Hikoilemattomat humanoidit
Kävin eilen myöhään illalla jumpassa. Liioittelematta voin sanoa, että paita oli aivan läpimärkä ja kropan alla oli ainakin lammikko, jos ei nyt järvi. Vieressäni oleva kaunis, blondi neitokainen näytti puolestaan siltä, kun voisi lähteä jumpan jälkeen suoraan terassikierrokselle. Yritin metsästää hänestä yhtä hikipisaraa tai täydellisen ponnarin alta eksynyttä hiussortuvaa, turhaan.
Olenkin aivan varma, että meidän tuiki tavallisten verkkareihin pukeutuvien jumppaajien joukossa liikkuu hikoilemattomia humanoideja. Sellaisia, joiden meikki pysyy täydellisenä kolmen spinning-tunnin jälkeen. Sillä eihän mikään muu voi selittää sitä, miksi jotkut näyttävät salilla siltä, kuin olisivat lähdössä yökerhoon, ja minä näytän siltä, kuin olisin juuri pudonnut vesisaaviin.
Minun naamani helottaa jumpan jälkeen vielä pari tuntia paloautonpunaisena, ja hikoilen niin paljon, että läpimärkätukka liimautuu kiinni päähän. Vedenkestävä ripsivärikin kummallisesti katoaa ja rajauskynän jäljet ovat jossain kulmakarvojen kohdalla. Jumpan jälkeen minun on ihan turha kuvitella meneväni jonnekin ilman kunnollista tuokiota peilin ääressä.
Mielessäni pyörii joskus ajatus, treenaavatko nämä täydellisissä, trendikkäissä vinolettikampauksissaan täysillä vai onko treenin tarkoituksena (ainakin osittain) tuoda naamaa näytille. Liikaa ei saa siis huhkia, jotta ulkonäkö kärsii. Tai ehkä treenaan itse vain niin kovaa, tai sitten minulla on poikkeuksellisen huonot geenit.
Mikä merkitys teidän mielestä on ulkonäöllä kuntosalilla? Paljonko satsaatte siihen? Joskus kieltämättä yritän itsekin kohennella meikkiä ennen jumppaa. Useimmiten en kuitenkaan ehdi välittää siitä, onko tukka askelkyykkyä tehdessä ojennuksessa vai ei.
Kommentit
Olen yrittänyt lopettaa niiden huoliteltujen ja kestoupeiden ihmisten kadehtimisen ja ajatella, että treenaamisen pitääkin näkyä. Jos ei ole naama punaisena ja tukka märkänä, ei salettiin ole treenannut tehokkaasti, ehkä. Välillä jumpassa ja salilla iskee ahdistus kun muilla on kauniit vaatteet ja kampaukset, mutta kamppailulajitreeneissä kaikki ovat yhtä järkyttävän hikisiä ja pukeutuneet hoopoihin lajihousuihin, että ulkonäöllä ei ole yhtään mitään väliä. Se on mukavaa :D
Mää puuskutan myöskin punaisena pari tuntia sen treenin jälkeen, mutta pakko myöntää että valkkaan aina vaatteet salille tai jumppaan osaksi sen mukaan että näyttää hyvältä :)
Mulla sama juttu, hikoilen pienestäkin ponnistuksesta. Töihin pyöräilykin on aina tosi hikistä hommaa, vaikka kuinka yritän olla riuhtomatta. Olen kohtalooni tyytynyt, nämä vaan ovat minun taipumukseni. Ilmeisesti niillä suihkunraikkaana jumpassa -hahmoilla on erilaiset geenit.
Mun naama punottaa kyllä, mutta kauheesti en hikoile. Ajattelepa asiaa niin, että mulla on huono aineenvaihdunta ja lihon herkemmin, kun sinä, jolla kroppa hyrrää täysillä. Ole siis onnellinen hiestäsi, minä kahdehdin sinua :)
Auttoko yhtään?
Hyväkuntoinen ihminenhän hikoilee herkemmin :) Ja kyllä siellä osa vetää nollavastuksilla läpi spinning-tunnin, joten ei ihme ettei tule hiki.
Menen aamuisin salille ilman meikkiä ja näytän hirveältä, mutten välitä. Iltapäiväisin menen aamulla sudituissa meikeissä (silmänrajaus + ripsari). Täytyy sanoa, että paremmalta oloni tuntuu silloin, kun on edes vähän tököttiä naamassa - salillakin. Tosin liian tiptop-ulkonäkö salilla on jotenkin aivan kamalan näköistä.
Mulle muuten kerran yksi vertaishikoilija sanoi spinutunnin jälkeen, että "miten joku voi näyttää noin hyvältä kun me muut näytetään tältä". Kirkkaanpunainen ja likomärkä olin silloinkin, mutta ilmeisesti ne meikatut silmät ja ennen töihin lähtöä paikalleen lakatut hiukset tekivät jotenkin vaikutuksen.
Minäkään en hikoile tai punoita ollenkaan helposti. Liekö syynä huono aineenvaihdunta ja kunto, vai hyvät (?) geenit, en tiedä, muttei ainakaan se, että yrittäisin varoa rumalta näyttämistä.
Minua ei tippaakaan kiinnosta miltä näytän salilla. Meikit pesen yleensä pois, sillä meikin alla hikoilu on inhottavaa. Treenivaatteinakin on jotain vanhoja t-paitoja. En minä siellä muiden katseltavana ole, vaan urheilemassa.
Vedän jumppia ja kun opiskelijana ei ole varaa mihinkään kalliisiin kuteisiin, niin mulla on varmaan aina salin surkeimmat vetimet päällä :D - tärkeintä kun kuitenkin on mielestäni se, että vaatteissa on mukava liikkua ja että liikunta itsessään on hauskaa. Näin ollen ehkä kannattaa olla kiinnittämättä sen suuremmin huomiota niihin muihin treenailijoihin, vaan keskittyä omaan itseen ja omaan suoritukseen, häpeilemättömän hikisenä ja meikit sutussa.
Ja vielä - runsas hikoilu kielii siitä, että kehon oma jäähdytysjärjestelmä toimii. Ei siis mikään huono juttu! :)
Joo, samma här. Erityisesti juoksulenkillä käyminen on ärsyttävää, kun oma naamani on heti ihan punainen ja hikinen (eipä muuten paljoo meikillä peitellä), ja sitten kun vastaan lenkkeilee ihmisiä, jotka näyttävät siltä, että ovat pikemminkin sunnuntaikävelyllä raikkaina ja hyvännäköisinä, vaikka menevätkin paljon kovempaa kuin minä. Tuntuu vaan siltä, että itsellä olisi jotenkin paljon huonompi kunto, kun on aina niin punainen ja hikinen jo pienenkin ponnistelun jälkeen. Mutta ehkä se sitten onkin päinvastoin :) Mutta joo, on kyllä silti ihan kiva satsata kivoihin treenivaatteisiin ja siistiin yleisolemukseen, vaikka kuntoilun päätteeksi onkin aina ihan hikinen ja punainen suttunaama.
Jepa, yksi punanaama ilmoittautuu! Hommaan kyllä kivoja treenivaatteita mieluusti, ne kun toimivat motivaattorina ja tuovat vähän lisäiloa arkeen. Hiki valuu kuin lähteestä ja naama punoittaa jo alkulämmittelyjen aikaan. Olen koettanut selitellä punoitusta ohuella, vaalealla ja couperosaan taipuvaisella ihollani, mutta mistä lie se sitten oikeasti johtuu. On kyllä tosi noloa olla ihan kirkkaanpunainen jonkun hikijumpan jälkeen ja jättää hikisiä vanoja ympäriinsä, mutta puhdistuupahan keho. Ja en tajua noita freesejä tyyppejä, paljonkohan niiden kalorikulutus on jossain kunnon rääkkijumpassa? Olis kiintoisaa vertailla.
Hikoiluhan on terveellistä, siinä poistuu kaikenlaista kuonaa ohessa. Ja naaman punoitus kertoo siitä, että veri tosiaan kiertää kunnolla.
Salille ei kannata laittaa yhtään mitään ylimääräistä tököttiä itseensä. Ei dödöä, ei meikkiä, ei hiuslakkaa. Ihan jo siitäkin syystä, että nämä aineet imeytyvät hikoillessa myös kroppaan päin tehokkaammin.
En kyllä menis ilman dödöä!
Itekin paloauto aina jumpan jälkeen, ihan hävettää köpötellä kotiin. Yleensä ne ei-punaiset ei juur mitään teekään, kilon painot jne.
