami kasvaa mukavasti Suomessa ulkonakin ja on monivuotinen. Omat chilini tulevat noin kahden litran muovipussista, jonka olen ostanut aasialaisesta ruokakaupasta, ja tinjami äidin kasvimaalta.

Ekstraa

Kasvislientä voit tehdä itse ja vieläpä jätteistä. Pienenä ruuan kiertokulkuna nappaan yleensä chili sin carnessa käyneen laakerinlehden talteen, ja heitän pari niitä toiselle käyttökierrokselle kasvisliemeen. Tomaattimurskaa voi tehdä myös itse säilöön, paras hetki on heinä-elokuussa.

Share

Pages