30 päivän haaste on nyt ohitse. Viikot paleosapuskalla sujuivat suht hyvin. Vaikka vilja- ja maitotuotteiden poisjättäminen kuulostaa tosi rajoittavalta, ei se lopulta ollutkaan kovin vaikeaa. Söin paljon bataattia, parsaa, marjoja, kalaa, avokadoja ja kookosmaitoa. Kokkailin paljon ja kokeilin erilaisia paleoreseptejä.
Aamupala: Jogurtti ja kolme riisikakkua. Juomaksi vettä.
Lounas: Karjalanpiirakka, jonka päällä savulohta. Juomaksi kaksi lasia maitoa.
Välipala: 6 riisikakkua ( 23kcal/per kakku), juomaksi vettä + banaani ja muutama kaupan lihapulla
Päivällinen: 4 lihapullaa (omia) ja 1 dl perunamuusia. Juomaksi kaksi lasia maitoa.
Pääsin aloittaan pyöräilykauden tänä keväänä tosi myöhään. Flunssa iski just kun tiet saatiin putsattua mun pyörän sormenlevyisille renkaille sopiviksi. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta jäin pahasti työkavereista jälkeen kilometrikisassa. Nyt ei auta kuin yrittää kiriä. Työmatkaa kertyy suuntaansa 14 kilsaa, joka olis ihan sopiva matka vaikka päivittäin polkea, jos korkeuskäyrä ei näyttäis pahasti rytmihäiriöisen sydänkäyrältä.
Syytän kesää, aurinkoa ja Milanon-lomaa. En pääse aamuisin ylös. En ole käynyt Natural bootcampissa enkä juoksukoulussa pariin viikkoon. Tätä ennen ei ollut erityisen hankalaa herätä viideltä joka arkiaamu ja ponnistaa urheilun pariin. Nyt se on ihan mahdotonta.
Onni on kaverit, jotka haluavat puuhata kaikenlaista. Lauantain lätkä- ja viisukatsomon aiheuttamat krapulanrippeet karistettiin sunnuntaina pelaamalla porukalla koripalloa Kalasataman ghettomaisemissa.
Tää on nyt KOLMAS kerta kun yritän kirjoittaa tätä. ARGH. Ennen keskeneräinen postaus tallentui automaattisesti luonnoksiin, mutta ei enää. En yleensä uhraa kaikkea pojan päikkäriaikaa blogille, mutta menköön.
Käytiin kuitenkin tänään lenkillä heti aamusta. Käytiin ekana hennesillä ostamassa shortsit ukkelille. Itselleni en ostanut mitään, koska eilen tein jo löytöjä. Ostin alla olevan mekon alle vitosella. Löytyi myös toppi, valkoiset farmarit ja vauvalle söpö cappi!
Aloitan nyt tämän blogin tukemaan alkavaa(ja toivottavasti myös pitkään jatkuvaa) urheiluharrastustani/kunnonkohotusta. Omistan valitettavasti ylipainoa, josta haluan eroon. Toki tuota voi selitellä sillä, että olen "isoluinen tyttö" ja "lihas painaa enemmän kuin läski". Toki nuo molemmat ovat totta, mutta karu totuus on, että tuossa mahan kohdalla sitä läskiä oikeasti on.
Vihdoin ja viimein polkupyörät on kaivettu talvivarastoista, pölyt pyyhitty satulasta ja renkaat täytetty ilmalla. olen jo muutaman päivän pyörällä polkenut, mutta lyhyitä kaupunkireissuja. Eilen kuitenkin hyppäsin satulaan ja poljin tallille. Matkaa kertyy suuntaansa suurinpiirtein 7 km ja paljon mäkiä oli matkan varrella. Vähän jänniti, kestääkö se jalka, mutta ihan ilman kipuja ja reipasta vauhtia pääsin perille.
Shortsikelit jatkuvat ja shortsikeli on yhtäkuin kruisailukeli. Lonkkarini on nojannut ympäri vuoden eteisemme seinää vasten ja talvella ulos lähtiessäni mietin aina kuinka helppoa olisi ottaa lauta kainaloon ja rullata alamäkeä pitkin kaupunkiin.