Oon ihmetellyt tätä asiaa. Miten jotkut selviävät jumpasta hikoilematta? Oma naamani on puolesta tunnista puoleentoista tuntiin jumpan jälkeen järkyttävän punainen. Kerran rankan jumpan jälkeen jaksoin tuskin ontua pois kuntosalilta, kun eräs hikoilematon jumppari kulki ohitseni ja selitti intoa pursuten että "tekisi mieli lähteä vielä lenkille". :o What? Itse en varsinaisesti meikkaa salille, mutta en pese meikkejäkään ennen jumppaa. Meikkivoiteita saatan kyllä pyyhkästä ja mennä vain silmämeikissä.
Mä olen kaukana hikoilemattomasti humanoidista, mutta mun yks ystäväni väittää, että vaikka olisin tehnyt kuinka tappotreenin korkeintaan musta huomaa sen siitä, että posket punottaa normaalia enemmän. Mutta kyllä minä hikoilen, ihan oikeasti! Ja paljon.
Ainiin ja se sun kysymys. En voisi kuvitella jumppaavani meikeissä. Ihan varmasti vaan lässähtäisivät naamalle. Mutta kivannäköiset treenivaatteet ovat heikkouteni, erityisesti värikkäät sellaiset <3
Kävin entisellä asuinpaikkakunnallani kahvakuula- ja kuntonyrkkeilytreeneissä, jossa melkein kaikki muut osallistujat olivat miehiä/poikia. Niissä treeneissä oli aina niin mukava olla, kun tärkeintä oli saada aikaan kunnon hiki ja kukaan ei todellakaan välittänyt toisen ulkonäöstä pätkääkään. Mutta nyt kun olen käynyt zumbassa ja jumpissa joissa enemmistö on naisia..
Miten niin hienoissa treenivaatteissa ja meikeissä viitsii edes hikoilla?
Viitsii niissä. Mulla on vaan ittellä kivampi olo kun hikoilusta ja punotuksesta huolimatta voi kuvitella ettei näytä ihan niin kamalta kun vois näyttää :)
Mun käsitys hienoista treenivaatteista on se, että ne on kivan värisiä ja hyvää joustavaa ja hengittävää matskua. Ja ne kyllä motivoi liikkumaan kun ei tarvi missään puuvillaisissa hikipöksyissä hillua. Millasia on sit nää ns. oikeesti hienot treenivaatteet? Joku dri-fit-kankaasta valmistettu mekko? Ja meikkejä en kyllä naamariini pistä treeneihin mennessä, mitäs hiton itua siinä on? Jos koulu-/duunipäivän jälkeen menee hikoiluharrastuksiin, voipi ripsarit jäädä, mutta muuten naama on kyl putsattava. Hulluinta on kun jotkut oikeesti meikkaa kuntosalin pukkarissa just ennen juoksumatolle hyppäämistä. :o
Ihan oikeasti tuo urheilua varten meikkaaminen ja dödön laittaminen kainaloon ennen treeniä on hullun hommaa.Ottakaa asioista selvää, niin ymmärrätte.
Tukitte tököteillä hikirauhasenne ja ihohuokosenne, joiden pitäisi juurikin saada toimia täysillä rasituksessa. Kaikki kemikaalit, joita laitatte ihollenne, imeytyvät tehokkaasti elimistöön erityisesti hikoillessa ja kerääntyvät esim. rintoihin. Kemikaalien turvallisuuden valvonta on huomattavasti heikompaa, kuin ihmiset luulevat.
Pesaiskaa mieluummin kainalonne puhtaaksi ennen treeniä tai käykää kokonaan suihkussa, niin hiki ei varmasti haise pahalle.
Ihmisille opetettu kammo pienintäkin hien hajua kohtaan on todella sairasta ja sitä torjuvalla kosmetiikalla rahastetaan törkeästi.
Kiitokset kommenteista ja mielipiteistä! Mielenkiintoinen keskustelu. Ihanaa, että löytyy kohtalontovereita. Ja ehkä se hikoilu ja punailu on sitten vaan hyvästä. Itse en juuri salille laittaudu, mutta treenivaatteisiin olen alkanut satsata enemmän. Nykyään on niin ihania, värikkäitä kuteita.
Treeni-iloa kaikille niin hikoileville kuin hikolemattomille postaajille!
Kommentoi