Lihapullia pyöritellessäni muistin teiniajoiltani huvittavan asian. Tuolloin Salattuja Elämiä seurattiin uskollisesti jokaisena arki-iltana ja sarjan joulu- sekä kesätauot tuntuivat tuhottoman pitkiltä.
Niin se hassu juttu, no Kari Taalasmaa ja lihapullat! Tuolle rosvotalkkarille kun piti aina olla palluroiden kylkiäisiksi säilykepersikoita. Ja Ullahan laittoi herkkua poikansa mieliksi vähän väliä.
Ajattelin järjestää itselleni joulukalenterin, tottakai kalenteriaikaa pienesti perässä. Sehän kuitenkin tarkoittaa että saan hetimmiten avata neljä ensimmäistä luukkua, mahtavaa!
Pikkuneitimme kantoi myös kortensa kekoon joululahjaurakan suhteen. Hän ikuistikin suloiset vauvavarpaansa tauluiksi, jotka tulevat koristamaan mummoloiden ja vaariloiden seiniä.
Haloo ja halleluja! (Kimmo-postaus on taatusti vielä tulossa)
Kerättiin Ompelukerho kasaan. Pitkästä aikaa keskityttiin tuotoksiin juoruiluun ja kikattelun sijasta (ei niissäkään mitään vikaa sinänsä ole), ja tehtiin monenmoisia juttuja paperista. Niinku paperiaskartelua siis.
Muutama viikko vierähti Kalifornian lämmössä ja kotiinpaluu on otettu totaalisen rennosti, jetlagin ehdoilla. Pikku hiljaa palaillaan perushommiin ja johtuneeko valohoidosta vai upeista lumimaisemista en tiedä, mutta tuntuu oikein mainiolta tämäkin. Mahtia viritellä joulua ja näpräillä koristeita.
Kolmas luukku tuikkii kolmen kynttilän voimin.
Tuubiliina, ihan ittelleni!
