Syyspoju!

Ladataan...
2 steps back Turn the page

Syksyssä ei oo kyllä juurikaan valittamista, kun on vielä värikästä ja kylmäkään ei oo. Aurinko paistaa ja kesä vei ne sateet mennessään. Ihan perfect! Syksylle sanoo JOO myös mun lapsoseni, joka viihtyy enemmän kiipeillessä kuin kävellessä pitkin asfalttia niinkuin taas meikä tykkää edetä. Nyt mä tähtään kameran hommaamiseen, kun edellinen vaan katos johonkin mummikan talon uumeniin, enkä oo raaskinut ostaa uutta. Tähän asti on kuitenkin puhelimella pärjätty. Ja tähän asti tarkottaa sitä,...

Share

granaattiomenan tuoksussa

Ladataan...
Hanna K Sunday Blondie

Sain siskoltani heinäkuussa Berliinin ja Amsterdamin matkojen tuliaisena pikkuruisen diptyque paris'n tuoksukynttilän, joka osoittautui juuri niin ihanaksi kuin olin odottanutkin.

Yritin aluksi polttaa kynttilää säästeliäästi, kunnes jouduin myöntymään väistämättömän edessä: kynttilä...

Share

Kokonaisvaltainen hyvinvointi - mitä se tarkoittaa?

Ladataan...
EllaE Ella Elers

Kokonaisvaltainen hyvinvointi -mitä se tarkoittaa?

Lueskelin tänään aamulla hyvinvointiblogiksi tituleerattua The Good Morning -blogia. Blogin kirjoittaja Kaisa oli ollut Pariisissa ja tehnyt reissustaan postauksen, ja postauksessa oli yksi kuva jossa hän poltti tupakkaa. Kommenttiboksissa oli aikamoinen kuhina aiheen tiimoilta, Kaisa oli saanut ihan valtavan määrän kommentteja...

Share

Ensikirje, askel kohti tuntematonta

Ladataan...
sinullelapseni Sinulle, lapseni

Tämä on pelottava askel. Kirjoitan, koska haluan olla varma. En ole. Opettelen elämään epävarmuuteni kanssa. Ellen kirjoita näitä, en koskaan tutustu siihen ihmiseen, joka minusta voisi tulla. Äitiin. Raakileeseen, joka ei kestä maailman tuulia. Persoonaan, jonka kasvaminen on vielä kesken, ja joka ei ehkä koskaan valmistu.

 

***

 

Tänään on kaunis päivä. Viime yönä halla oli käynyt ensi kertaa tälle syksylle. Sänkipellot, ruoho, puut ja kivet olivat huurteessa ja...

Share

Kirjastoon, piru vie

Ladataan...
jeanbee prosessissa

No niin, kun beibi menee yliajalle, ei kyllä auta kotona möllötys ja odotus. Tässähän voi mennä vielä vaikka 1,5 viikkoa. 

Joten lähdin siis kirjastoon noin kahden kilsan päähän. Aurinko paistaa, kirpeä syyssää ja on kuitenkin lähellä kotona. Jos jotain käy, tilaan taksin, mutta edelleen epäilen ettei tapahdu kauhean nopeasti. Pidän vähän peukkuja, josko perjantaina illalla, kun vauvan isäkin on kotona. 

No mutta, eli nyt taas isoa G:tä. Tärkeintä lienee hahmottaa vauva-ajalle...

Share

Pala pohjoista, pala hyvää mieltä, pala puolukkaraakakakkua

Ladataan...
Ian Iris

Jos jotain Suomesta kaipaan niin marjoja. Näin lokakuussa suomalaiset torit hehkuvat punaisenaan puolukoista. Tanskassa tilanne on kuitenkin tosin. Kausiherkun asemaan sijaan puolukat mielletään ruotsalaisten jutuksi taikka joulupöydän hilloksi. Edeltävänä viikonloppuna bongasin kuitenkin pohjoiset puolukat tanskalaiseltakin torilta ja kahden korillisen kanssa lähdin...

Share

Ensimmäinen

Ladataan...
Susannaaa Oikolukua vailla

Oikeastaan olen aina vihannut kirjoittamista. Mutta samalla rakastanut sitä. Vihannut koska sekoilen sanoissani ja en osaa laittaa pilkkuja niiden oikeisiin paikkoihin. Siksi kirjoitankin hyvin harvoin, melkein pakosta. Mutta toisinaan saan mielihyvää kun saan muotoilla päässäni vellovan ajatusten meren kokonaisiksi lauseiksi.  Minulla on lukihäiriö ja siksi en osaa aina ilmaista itseäni selkeästi kun kirjoitan. Oikeastaan se ei juuri rajoita elämääni. Kohtuullisen hyvin olen...

Share

Päivävaellus Kolvananuurossa

Ladataan...
siiriheidi Parasta tänään

Kyllä metsässä on ihmisen hyvä olla. Ja koiran myös, sillä meidän lisäksi myös meidän koiranpötkylä Hilla oli taas aivan liekeissä kun pääsi vapaana luontoon kirmaamaan. Heti autosta noustuamme tunsin, miten mieli ja keho rauhoittuu ja huolet unohtuvat. Halpaa terapiaa tuo luonnossa vaeltaminen, suosittelen! 

Tehtiin siis tänään miehen kanssa päiväretki Kolvananuuron rotkomaisemiin ja ei jättänyt kylmäksi tämä lenkki! Maisemat oli hienot...

Share

Viimeisiä hetkiä

Ladataan...
Jaimes Hetkiä arjesta

Viimeisiä hetkiä viedään. Keskiviikkona tyhjennystreeni juosten. Yö,pimeä juoksurata,yllättävän kevyet askeleet ja kivuton polvi. Vilaus toivoa.

Maha tyhjänä nukkumaan,aamulla seiskalta fillarin selkään ja tunniksi polkemaan hyiseen aamuun. 

Sitten alkoi tankkaus.Tyhjä kroppa täyteen ruokaa....

Share

Pages