... ja siksi päätin antaa teille lahjan tällaisen hienon kuvan muodossa:
Tässä lomaotosten aatelisessa sukellan pää edeltä jäätävän kylmään mereen ensimmäistä kertaa koko loman aikana. Ylläni olevat limenvihreät laatubikinit (kiitos H&M), tai tarkalleenottaen niiden yläosa on olkaimeton. Sukellushetkellä kuulin äänen "NAPS!" ja yläosa tipahti päältäni veden alla.
Oman kokemusmaailmani mukaan uusi vauva ei tarvitse kuin muutamat vaatekerrastot, puklurättejä, sängyn ja petivaatteet (ei välttämättä niitäkään), ammeen, turvaistuimen, kantorepun sekä vaipat, rasvat ja muut kulutus- ja apteekkituotteet. Tuttipullot voivat tulla kyseeseen, jos imetys ei jostain syystä onnistuisikaan. Siis hyvin pienellä tavaramäärällä kyllä selviää ja mihin pieni vauva muuta nyt tarvitsisikaan.
Naisten Kymppiin ei ole enää kuin kaksi päivää. Tartuttuani Vuoden Mutsien haasteeseen hetken mielijohteesta reilu pari kuukautta sitten, en uskonut, että minusta olisi oikeasti tullut tähän mennessä lenkkeilijä (miksiköhän tuo tunne tuntuu toistuvan elämässäni jatkuvasti?
Mekin (kun muutkin) tehtiin itse mysliä. Hyvästi vaan kaupan myslit, oma maistuu ainakin miljoonasti paremmalle.
PS. Saatiin muuten fillarikin kesäkuntoon, siitä myöhemmin!
Pidimme Gabrielin nimen visusti salassa, ennen ristiäisiä. Kutsuimme häntä odotusaikana Pikkuseksi ja pienessä, läheisessä, kaveriporukassamme, saattoi hän tulla kutsutuksi myös Tenhoksi. (Inside-läppä, sori.)
Nyt kiinnostaisikin kuulla, millä nimellä te kutsuitte vauvaanne odotusaikana?
Ja mikä on hirvein/ ihanin kuulemasi tekonimi vauvalle?
Tänään juhlitaan Kahvia, kiitos! -blogin ensimmäistä kuukautta blogosfäärissä. Otetaan pienet sille:
