Tunteita..

Ladataan...
toffeenalle Naapurin tyttö

Viimeinen viikko on pitänyt sisällään monenlaista tunnetta, niin iloa kuin suruakin.

Tutun ihmisen traaginen kuolema nosti pinnalle jälleen kerran kuolemanpelon, peloista pahimman. Asian jota en vielä tänäkään päivänä pysty kunnolla käsittelemään. Monesti olen ajatellut että isäni traaginen kuolema synnytti mussa tuon kuolemanpelon mutta terapeutti on saanut mut tajuamaan että juuret tuolle pelolle on paljon syvämmellä. Mutta toivon että jonakin päivänä pystyn asiasta puhumaan enkä...

Share

Keskinkertainen, keskeneräinen ja ihan hyvä just sellaisena

Ladataan...
Jenniii Pupulandia

 

Myönnän, että sisälläni asuu pieni perfektionisti. Luulen kuitenkin oppineeni elämään tuon tyypin kanssa ja itse asiassa blogini on ollut siinä prosessissa melkoisen oiva apuri. Tunnen usein lempiblogejani selaillessa suurta ihailua - kuinka nuo ihmiset ovatkaan niin lahjakkaita siinä, mitä tekevät. Jotkut taitavat suomen kielellä...

Share

Ruokaremontti

Ladataan...

Heipparallaa!

 

Aloitin ruokaremontin tuossa viime viikon lopulla. Ajattelin nyt jakaa tämän uuden ruokavalioni, millä toivottavasti lähtee kiloja ropisemaan. Sepä nähdään kuukauden sisällä.

 

Elikkäs, askel askeleelta:

 

Aamupala:

Kaurapuuroa ja mehukeittoa

 

Lounas:

Elikkäs kanasalaattia. Jos olisin ruokabloggaaja...

Share

Joulunodotuksen taikaa

Ladataan...
Lizzie's Friend(zoned)

On paljon ihmisiä, jotka odottavat joulua miltei puoli vuotta, kuuntelevat joululauluja jo juhannuksena ja joilla on kaikki joululahjat valmiina jo kuukausia ennen itse joulukuuta. En ole tainnut olla sellainen kai koskaan, vaikka kovasti kadehtinut näitä kyseisiä henkilöitä. Joulun tuoksuisia ympäri vuoden, kun itse joulussa on kaikin puolin niin paljon taikaa. 

Sitä Joulussa tosiaan on, taikaa. Keräännytään yhteen, syödään yhdessä, nautitaan vain yhdessä olosta ja fiilistellään...

Share

Saanko esitellä: joulustressi? Et saa.

Ladataan...
LauraEm. Vau mikä vauva!

Mikäpä muu olis mukava aihe tähän valon, rauhan ja ilon juhlan alle, kuin stressi. Tuo mielen jäytävä, päivät pilaava ja kaiken muun alleen hautaava ahdistus. Ahdistus siitä, että tarttis tehä, pitäis pitäis, pakko on. Aion kylläkin puhua siitä ihan ulkopuolisena, koska meidän kotikolossa stressiä ei oo näkynyt.

Oon ajatellut, että joulustressi on vähän sellanen joojoo-juttu, että onhan sitä vähäsen ja joku lahja on vielä hankkimatta, pitäsköhän sitä vielä askarrella ja koska...

Share

Suuria päätöksiä

Ladataan...
musta Äiti musta Äiti

Alkuun tuntui, ettei siitä pariterapiasta (käymme siis perheasiainneuvottelukeskuksessa) ole mitään hyötyä. Nyt olen huomannut ensimmäiset edistysaskeleet. Mun ja Miehen välinen kommunikointi oli aiemmin joko a) olematonta b) asioita Lapsesta tai c) riitelyä. Mutta nyt mä vihdoin sain aidosti kerrottua miltä tuntuu. Kerroin sen huutamalla ja itkemällä, mutta kerroin. Se puhdisti ilmaa valtavasti.

Viikonloppuna me juteltiin kunnolla ja teimme isoja päätöksiä. Oli pakko arvottaa asioita...

Share

Luukku 15: Catching rainbows

Ladataan...
Toimitus Toimitus

"Olen varmaankin tämän vuoden aikana oppinut kuinka tärkeää on että ystävät ympärillä ovat samankaltaisia kuin itse on. Tai ainakin se mulla toimii.”

Catching rainbows -blogi koukuttaa, koska…
mariiia
kirjoittaa positiivisella otteella arjen...

Share

Välillä pelottaa.

Ladataan...
iikeli HKI Life

Pelkään pimeää. Olen pienestä pitäen pelännyt pimeää. En puhu nyt pimeydestä, että menen nukkumaan, enkä puhu kaupungin yöstä. En puhu siitä, että istun mökin terassilla yöllä ja katson pimeyteen. Sitä en pelkää. Pelkään pimeällä metsässä kävelyä, pimeitä pikkuteitä ja kujia. Pelkään, että en huomaa jos joku hyppää pimeästä eteeni.

Mistä mieleeni tuli puhua peloista? Katsoin juuri Sonic Highwaysin viimeisen jakson ylen areenasta. Suosittelen. Kyseisessä jaksossa puhuttiin...

Share

Pages