Yrittäjyyden ja sen , että on perheyritys plussapuolia on ehdottomasti se, että kun ei jaksa voi lähettää miehen töihin puolestaan, juoda pannun kahvia rauhassa ja katsella eläinlapsensa kera huonosti käyttäytyviä terriereitä telkusta aamutuimaan..
Ihanaa torstain alkua <3
Saavuin aamusta synnyttäjien vastaan otolle OYSsiin, tuleepahan paikka tutuksi asenteella.
B2:2, käytävän päähän ja summeria soittamalla pääsi sisään, hoitaja avasi oven, istutti odottamaan ja vei äitiyskorttini.
Ollaan jo jonkun aikaa käyty tytön kanssa tekemässä pieniä juoksulenkkejä. Nämä kuvat nappasin tänään aamulla, kun käytiin juoksee hieman reilu 4km. Palkittiin itsemme puistossa leikkimisellä, vaikka rehellisyyden nimissä oltais sinne puistoon menty joka tapauksessa.
Blogipiireissä ei paljon kielellä kerskailla. Päivän asut, treenivinkit ja ruokakuvat ovat paljon tärkeämpiä kuin yhdyssanat ja oman äidinkielen varjeleminen. Suosituimpien bloggaajien teksteissä on valtavasti ihmeellisiä, englanninkielestä tulleita trendisanoja ja monilla on todellisia vaikeuksia yhdyssanojen kanssa. Välimerkit on heitetty tekstin sekaan tunteella, eikä erisnimien oikeinkirjoituskaan ole ihan niin justiinsa.
Viimeisen työviikon kiireessä minulta jäivät kirjaamatta ylös kuudennen eli viimeisen perhevalmennustuntimme opit, mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan...
Meillä on tänään täristy ukkosesta (minä rakastan, mutta koira vihaa sydämensä kyllyydestä), kastuttu rankkasateessa läpimäräksi, iloittu kesäkuun piristävästä LivBoxista ja syöty omenoita ja tuoreita ahvenia.
En tiedä liittyykö taaperon käytös (23kk) enemmän siihen, että hän on sairastellut ja ollut yökylässä mummilla vai pelkästään vaan sihen, että taas on meneillään joku kausi? Ehkä kyseessä onkin joku tärkeäkin kehityskausi, joka saattaa hieman koetella vanhempia, mutta joka taas pian pyyhältää ohi, ennen kuin kerkeämmekään sitä tajuta. Mutta mikään muu kuin äitin syli ei nyt kelpaa. Ei isi, ei mummi ei piirretyt, ei mikään. Vain äidin syli. Ja mieluiten koko ajan ja kitisten.
Jee, nyt se on varattu! Nimittäin lomamatka! Ollaan suunniteltu Jyrin ja meidän ystäväpariskunnan kanssa matkaa jo viimevuoden tammikuusta. Tuolloin jo varasimmekin matkan Kroatian Splittiin ja kaikki meni hyvin kunnes lentoyhtiö ajautui konkurssiin ja matkamme peruttiin. Yritimme saada rahojamme takaisin vuoden ajan, mutta turhaan :(
... koska PT käski. Miä vihaan lenkkeilyä. Vihaan sitä, että meidän lähellä ei oo mitään kivoja lenkkimaastoja. Vihaan sitä, että en voi lopettaa lenkkiä silloin kun haluan, vaan mun on aina tultava takaisin sieltä mihin oon kävelly. Vihaan sitä, kun kengät hankaa. Vihaan itikoita kesäisin, kylmää ja lunta talvisin ja rumaa harmautta ja märkää syksyisin ja keväisin.
Nyt kun aika monessa blogissa mouhotaan blogimainonnasta ja yhteisten pelisääntöjen luomisesta, totean heti alkuun, että tässä postauksessa näkyvät tuotteet ovat itseni ostamiani ja tehty yhteistyössä ihan puhtaasti asiakas-myyjä-akselilla.
***
